Vanhat suomalaiset mittayksiköt

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vanhat suomalaiset mittayksiköt tarkoittavat tässä mittayksiköitä, joita Suomessa käytettiin ennen metrijärjestelmän käyttöönottoa.

Ennen kuin Suomessa vuonna 1887 otettiin käyttöön metrijärjestelmä, nykyisen SI-järjestelmän edeltäjä, maassa käytettiin monenlaisia mittayksiköitä, sekä Ruotsin vallan aikaisia että Venäjältä tulleita. Ulkomaankaupassa käytettiin myös anglosaksista järjestelmää ja merellä merenkulkumittoja.

Ruotsin vallan aikaiset mittayksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinkin varhaisimpina aikoina käytäntö oli horjuvaa, mitat sekavia ja varhaisimpina aikoina mitään standardeja ei ollut, puhumattakaan virallisista prototyypeistä tai että mitat olisi sidottu johonkin luonnonvakioon. Eri kaupungeilla oli omat mittansa. Tähän viittaava sanonta Porvoon mitalla tulee siitä, että kun Ruotsin vallan ajalla Porvoossa vouti keräsi veroja kansalaisilta (viljaa, riistaa, kaloja...) hän käytti suurta mittaa. Tilittäessään verotuottoja kuninkaalle hän kuitenkin käytti pientä mittaa ja piti kertyneen erotuksen itsellään. [1] Nykyään sanonnalla kuitenkin tarkoitetaan hyvää, runsasta mittaa.

Vasta 1700-luvulla tärkeimmät yksiköt saatiin yhtenäistetyiksi valtakunnallisesti. Vuoden 1734 laki edellytti jo, että koko (Ruotsin) valtakunnassa (Suomi mukaan luettuna) oli käytettävä yhtäläisiä, kruunun leimalla varustettuja mittoja[2]. Näin ollen Ruotsin vallan ajan lopulla käytössä olleille mittayksiköille voidaan jo ilmoittaa tarkat vastaavuudet nykyisinä yksikköinä. Jos kauppias käytti muunlaisia mittoja, ne oli lain mukaan takavarikoitava ja lyötävä rikki.

Nykyisin vanhat yksiköt esiintyvät enää vain vanhassa kirjallisuudessa, historiallisissa asiakirjoissa sekä joissakin sanonnoissa ja sananlaskuissa, esimerkiksi ei tuumaakaan, parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.

Pituusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituusmittojen perusmitta oli kyynärä, joka vastaa periaatteessa ihmisen kyynärvarren pituutta kyynärpäästä sormenpäihin. Kyynärä kuitenkin määriteltiin jalan kautta, jolloin siitä tuli epänormaalin suuri. Nykyihmisellä kyynärän pituus on melko tarkasti 50 cm.

Ruotsalaiseen kyynärään perustuvat muunnokset: [3]

  • 1 peninkulma - vanha ruotsalainen mitta = 36 000 jalkaa = 10 689 m
  • 1 virsta = 1/10 peninkulmaa = 600 syltä = 3 600 jalkaa = 1066,8 mlähde?[3]
  • 1 syli = 3 kyynärää = 6 jalkaa [3] = 1,781 m[4]
  • 1 kyynärä = 1/3 syltä = 2 jalkaa = 24 tuumaa [3] = 0,594 m[4]
  • 1 jalka (0,297 m[4]) = 12 tuumaa työmittana = 10 tuumaa kymmenysmittana [3]
  • 1 kortteli eli vaaksa = 1/4 kyynärää[5] = 1/2 jalkaa [3] = 0,148 m
  • 1 tuuma = 1/24 kyynärää = 2,474 cm [3]
  • 1 linja = 1/12 tuumaa = 2,06 mm [3]

Peninkulma oli alun perin määritelty siksi matkaksi, jossa koiran haukku kuuluu tyynessä ilmassa (oikeastaan penin kuuluma). Se on noin 5 km. Vuonna 1665 peninkulman määritelmää muutettiin niin, että se oli 36 000 jalkaa. Peninkulmaa pitempi yksikkö oli päivämatka (2 peninkulmaa), joka vastasi ihmisen päivässä jalan taittamaa matkaa, noin 20 km. Muita mittoja olivat lappalainen epävirallinen yksikkö poronkusema (n. 7,5 km), joka tarkoitti matkaa, jonka poro kulkee virtsatarpeiden välillä, ja tankomitta, joka oli 5 - 9 kyynärää, kylästä riippuen.

Painomitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painomittojen perusyksikkö oli naula (ruots. pund). Mittoja käytettiin yleisten kauppatavaroiden mittaamisessa (vrt. brittiläinen avoirdupois-järjestelmä). Apteekkareilla ja kultasepillä oli oma mittajärjestelmänsä.

Tilavuusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilavuusmittoja käytettiin kuivatavaroiden mittaamisessa. Perusyksikkö oli kappa.

  • 1 tynnyri = 4 vakkaa = 32 kappaa = 146,5 l
  • 1 nelikko = 24 kappaa = 109,92 l
  • 1 vakka = 8 kappaa = 36,64 l
  • 1 kappa = 1 3/4 kannua = 1/32 tynnyriä = 4,58 l
  • 1 kannu = 2 tuoppia = 2,62 l
  • 1 tuoppi = 1/2 kannua[7] = 4 korttelia = 1,31 l
  • 1 kortteli = 1/4 tuoppia[5] = 4 jumprua = 0,33 l
  • 1 jumpru = 0,082 l

Kappaa käytetään nykyäänkin perunoiden mittaamiseen torikaupassa. Se on kuitenkin määritelty uudestaan seuraavasti:

  • iso kappa = 5 l (perunaa)
  • pikku kappa = 2 l (perunaa)

Vetomittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetomittoja käytettiin nesteen ja hienojakoisen kuivatavaran mittaamiseen.

  • 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 30 kappaa = 164,88 dm3 (kuivaa tavaraa)
  • 1 tynnyri = 4 nelikkoa = 125,63 l (neste) = kahdeksan ottinkia (viina, suolakala)
  • 1 dritteli = 51,5 kg:n tynnyri (voita)
  • 1 nelikko = 12 kannua = 31,41 l (neste)
  • 1 aami = 60 kannua = 156 l nestettä
  • 1 kappa = 4,58 dm3
  • 1 lästi = 12-15 tynnyriä. Käytettiin tervakaupassa.

Vetomittoja voitiin käyttää kuivatavaralle joko löyhänä tai lujana. Löyhässä mitassa mitattava aine tasattiin mitan reunan tasalle, kun taas lujassa mitassa aine jätettiin kukkurapäiseksi.

Pinta-alat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinta-alat määräytyivät joko sen alan mukaan, mitä vetomitallisesta viljaa kykeni kylvämään peltoa, tai sen mukaan, mitä maa-ala tuotti veroja. Pinta-alamittoja ei ollut kytketty matemaattisesti neliösuhteessa mihinkään pituusmittoihin.

Näiden lisäksi voitiin käyttää myös vanhojen pituusyksiköiden neliöinä.

Kappalemittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kappalemitta

Nämä ovat jonkin verran käytössä edelleenkin.

  • 1 krossi = 12 tusinaa = 144 kpl
  • 1 tusina = 12 kpl
  • 1 tiu = 20 kpl (kananmunia)
  • 1 tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai turkiksia)
  • 1 kiihtelys = 40 oravannahkaa
  • 1 kerpo = 31 nahkiaista (30 nipussa ja yksi siteenä)
  • 1 nelikko = 4 samanlaista, etenkin neljän hevosen valjakko
  • 1 troikka = 3 samanlaista, etenkin kolmen hevosen valjakko (ven. тройка)
  • 1 trio = 3 kpl (esineiden tai muiden asioiden lukumäärä)
  • 1 tupla = 2 kpl
  • 1 toltti = 12 kpl (lautoja, A.Kivi: Seitsemän veljestä)
  • 1 puntti = 20 kpl (kukkia)
  • 1 puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)

Rahayksiköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalainen riikintaaleri = riksi = 48 killinkiä

(1834 = 1 hopeariksi = 2/3 bankoriksiä = 4 valtionvelkariksiä)

1 rupla = 30-40 killinkiä

V. 1860 markka = 100 penniä (4 markkaa = 1 hopearupla)

  • V. 1865 94,48 markkaa = naula hopeaa
  • V. 1878 markka = 0.32 g .900-kultaa = 1 Ranskan, Sveitsin tai Belgian frangi = 1 Italian liira

Vanhat mitat rakentamisessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 tanko = 1 2/3 syltä = 296,9 cm
  • 1 syli = 3 kyynärää = 178,1 cm[4]
  • 1 kyynärä = 2 jalkaa = 59,4 cm[4] = 593,78 mm
  • 1 jalka = 1/2 kyynärää = 2 korttelia = 29,7 cm[4] = 296,89 mm
  • 1 kortteli = 1/4 kyynärää[5] = 6 tuumaa = 14,8 cm = 148,446 mm
  • 1 tuuma = 1/24 kyynärää = 12 linjaa = 2,5 cm = 24,741 mm
  • 1 linja = 0,2 cm = 2,06 mm

Venäläiseen kyynärään perustuva järjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisen kyynäräjärjestelmän rinnalle tuli autonomian aikana venäläiseen kyynärään eli arsinaan (=71,12 cm) perustuva järjestelmä.

Pituusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 venäjänvirsta = 500 venäjänsyltä = 1066,8 m[8]
  • 1 venäjänsyli = 3 arsinaa = 2,1336 m[9]
  • 1 arsina = 4 setverttiä = 0,7112 m[10]
  • 1 setvertti = 4 versokkaa = 7 tuumaa = 17,78 cm = 177,80 mm
  • 1 versokka = 1,75 tuumaa = 44,45 mm[11]
  • 1 tuuma = 10 linjaa = 2,54 cm = 25,40 mm (yhtä suuri kuin Englannin tuuma)
  • 1 linja = 2,54 mm[12]

Painomitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 kippunta = 4 sentneriä = 170,0 kg[13]
  • 1 sentneri = 5 leiviskää = 42,5 kg[4]
  • 1 leiviskä = 20 naulaa = 8,5 kg[4]
  • 1 naula = 32 luotia = 425 g[4]
  • 1 luoti = 4 kvintiiniä = 13,28 g[4]
  • 1 kvintiini = 69 assia 0,003 kg = 3,3 g
  • 1 assi = 0,00004 kg = 0,05 g

Autonomian aikaan ruotsalaisten painomittojen rinnalle omaksuttiin joitakin venäläisiä painomittoja. Kulia käytettiin lähinnä viljan mittaamiseen.

  • 1 kuli t. matto = 9 puutaa = 147,42 kg rukiita[14]
  • 1 puuta = 40 naulaa = 16,38 kg[15]
  • 1 naula = 32 luotia = 0,4095 kg[16]
  • 1 luoti = 12,8 g

Metrijärjestelmään siirtymisen yhteydessä jäi leiviskä edelleen lailliseksi mittayksiköksi, mutta se määriteltiin uudestaan tasan 10 kilogrammaksi. Käytännössä sitä ei kuitenkaan esiintynyt juuri muualla kuin koulukirjoissa, eikä nykyinen mittayksikköasetus sitä enää tunne.

Tilavuusmitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakentamisessa tilavuusmitoilla mitattiin vaikkapa tervaa ja kalkkia.

Ruotsalaiset tilavuusmitat olivat yhä käytössä:

  • 1 ankkuri = 15 kannua = 39,26 l[17]
  • 1 tynnyri = 48 kannua = 125,6 l (nestemitta)[4]
  • 1 kannu = 2 tuoppia = 2,617 l[4]
  • 1 tuoppi = 1/2 kannua[7] = 4 korttelia = 1,308 l
  • 1 kortteli = 1/4 tuoppia[5] = 4 jumprua = 0,327 l
  • 1 jumpru = 8,179 cl (ruots. jungfru)[18]

Juomamittoina oli käytössä myös:

  • puolituoppi = 2 korttelia;
  • ryyppi = 1/2 jumprua = 4,09 cl;

Venäläisiä tuoppeja oli kahdenlaisia ja ne poikkesivat ruotsalaisesta:

  • 1 ämpäri = 8 tuoppia = 12,29 l
  • 1 tuoppi = 4 korttelia = 1,54 l (ven. shtof)
  • 1 tuoppi = 1,229 l (ven. kruzhka)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. porvoo.fi, Maanmainio Porvoon mitta
  2. http://agricola.utu.fi/hist/kktk/lait/1734/l175913.html Vuoden 1734 lain kauppakaari, VIII luvun 1. §, vanhin suomennos
  3. a b c d e f g h Museovirasto, Vanhat mitat
  4. a b c d e f g h i j k l m n Tietosanakirja, osa 6, sivu 387
  5. a b c d Tietosanakirja, osa 4, sivu 1390
  6. Heikki Jokinen: Mittaamisen historia (pdf) (sivu 8/10) Viitattu 30.12.2009. suomi
  7. a b Tietosanakirja, osa 9, sivu 1990
  8. Tietosanakirja, osa 10, sivu 1380
  9. Tietosanakirja, osa 9, sivu 742 (7 jalkaa)
  10. Tietosanakirja, osa 1, sivu 600
  11. Tietosanakirja, osa 10, sivu 1015
  12. Tietosanakirja, täydennysosan sivu 708
  13. Tietosanakirja, osa 4, sivu 932
  14. Tietosanakirja, osa 4, sivu 1702
  15. Tietosanakirja, osa 7, sivu 1178
  16. Tietosanakirja, osa 6, sivu 1048
  17. Tietosanakirja, osa 1, sivu 416
  18. Tietosanakirja, osa 3, sivu 1493

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]