Matriisi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Matriisi

Matriisi on matematiikassa suorakulmainen riveihin ja sarakkeisiin jaettu taulukko, jonka alkiot ovat lukuja (usein reaali- tai kompleksilukuja) tai lausekkeita. Matriiseja käytetään yleisesti kaksiulotteisen tiedon havainnollistamiseen sekä lineaaristen yhtälöryhmien käsittelyyn ja ratkaisemiseen.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matriisi koostuu vaakasuorista riveistä ja pystysuorista sarakkeista siten, että kullakin rivillä ja kullakin sarakkeella on yhtä monta alkiota. Matriisia, jossa on m-kappaletta rivejä ja n-kappaletta sarakkeita kutsutaan tyypin m \times n matriisiksi ja sitä merkitään seuraavalla tavalla:

\begin{bmatrix}
a_{11} & a_{12} & \cdots & a_{1n} \\
a_{21} & a_{22} & \cdots   & a_{2n} \\
\vdots & \vdots   & \ddots & \vdots \\
a_{m1} & a_{m2} & \cdots & a_{mn}\end{bmatrix}

Rivillä i ja sarakkeessa j olevaa matriisin alkiota merkitään a_{ij} tai A_{ij}. Lävistäjäalkio on alkio, jolla i=j.

Tavallisia matriiseja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikkömatriisi \mathbf{I} on mielivaltaisen kokoinen neliömatriisi, jonka lävistäjäalkiot ovat ykkösiä, ja muut alkiot ovat nollia. n \times n yksikkömatriisia merkitään tavallisesti symbolilla \mathbf{I}_{n \times n}. Tällöin pätee \mathbf{I}_{ij} = 1, kun i = j, ja muuten \mathbf{I}_{ij} = 0.

I = \begin{bmatrix}
1 & 0 & \cdots & 0 \\
0 & \ddots &    & 0 \\
\vdots &    & \ddots & \vdots \\
0 & 0 & \cdots & 1\end{bmatrix}

Nollamatriisi \mathbf{O} on mielivaltaisen kokoinen matriisi, jonka kaikki alkiot ovat nollia.

Neliömatriisilla on yhtä monta riviä ja saraketta.


Lävistäjämatriisi (engl. diagonal matrix) on neliömatriisi jonka lävistäjäalkiot ovat mielivaltaiset, mutta muut alkiot ovat nollia. Matriisille A_{n \times n} pätee että A_{ij} = 0 kun  i \ne j:

A = \begin{bmatrix}
a_1 & 0 & \cdots & 0 \\
0 & a_2 & \, & 0 \\
\vdots & \, & \ddots & \vdots \\
0 & 0 & \cdots & a_n \\
\end{bmatrix} = \operatorname{diag}(a_1,a_2,...,a_n)

1x1-matriisia kutsutaan skalaariksi.

Matriisia, jossa on m vaakariviä ja yksi sarake, kutsutaan pystyvektoriksi tai lyhyemmin vektoriksi. Jos matriisissa on yksi vaakarivi ja n saraketta, kyseessä on vaakavektori.

Transpoosi ja symmetrisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matriisin A transpoosi (merk. AT) saadaan, kun matriisin sarakkeet vaihdetaan riveiksi tai vastaavasti rivit vaihdetaan sarakkeiksi. Esimerkiksi (reaaliavaruudessa):

jos A = \begin{bmatrix}
1&2&3\\
4&5&6\end{bmatrix}, niin A^\operatorname{T} = \begin{bmatrix}
1&4\\
2&5\\
3&6\end{bmatrix}.

Matriisi on symmetrinen jos se on sama kuin transpoosinsa, eli A^\operatorname{T}=A.

Matriisien laskutoimitukset perusavaruuksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skalaarilla kertominen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matriisi A = (a_{ij}) kerrotaan skalaarilla c siten, että jokainen A:n alkio kerrotaan skalaarilla c:

cA = Ac = ( ca_{ij})\,\!

Yhteenlasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteenlaskussa matriisien vastinalkiot lasketaan yhteen. Matriisien tulee olla samaa tyyppiä, jotta yhteenlasku on mahdollista.

Matriisien A_{m \times n} ja B_{m \times n} summa on 
(A+B)_{m \times n} = \begin{bmatrix} a_{11} + b_{11} & \cdots & a_{1n} + b_{1n} \\ \vdots &
\ddots & \vdots \\ a_{m1} + b_{m1} & \cdots & a_{mn} + b_{mn}
\end{bmatrix}

Kertolasku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matriisien kertolasku.

Tulomatriisi muodostuu ensimmäisen matriisin vaakarivien ja toisen matriisin pystyrivien pistetuloista. Olkoon matriisi A kokoa m \times p ja B kokoa p \times n. Tällöin matriisien A ja B tulo AB on kokoa m \times n. Nyt AB = 
\begin{bmatrix} \mathbf{a}_1^\operatorname{T} \cdot \mathbf{b}_1 & \cdots & \mathbf{a}_1^\operatorname{T} \cdot \mathbf{b}_n \\ \vdots &
\ddots & \vdots \\ \mathbf{a}_m^\operatorname{T} \cdot \mathbf{b}_1 & \cdots & \mathbf{a}_m^\operatorname{T} \cdot \mathbf{b}_n
\end{bmatrix}
missä kukin \mathbf{a}_i on matriisin A vaakavektori, ja \mathbf{b}_j matriisin B pystyvektori. On tärkeää huomata, että matriisin A sarakkeiden määrän täytyy olla sama kuin matriisin B vaakarivien määrä. Muussa tapauksessa laskutoimitus ei ole määritelty.

Esimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


\left( \begin{array}{ccc}
3  &  -1   \\ 
5 & 2  \\   \end{array} \right)
 \left( \begin{array}{ccc}
1 &  4 & -3   \\ 
0 & -2 & 6  \\   \end{array} \right)

=
 \left( \begin{array}{ccc}
3\cdot 1+(-1)\cdot 0  & 3\cdot 4+(-1)\cdot(-2) & 3\cdot (-3)+(-1)\cdot 6   \\ 
5\cdot 1+2\cdot 0  & 5\cdot 4+2\cdot(-2) & 5\cdot (-3)+2\cdot 6   \\   \end{array} \right)

=
 \left( \begin{array}{ccc}
 3  &  14  & -15 \\ 
 5  &  16  &  -3  \\   \end{array} \right).

Tärkeimmät laskusäännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat laskusäännöt pätevät kaikille matriiseille A, B ja C, mikäli kyseinen laskutoimitus on määritelty:

  • \mathbf {A + 0 = A}
  • \mathbf A 0 = 0\mathbf {A = O}, \forall [\mathbf O]_{ij} = 0
  • \mathbf{A + B = B + A}
  • (\mathbf{A + B) + C = A + (B + C)}
  • c(\mathbf{A + B}) = c\mathbf A + c\mathbf B
  • 1\mathbf{ A = A}
  • \mathbf {A(BC) = (AB)C}
  • c(\mathbf{AB}) = (c\mathbf{A)B} = \mathbf A(c\mathbf B)
  • \mathbf{A(B + C) = AB + AC}
  • \mathbf{(A + B)C = AC + BC}
  • \mathbf{IA = AI = A}
  • \mathbf{(AB)^\operatorname{T} = B^\operatorname{T} A^\operatorname{T}}

Lisäksi tulon määritelmän perusteella eräs tärkeä laskusääntö on: AB = (B^\operatorname{T} A^\operatorname{T})^\operatorname{T}

On huomattava, että yleisesti AB \ne BA, so. matriisitulo ei noudata vaihdantalakia.

Determinantti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella neliömatriisilla on determinantti. Neliömatriisin A determinantti merkitään:

\det A = \begin{vmatrix}A\end{vmatrix} = \begin{vmatrix}a & b & c\\ d & e & f \\ g & h & i \end{vmatrix}

Matriisin A alimatriisi A_{ij} saadaan poistamalla matriisista i:s vaakarivi ja j:s pystyrivi. Saadun matriisin determinanttia \displaystyle \det A_{ij} sanotaan alkion a_{ij} alideterminantiksi.

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Determinantin määritelmä voidaan esittää permutaatioiden avulla:

Matriisin A=[a_{ij}]_{n \times n} determinantti on

\det A = \sum_{j_1,j_2,j_3,...,j_n}^{} \sigma \left( j_1,  j_2, j_3, \ldots, j_n \right )\cdot a_{1j_1}\cdot a_{2j_2}\cdot a_{3j_3}\cdot\ldots\cdot a_{nj_n}

,jossa (j_1, j_2, j_3, \dots, j_n) on eräs \{1, \dots, n\}:n permutaatio ja summa kulkee kaikkien näiden permutaatioiden ylitse ja


\sigma \left( j_1, j_2, j_3, ..., j_n \right) 
= \begin{cases} 
  1, & \mbox{jos }{j_1, j_2, j_3,...,j_n} \mbox{ on parillinen} \\
 -1, & \mbox{jos }{j_1, j_2, j_3,...,j_n} \mbox{ on pariton} 
\end{cases}

Permutaation parillisuus tarkoittaa sitä voiko sen saada parillisella määrällä vaihtoja permutaatiosta {1,2,3,...,n}. esimerkiksi {1,3,2} on pariton, koska se saadaan yhdellä vaihdolla permutaatiosta {1,2,3}, nimittäin vaihtamalla 2:n ja 3:n.

Tämä määritelmä on varsin kehittynyt ja sopii erityisesti determinanttien lukuisten laskusääntöjen osoitukseen. Se ei kuitenkaan sovellu determinantin varsinaiseen laskemiseen, mutta esimerkiksi 2\times2 determinantin laskukaavan sillä saa hyvin:


\begin{vmatrix} a & b \\ c & d \end{vmatrix} 
= \sigma(1,2)\cdot a\cdot d + \sigma(2,1)\cdot b\cdot c=a\cdot d-b\cdot c

Laskusääntöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • \det \left( A^\operatorname{T} \right) = \det \left( A \right)
  •  \det \left(A\cdot B\right) = \det \left( A \right) \cdot \det \left( B \right) , jossa A ja B ovat molemmat n \times n -matriiseja.
  • Jos A:n jokin rivi (tai sarake) on nolla, 1. kohdan nojalla
 \det \left( A \right) = 0
  • Jos A:n rivit (tai sarakkeet) ovat lineaarisesti riippuvia,
 \det \left( A \right) = 0
  • Jos matriisi A1 saadaan matriisista A kertomalla jokin rivi vakiolla c,
\det \left( A_1 \right) = c\cdot\det \left( A \right)
  • Jos matriisi A on yläkolmio-, alakolmio- tai diagonaalimatriisi, determinantti on kyseisen matriisin diagonaalialkioiden tulo.
  • Jos matriisi A1 saadaan matriisista A vaihtamalla kaksi riviä keskenään,
\det \left( A_1 \right) = -\det \left( A \right)

Determinantin laskeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisten tulosten perusteella voidaan perustella matriisin determinantin laskeminen rekursiivisesti kaavalla:

\det A = \sum_{k=1}^{n}\left(-1 \right)^{i+k}\cdot a_{ik}\cdot A_{ij} \,, \quad A\in\mathbb{R}^{n \times n}

,jossa Aij on determinantti matriisista, joka saadaan kun poistetaan A:sta i:s rivi ja j:s sarake. Sama operaatio voidaan tehdä mille tahansa sarakkeelle, kuten alla esimerkissä näytetään.

Esimerkki:


\begin{align}
\begin{vmatrix} 1 & 5 & 7 \\ 6 & 0 & 1 \\ 3 & 2 & 0 \end{vmatrix} 

&= 1 \cdot \begin{vmatrix} 0 & 1 \\ 2 & 0 \end{vmatrix} 
- 5 \cdot \begin{vmatrix} 6 & 1 \\ 3 & 0 \end{vmatrix} 
+ 7 \cdot \begin{vmatrix} 6 & 0 \\ 3 & 2 \end{vmatrix} 
\\
&= 1 \cdot \left( 0\cdot0-2\cdot1 \right) 
- 5 \cdot \left( 6 \cdot 0 - 1 \cdot 3 \right) 
+ 7 \cdot \left( 6 \cdot 2 - 0 \cdot 3 \right) = 97
\end{align}

Determinantin määrittäminen näin on varsin tehotonta, koska jo 25\times25 matriisin determinantin laskeminen rekursiivisesti vie tietokoneelta 25! laskutoimitusta. Koska jokainen matriisi voidaan saattaa yläkolmiomuotoon tietyillä elementaarisilla rivioperaatioilla, saadaan determinantiksi silloin:

\det \left( A \right) = c\cdot d_{11}\cdot d_{22}\cdot d_{33}\cdot\ldots\cdot d_{nn}

,jossa vakio c määräytyy tehtyjen rivioperaatioiden mukaan ja d_{ii} ovat A:sta saadun yläkolmiomatriisin diagonaalialkio. Rivioperaatioiden vaikutus c:hen näkyy alla:

  1. Kun vaihdetaan kahta riviä aikaisempi vakiokertoja: c = -1c_0.
  2. Kun lisätään toinen rivi kerrottuna vakiolla: c = c_0.
  3. Kun kerrotaan rivi vakiolla k: c = k c_0.

Kohta kolme on epäolennainen, koska matriisien rivejä ei tarvitse kertoa.

Alkion komplementti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

määritellään alkion a_{ij} \,\! komplementti eli kofaktori

C_{ij} = (-1)^{i+j}\det A_{ij} \,\!.

Matriisin A = (a_{ij})\,\! adjungoitu matriisi saadaan, kun alkiot korvataan niiden komplementilla ja saatu matriisi lopuksi transponoidaan. Merkitään

\operatorname{adj} A = \begin{bmatrix}C_{11} & \cdots & C_{1n} \\ \vdots & \ddots & \vdots \\ C_{n1} & \cdots & C_{nn} \end{bmatrix}^\operatorname{T}.

Determinantin käyttäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neliömatriisia A sanotaan singulaariseksi, jos \det A = 0 \,\!. Jos \det A \ne 0, matriisi on ei-singulaarinen (=säännöllinen).

Ei-singulaariselle matriisille A pätee

A \left( \frac{1}{\det A}\operatorname{adj} A \right) = I ja \left( \frac{1}{\det A}\operatorname{adj} A \right) A = I.

Tulosta käytetään määrittelemään matriisin käänteismatriisi.

Matriisit ja lineaarikuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaista äärellis­ulotteista lineaarikuvausta \mathbb{R}^n \to \mathbb{R}^m vastaa tietty m \times n kokoinen matriisi. Matriisin sarakkeiden lukumäärä on lähtö­avaruuden vektorien ulottuvuus ja rivien lukumäärä vastaavasti kuvaus­avaruuden vektorien ulottuvuus. Matriisin kukin sarake osoittaa sen kuvaus­avaruuden vektorin, joksi jokin lähtö­avaruuden kantavektoreista kuvautuu. Muut vektorit kuvataan kuvaus­avaruuteen kertomalla se kaikkien matriisin rivien kanssa sisätulolla.

Jos lähtö- ja kuvausavaruuden ulottuvuus on sama, matriisi on neliömatriisi. Jos lineaari­kuvauksen matriisi on kääntyvä neliömatriisi, lineaarikuvaukselle on olemassa käänteisfunktio. Käänteiskuvaus on matriisin käänteismatriisi.

Lineaariset yhtälöryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matriisit ovat yleinen tapa kuvata lineaarisia yhtälöryhmiä. Lineaarinen yhtälöryhmä, jossa on m ehtoa ja n tuntematonta muuttujaa, on muotoa:

a11x1 + a12x2 + … + a1nxn = b1
a21x1 + a22x2 + … + a2nxn = b2
    :
    :
am1x1 + am2x2 + … + amnxn = bm,

Sama voidaan esittää matriisilla A_{m \times n} ja n-pituisilla vektoreilla \mathbf{x} ja \mathbf{b} lyhyesti muodossa A\mathbf{x} = \mathbf{b}:

\begin{bmatrix}
a_{11} & a_{12} & \cdots & a_{1n} \\
a_{21} & a_{22} & \cdots & a_{2n} \\
\vdots & \vdots & \ddots & \vdots \\
a_{m1} & a_{m2} & \cdots & a_{mn} \end{bmatrix} 

\begin{bmatrix}
x_1 \\
x_2 \\
\vdots \\
x_n
\end{bmatrix} 
=
\begin{bmatrix}
b_1 \\
b_2 \\
\vdots \\
b_m
\end{bmatrix}

Aukikirjoitettuna tämä yhtälö vastaa alkuperäistä yhtälöryhmää.

Matriisin singulaarisuus ja säännöllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neliömatriisi A_{n \times n} on säännöllinen eli kääntyvä mikäli on olemassa matriisi B_{n \times n} siten että AB = I_{n \times n} ja BA=I_{n \times n}. Muussa tapauksessa matriisi A on singulaarinen. Matriisia B kutsutaan matriisin A käänteismatriisiksi, ja sitä merkitään symbolilla A^{-1}. Säännölliset n \times n-matriisit yhdessä skalaarilla kertomisen kanssa muodostavat renkaan yhteen- ja kertolaskun suhteen jota merkitään GL_n. Neliömatriisi voidaan kääntää esimerkiksi Gaussin algoritmilla.

Oletetaan että lineaarisessa yhtälöryhmässä A_{n \times n} \mathbf{x} = \mathbf{b} on n ehtoa ja tuntematonta muuttujaa, eli siis A on n \times n neliömatriisi. Matriisin A_{n \times n} säännöllisyys tai singulaarisuus kertoo oleellisia asioita yhtälöryhmän mahdollisista ratkaisuista. Mikäli A on säännöllinen, on yhtälöryhmällä täsmälleen 1 vastaus, olipa vektori \mathbf{b} mikä hyvänsä. Mikäli A on singulaarinen, on yhtälöryhmällä joko äärettömän monta ratkaisua tai ei yhtään, riippuen vektorin \mathbf{b} arvosta.

Hyödyllinen tulos neliömatriiseille on että matriisi A on säännöllinen jos ja vain jos A\mathbf{x} = \mathbf{0} \Leftrightarrow \mathbf{x} = \mathbf{0}.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]