Ympyrä
Ympyrä on geometriassa kaikkien niiden tason pisteiden joukko, joiden etäisyys annetusta pisteestä (keskipisteestä) on tietty positiivinen vakio. Tätä joukkoa kutsutaan myös ympyrän kehäksi tai piiriksi. Jana, joka kulkee keskipisteestä kehälle, on ympyrän säde. Kehän pisteeltä toiselle kulkevaa janaa kutsutaan jänteeksi. Halkaisija on jänne, joka kulkee keskipisteen kautta. Ympyrän pyörähdyskappale on pallo.
Ympyräksi kutsutaan usein myös ympyrän kehän sisään jäävää tason osaa eli aluetta. Muun muassa metristen avaruuksien topologiassa ja kompleksianalyysissä alueesta käytetään nykyisin yleensä termiä kiekko.[1]
Piirin ja halkaisijan suhde on vakio, pii, joka merkitään kreikkalaisella kirjaimella
.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ympyrän kehän pituus ja pinta-ala
Ympyrän kehän (piirin) pituus
saadaan kaavasta:
, jossa
on ympyrän säde.
Voidaan myös ilmaista säde halkaisijan avulla, eli
:
Ympyrän sisään jääneen alueen pinta-ala
saadaan kaavasta:
, missä
on ympyrän säde tai vastaavasti:
, jossa
on ympyrän halkaisija.
Ympyrälle piirin pituuden ja sisään jääneen pinta-alan suhde on pienin kaikista tasokappaleista:
.
[muokkaa] Ympyrän sektori ja kaari
Ympyrän sektori tarkoittaa kahden ympyrän säteen rajaamaa ympyrän aluetta.[2] Ympyrän sektorin pinta-ala voidaan laskea jakamalla näin syntyneen keskuskulman asteluku ympyrän pinta-alan kaavalla.
Ympyrän sektorin pinta-ala saadaan jakamalla sektorin rajaavien säteiden muodostaman keskuskulman asteluku 360 asteella ja kertomalla se tämän jälkeen ympyrän pinta-alan kaavalla 
Ympyrän kaari tarkoittaa ympyrän kehän osaa.[3] Esim. Sektori jakaa ympyrän kaaren kahteen osaan.
Ympyrän kaaren pituus saadaan jakamalla kaaren rajaavan keskuskulman asteluku 360 asteella ja kertomalla se tämän jälkeen ympyrän kehän pituuden kaavalla 
[muokkaa] Ympyrän yhtälö kaksiulotteisessa reaaliavaruudessa
Olkoon piste (x0,y0) ympyrän keskipiste, r ympyrän säde ja piste (x,y) mikä tahansa koordinaatiston piste. Jokaisen ympyrän kehän pisteen etäisyys ympyrän keskipisteestä on ympyrän säde eli r. Kuvitellaan suorakulmainen kolmio, jonka terävinä kulmina on pisteet (x0,y0) ja (x,y). Kolmion hypotenuusan pituus eli pisteiden etäisyys on Pythagoraan lauseen mukaan
Koska etäisyyden tulee olla r, saadaan
Korottamalla yhtälö puolittain toiseen saadaan hieman kätevämpi muoto
Josta saadaan poistamalla sulut potensseista ympyrän yhtälön normaalimuoto:
, jossa a, b, c ja r ovat reaalilukuja
Jos ympyrän keskipiste on pisteessä (0,0), ts. origossa, on ympyrän yhtälö
joka on parametrimuodossa:
Napakoordinaattiesitys origokeskiselle ympyrälle on yksinkertaisesti: r = vakio
Kun ympyrän yhtälö tunnetaan, voidaan sen pinta-ala ja kehän pituus laskea myös integroimalla. Lisäksi voidaan johtaa kaavat pallon tilavuudelle ja pinta-alalle.
[muokkaa] Ympyrän kulmia
Ympyrän kehäkulmaksi kutsutaan sellaista ympyrän kulmaa, jonka kärkipiste on ympyrän kehällä ja jonka molempien kylkien osana on jänne tai jonkan toisen kyljen osana on jänne ja toinen kyki on tangentilla. Keskuskulma taas tarkoittaa sellaista ympyrän kulmaa, jonka kärki on ympyrän keskipisteessä. Tangenttikulma tarkoittaa kulmaa, joiden kyljet ovat tangenteilla.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kompleksianalyysi (sivu 13) Viitattu 1.9.2010.
- ↑ Tammi: Matematiikan teoriakirja Kolmio
- ↑ Tammi: Matematiikan teoriakirja Kolmio
Sivulta puuttuu
on ympyrän 
, jossa
on ympyrän halkaisija.
.


, jossa a, b, c ja r ovat 
