Paraabeli
Wikipedia
Paraabeli (kreikasta: παραβολή) on matemaattinen tasokäyrä. Se on eräs kartioleikkauksista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Geometrinen määritelmä ja nimityksiä
Olkoon l tason suora ja P piste, joka ei ole suoralla l. Näihin liittyvä paraabeli on niiden pisteiden joukko, jotka ovat yhtä etäällä sekä suorasta l että pisteestä P. Suoraa l kutsutaan paraabelin johtosuoraksi ja pistettä P polttopisteeksi.
Paraabelin akseli on polttopisteen kautta kulkeva johtosuoran normaali. Paraabeli on symmetrinen akselinsa suhteen. Paraabelin huippu on paraabelin leikkauspiste akselinsa kanssa.[1]
[muokkaa] Paraabeli analyyttisessä geometriassa
Jos paraabelin akseli on pystysuora, on paraabelin yhtälö karteesisessa koordinaatistossa y = ax2 + bx + c. Tässä kertoimet a, b ja c ovat reaalilukuja ja lisäksi a on nollasta eroava.
Kertoimen a merkistä riippuu paraabelin aukeamissuunta: jos a > 0, aukeaa paraabeli ylöspäin, jos taas a < 0, aukeaa paraabeli alaspäin.
Paraabelin y = ax2 + bx + c huippu on kohdalla
.
Jos paraabelin akseli on vaakasuora, on sen yhtälö x = ay2 + by + c. Kertoimen a merkitys ja huippukohta ovat analogiset edellisten kanssa.[1]
[muokkaa] Paraabeli funktion kuvaajana
Toisen asteen polynomifunktioiden kuvaajat ovat paraabeleja. Yksinkertaisin tällainen funktio on f(x) = x2. Paraabelin kuvaajan muotoon ja sijaintiin vaikuttavat funktion ax2 + bx + c parametrit a, b ja c. Parametri a vaikuttaa yleisesti paraabelin jyrkkyyteen, siis siihen, kuinka jyrkästi paraabeli aukeaa ylös tai alas. A määrittää myös paraabelin aukeamissuunnan: positiivisella a:lla varustetun funktion kuvaaja aukeaa ylöspäin, ja negatiivisella a:lla varustetun alaspäin. Parametri b vaikuttaa puolestaan kuvaajan sijaintiin sivusuunnassa. Mielenkiintoista myös on, että funktion ax2 + bx + c kuvaajan huippupiste siirtyy b:tä vaihdellessa funktion
kuvaajaa pitkin (väite jätetään tässä todistamatta)
[muokkaa] Paraabelien akrobatiaa
Jos muotoa ax2 + bx + c oleva paraabeli olisi kiinni vain huippupisteestään ja tämä paraabeli käännettäisiin ylösalaisin saataisiin muotoa
oleva paraabeli. Muotoa 2x2 + x + 1 olevan paraabelin "käännetty" paraabeli on siis − 2x2 − x + 0.75. Tähän tulokseen voidaan päätyä seuraavasti. Ensinnäkin muutamme parametrien a ja b merkit alkuperäisten vastaluvuiksi. ax2 + bx:sta tulee − ax2 − bx. Voimme tarkistaa, ovatko paraabelien x-koordinaatit samat käyttämällä huippupisteen x-koordinaatin kaavaa
. Saamme siis yhtälön
joka on tietenkin tosi (ei ole väliä onko miinus osoittajassa vai nimittäjässä, kunhan niitä on vain yhteensä sama määrä). Enää täytyy määritellä mitä tulee c:n paikalle käännetyn funktion kaavassamme. Kun kerran x-koordinaatit ovat samat, on enää kyse huippupisteen y-koordinaatista johon c vaikuttaa. Jos vähennämme alkuperäisen funktion ax2 + bx + c huippupisteen y-koordinaatista uuden keskeneräisen funktiomme − ax2 − bx huippupisteen y-koordinaatin, saamme c:n määritelmän käännettyyn funktioomme. Aluksi kuitenkin täytyy määrittää yleinen kaava huippupisteen y-koordinaatille, joka helposti saadaan sijoittamalla jo tiedetty x-koordinaatin määritelmä yleiseen paraabelifunktion muotoon. Saamme siis uuden funktion
- `

- `

- `

- `

josta saamme sievennettyä melko vaivattomasti yleisen kaavan huippupisteen y-koordinaatille. Nyt voimme tehdä y-koordinaattien vähennyksen saaden seuraavanlaisen asetelman.
(käännetyssä funktiossa y-koord. on b^2/4a sillä c=0 ja merkit erit)
- `

- `

- `
Siinä se on, viimeinen tiilenpalanen rakennelmassamme. Nyt yhdistetään, ja saadaan tavoiteltu paraabelin "kääntämisen" kaava.
- `

[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Jäppinen, Paavo; Kupiainen, Alpo; Räsänen, Matti: Lukion Calculus 2. Otava, 2004. ISBN 951-1-19611-1.
2. (Paraabelien akrobatiaa) → Felix Sjöblomin tutkimustulokset (ei julkaistuja)


