Vakio

Vakio on matemaattisessa lausekkeessa esiintyvä luku, jonka arvo ei muutu. Sen vastakohta on muuttuja. Joillakin matemaattisilla vakioilla kuten piillä ja monilla luonnonvakioilla on omat erikoismerkkinsä. Kaikilla numerovakioilla (1,2,3 jne) on omat merkkinsä.

Esimerkkejä:

• $8\cdot a$ (kertomerkin voi poistaa lausekkeesta)
• E=mc² (merkki c kuvaa valon nopeutta tyhjiössä, joka on vakio kaikissa fysikaalisissa tilanteissa)

Vanhan perinteen mukaan aakkosten alkupään kirjaimia käytetään kuvaamaan tunnettuja suureita tai vakioita ja loppupään kirjaimia tuntemattomia suureita tai muuttujia.

Matematiikassa vakiolle tunnusomaista on, että sen derivaatta on nolla. Osittaisderivoinnissa myös muut muuttujat paitsi se, jonka suhteen derivoidaan, pidetään vakioina.

Tunnettuja vakioita

Matemaattiset vakiot

Pääartikkeli: matemaattinen vakio

Matemaattinen vakio on vakio, jonka arvo on kiinnitetty yksikäsitteisellä matemaattisella määritelmällä.

Merkki	Arvo	Nimi
0	= 0	Nolla
1	= 1	Yksi
$i$	= ${\sqrt {-1}}$	Imaginaariyksikkö
$\pi$	≈ 3.14159 26535	Pii
$e$	≈ 2.71828 18284	e, Neperin luku, Eulerin luku

Luonnonvakiot

Pääartikkeli: luonnonvakio

Luonnonvakio on suure, jonka numeerinen arvo on universaali, eli paikasta riippumaton, ja ajasta riippumaton.

Tunnus	Arvo	Nimi
$c\,$	299 792 458 m·s−1	valonnopeus
$G\,$	6,67428(67) × 10–11 m3·kg−1·s−2	Gravitaatiovakio
$h\,$	6,626 070 15 × 10−34 J·s	Planckin vakio
$\hbar =h/(2\pi )$	1,054 571 818 × 10−34 J·s	redusoitu Planckin vakio (Diracin vakio)