Puutavaran mittaus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yksi pinokuutiometri eli motti halkoja

Puutavaraa voidaan mitata tilavuuden, massan tai kappalemäärän mukaan.

Puutavaran tilavuus­yksikkönä käytetään nykyään yleensä kuutiometriä, kuten muunkin tilavuuden yksikkönä. Historiallisesti on ollut käytössä monia muitakin yksiköitä.

Varsinkin pyöreää puutavaraa mitattaessa on otettava huomioon, että pinottujen puun­runkojen väliin jää aina ilmaa, minkä vuoksi pinossa olevan puuaineen todellinen tilavuus on aina pienempi kuin pinon kokonais­­tilavuus. Tämän vuoksi puutavaran tilavuus voidaan ilmoittaa joko kiinto-, pino- tai irto­mittana, ja sen mukaisesti puhutaan kiinto-, pino- tai irto­kuutio­metreistä. Nykyään on pyrkimyksenä siirtyminen kiinto­mitan käyttöön kaikissa pyöreänkin puu­tavaran lajeissa.[1] Suurten ja arvokkaiden tukkien mittauksessa pyritään mahdollisimman tarkkaan tukkikohtaiseen kiintomittaan.

Kiinto-, pino- ja irtokuutiometrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puutavaran kiinto­mitta eli tilavuus kiinto­kuutio­metreinä (lyhenne k-m3[2]; tarkoittaa siinä olevan puu­aineen todellista tilavuutta, kuorellisena tai kuorettomana.[1] Periaatteessa se siis tarkoittaa kuutio­metrin kokoista täyttä puuta ilman pino- tai irto­kuutioon jääviä rakoja.[3]. Yksittäisille tukeille se voidaan määrittää sen paksuuden perusteella olettamalla sen olevan poikki­leikkaukseltaan ympyrän muotoinen, tai myös upotusmittarilla. Pinotun puun kiintomitta voidaan määrätä sen pino­mitan avulla muunto­kertoimen avulla taikka upotus­mittarilla.[1]

Käytännössä kiinto-, pino- ja irto­kuutio­metreille käytetään seuraavia muunto­kertoimia:[3]

1 irtokuutiometri (i-m3) = 0,6 pinokuutiometriä = 0,4 kiintokuutiometriä
1 pinokuutiometri (p-m3) = 1,67 irtokuutiometriä = 0,67 kiintokuutiometriä
1 kiintokuutiometri (k-m3) = 2,5 irtokuutiometriä = 1,5 pinokuutiometriä.

Vanhoja yksiköitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halkoja mitattaessa kuutio­metristä käytetään Suomessa vanhastaan nimitystä motti. Monissa muissa maissa vastaava termi on stere. Neljä mottia on yksi syli. Ennen metrijärjestelmään siirtymistä käytettiin ns. vanhaa syliä, joka kuitenkin oli eri suuruinen eri puu­lajeille.[4]

Varsinkin laivauksessa on puutavaran mittayksikkönä vanhastaan käytetty myös standarttia. Tavallisimmin käytetty Pietarin standartti sahattua puu­tavaraa oli 165 englantilaista kuutiojalkaa eli 4,67203 m3. Yksi standartti veistettyä puuta­varaa sen sijaan oli 150 kuutio­jalkaa eli 4,24730 m3 ja pyöreää puutavaraa 120 kuutiojalkaa eli 3,398 m3. Kaivos- ja ratapölkkyjen mittaamisessa käytettiin myös niin sanottua Gööteporin standarttia, joka käsitti puutavaraa 180 englantilaista kuutio­jalkaa eli 5,097 pino­kuutio­metriä.[5][6]

Puutavaran mittaus hakkuun yhteydessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsästä hakattuja tukkeja on mitattu ottamalla pituusmitta ja latvapään halkaisijamitta, joista on saatu kuutiomäärä puulajeittaisten taulukoiden avulla, joita on ollut eri maantieteellisille alueille[7]. Etenkin paperipuuta on mitattu kehysmitoilla pinossa. Nykyään hakkuukoneissa on tukin pituuden ja profiilin mittaus, joista kone laskee kuutiomäärän. Kuljettaja syöttää koneelle rungon puulajin ja tukin laadun.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Otavan iso Fokus, 5. osa (Mo-Qv), s. 3321, art. Puu­tavaran mittaus. Otava, 1973. 951-1-01070-5.
  2. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013.
  3. a b Metsäkeskus Lappi: polttopuupörssi
  4. Nykysuomen sanakirja, 3. osa (S-Ö), 11. painos, s. 400, hakusana syli. Porvoo: Suomalaisen kirjallisuuden seura, WSOY, 1989. ISBN 951-0-09107-3.
  5. ”Standertti”, Pieni tietosanakirja, 4. osa (San Remo-Öölanti), s. 302. Otava, 1928. Teoksen verkkoversio.
  6. Otavan iso Tietosanakirja, Helsinki 1964
  7. Puutavarapölkkyjen mittaus, Metsäteho
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.