Pauna
Sivulta puuttuu Pauna (tunnus lb) on muun muassa brittiläisessä yksikköjärjestelmässä käytetty massan ja painon (normaalivoiman) mittayksikkö, joka jakautuu (yleensä) 16 unssiin (oz).[1] Pauna on eri aikoina, eri alueilla ja eri tarkoituksia varten määritelty vaihtelevasti, mutta nykyään sillä tavallisimmin tarkoitetaan englantilaiseen avoirdupois-paunaan pohjautuvaa kansainvälistä paunaa, jonka Britannia, Australia, Etelä-Afrikka, Kanada, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat vuonna 1959 vakioivat suhteessa kilogrammaan:
- 1 lb = 16 oz = 0,453 592 37 kg[1]
Vanhoissa suomalaisissa mittayksiköissä paunaa vastasi naula (n. 425 g), joka voidaan nykyäänkin käsittää paunan synonyymiksi. Sana pauna on finglishiä ja muunnelma englannin sanasta pound, joka taas juontuu latinan sanasta pondo (’painoltaan; naulan painoinen’). Paunan tunnuksen (lb) pohjana puolestaan on vanha roomalainen painomitta libra (’naula; vaaka’).
Rooman valtakunnan peruina useimmissa Euroopan maissa on ollut käytössä jokin naulaa vastaava painoyksikkö, kuten ranskalainen livre, ruotsalainen skålpund, saksalainen Pfund ja venäläinen funt (фунт). Metrijärjestelmään siirryttäessä muun muassa Ranskassa ja Saksassa naulan mitaksi vakioitiin täsmälleen 500 g, ja tässä merkityksessä sitä saatetaan yhä käyttää metrijärjestelmänkin epävirallisena lisäyksikkönä esimerkiksi ruokaostoksia tehtäessä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiallisia muunnelmia
Alun perin naula oli vanha roomalainen mittayksikkö libra (n. 327 g), jonka kahdestoistaosaa tarkoittanut uncia on irtautunut alkuperäisestä merkityksestään ja muuttunut unssiksi (engl. ounce; tunnus oz tulee vanhasta italialaisesta sanasta onza). Libra oli standardoitu koko valtakunnassa, mutta Länsi-Rooman luhistuessa myös painostandardit hävisivät. Keskiajan epävakaissa ja epästandardeissa oloissa jokaisella kaupungilla oli omat mittayksikkönsä. Niinpä naula saattoi joskus jakautua 12 unssin sijasta 15 tai 16 unssiin, ja sen mitta saattoi vaihdella 300 g:sta 550 g:aan.
[muokkaa] Avoirdupois-naula
1200- ja 1300-luvun vaihteen tienoilla kehitettiin avoirdupois-naula (lausutaan englantilaisittain [ˌævəɹdəˈpɔɪz]; nimi on väännös muinaisranskan ilmauksesta avoir de pois [avwaʀ də pwɑ], ’punnittavat tavarat’).[2] Se määriteltiin aikoinaan brittiläisen gallonan vesimäärän (4,546 09 litraa) massan pohjalta.lähde? Henrik VIII:n aikana 1497 avoirdupois-naula virallisesti vakioitiin vanhemman troy-unssin avulla siten, että yhdestä avoirdupois-naulasta lyötiin 16 unssia kultarahoja, joista 12 unssia (yksi troy-naula) meni kiertoon rahoina, kaksi unssia meni verona kuninkaalle, yksi unssi meni verona kaupungille ja yksi unssi oli rahanlyöjän palkka (yhteensä siis 16 unssia).
Vuosisatojen kuluessa avoirdupois-naulan määritelmää tarkistettiin monta kertaa, ja brittiläinen naula (imperial pound) ja yhdysvaltalainen naula (U.S. pound avoirdupois) täsmentyivät hieman toisistaan poikkeaviksi, kunnes ne vuonna 1959 vakioitiin nykyiseksi kansainväliseksi naulaksi.[3]
Skotlannissa oli oma standardoitu naulamittansa, joka säilyi käytössä vuoteen 1748. Muiden kuin avoirdupois-naulojen käyttö kaupankäynnissä kiellettiin Britanniassa 1897lähde? – poikkeuksena troy-unssi, joka säilyi jalometallien sekä apteekkitavaroiden yksikkönä. Myöhemmin brittiapteekkeissa on siirrytty käyttämään metrijärjestelmää.
[muokkaa] Troy-naula
Jalometallien, kuten kullan ja hopean, mittayksikkönä käytetään troy-naulaa, joka jakautuu 12 unssiin (ozt):
- 1 troy = 12 ozt = 0,373 241 7 kg
Troy-naula oli alun perin ranskalaisen Troyes’n kaupungin naulamitta, joka oli tunnettu siitä, ettei sen mallikappaleen massa muuttunut vuosisatoihin. Englannissa troy-painoja käytettiin erityisesti jalometallien ja jalokivien sekä kemikaalien ja apteekkitavaroiden punnitsemiseen.
Vaikka myös avoirdupois-naula aikoinaan määriteltiin troy-unssin avulla, avoirdupois-unssi ja troy-unssi eroavat jonkin verran toisistaan, koska keskiaikaiset mittausvälineet ja -tavat olivat epätarkkoja ja sitä paitsi avoirdupois-naulan määritelmää on myöhemmin muutettu.
[muokkaa] Towerinnaula
Towerinnaula sai nimensä siitä, että sen mallikappaletta säilytettiin kuninkaallisessa rahapajassa, joka sijaitsi Lontoon Towerissa. Towerinnaula jakautui 12 unssiin, kuten troy-naulakin, mutta towerin-unssin mitta perustui hieman pienempään graanikokoon.
Towerinnaulan avulla määritettiin aikoinaan Englannin rahayksikön punnan (virallisesti pound sterling) arvo: yksi towerinnaula sterling-hopeaa vastasi yhtä puntaa. Vuonna 1528 towerinnaulan käytöstä kuitenkin luovuttiin ja punnan arvo sidottiin troy-naulaan.
[muokkaa] Englantilaisten naulamittojen suhteutusta
Kaikkien englantilaisten naulojen perusyksiköksi määriteltiin lopulta yhtenäinen graanimitta, joka on noin 64,8 mg (1/16 g). Nykymitoituksen mukaan avoirdupois-naula on 7000 graania, troy-naula 5760 graania ja towerinnaula 5400 graania.
Oheinen muuntotaulukko suhtettaa perinteisiä Englannissa käytettyjä naulamittoja (avoirdupois-naula, troy-naula, towerinnaula, kauppiaidennaula ja lontoonnaula) toisiinsa sekä metriseen naulaan (500 g). Perinteisten naulamittojen suhteutus metriseen järjestelmään on likiarvoinen.
| Mittayksikkö | Naulaa | Unssia | Graania | Grammaa | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| avdp. | troy | tower | kaupp. | lontoo | metrinen | avdp. | troy | tower | |||
| avdp. | 1 | 175/144 | 35/27 | 28/27 | 35/36 | 10/11 | 16 | 14 7/12 | 15 5/9 | 7000 | 453,59 |
| troy | 144/175 | 1 | 16/15 | 64/75 | 4/5 | 3/4 | 13 29/175 | 12 | 12 4/5 | 5760 | 373,24 |
| tower | 27/35 | 15/16 | 1 | 4/5 | 3/4 | 7/10 | 12 12/35 | 11 1/4 | 12 | 5400 | 349,91 |
| kaupp. | 27/28 | 75/64 | 5/4 | 1 | 15/16 | 7/8 | 15 3/7 | 14 1/16 | 15 | 6750 | 437,39 |
| lontoo | 36/35 | 5/4 | 4/3 | 16/15 | 1 | 14/15 | 16 16/35 | 15 | 16 | 7200 | 466,55 |
| metrinen | 11/10 | 4/3 | 10/7 | 8/7 | 15/14 | 1 | 17 3/5 | 16 | 17 1/7 | 7716 | 500,00 |
[muokkaa] Pauna voiman yksikkönä
Monien vanhojen yksiköiden tavoin paunaa on käytetty sekä massan että painon ja sen mukaisesti muunkin voiman yksikköinä. Voiman yksikkönä pauna on voima, jolla maa vetää puoleensa yhden paunan massaa. Arkielämässä ei yleensä ole merkitystä sillä, käsitetäänkö ne massan vai painon yksiköiksi, mutta tieteessä ero on tärkeä samoin kuin muodostettaessa johdannaisyksiköitä esimerkiksi energialle, teholle ja paineelle. Brittiläisessä absoluuttisessa järjestelmässä (British absolute system) pauna on määritelty massayksiköksi, mutta varsinkin insinöörien käyttämässä gravitaatiojärjestelmässä (British gravitational system) sitä vastoin voimayksiköiksi[4]. Kun paunaa käytetään voimayksikkönä, siitä käytetään tunnusta lbf.[1]
Gravitaatiojärjestelmään sisältyy myös johdettu, harvoin käytetty massayksikkö slug. Se on massa, joka saa kiihtyvyyden 1 ft/s2, kun siihen vaikuttaa 1 paunan voima. Yksi slug on noin 32,174 lb tai 14,6 kg. Vastaavasti absoluuttisessa järjestelmässä on myös voimayksikkö poundal (poundaali, pdl) eli voima, jolla yhden paunan massa saa kiihtyvyyden 1 ft/s2 (1 pdl = 1/32,174 lbf = 0.031081 lbf ~= 0,138 N). Näiden erojen ymmärtäminen on vaikeaa jopa anglosaksisille insinööreille, ja massan (inertian) sekä painon (normaalivoiman) sekoittaminen toisiinsa on johtanut onnettomuuksiinkin.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b c Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 30.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Viitattu 22.12.2011.
- ↑ Pound avoirdupois. Sizes, 2000.
- ↑ Louis E. Barbrow and Lewis V. Judson, Weights and measures standards of the United States: a brief history (p. 20). U.S. Department of Commerce: National Bureau of Standards, 1976.
- ↑ Daniel N. Lapeds: McGraw-Hill Dictionary of Physics and Mathematics, McGraw-Hill Book Company 1978, ISBN 0-07-045480-9
