Firenze

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Firenze on myös kentauri Harry Potter -kirjasarjassa.
Firenze
(Comune di Firenze)
Florence skyline.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Firenze

Koordinaatit: 43°46′07″N, 11°15′25″E

Valtio Italian lippu Italia
Alue Toscana
Maakunta Firenze
Perustettu 59 eaa.
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Dario Nardella
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 102 km²
Korkeus 240 m
Väkiluku (2008) 365 659
 – Tiheys 3 571 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 50100
Suuntanumero(t) 055
Lähteet: [1] = Väkiluku

Firenze on Keski-Italian Toscanan alueen pääkaupunki. Se sijaitsee Arnojoen varrella vajaan 300 kilometriä Roomasta pohjoiseen. Kaupungin väkiluku on noin 366 000 (2008).[1] Renessanssin aikaiset rakennukset ja taideaarteet tekevät Firenzestä yhden Euroopan suosituimmista matkailukaupungeista. Monia sen arkkitehtuurin ja taiteen aarteita on rahoittanut Medicien ruhtinassuku.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenze sijaitsee Toscanan alueella Firenzen maakunnassa. Kukkulat ympäröivät kaupunkia kolmelta puolelta, ja Arnojoki virtaa kaupungin halki. Myös Arnon sivujoet Mugnone, Ema, Affrico ja Greve kulkevat kaupungissa tai sen lähellä. Useimmat niistä on rakennettu kanaviksi, osa jo keskiajalla. Jokivesi on ruskeaa siihen huuhtoutuvan saven takia, ja kun kukkuloilla sataa, joet muuttuvat nopeasti vuolaiksi vuoristovirroiksi.[2] Vuonna 1966 koettiin pahimmat tulvat, kun runsaiden sateiden jälkeen Arnon pinta nousi 11 metriä normaalia ylemmäksi.[3]

Firenzessä vallitsee välimerenilmasto, heinäkuu on kuumin ja tammikuu viilein kuukausi. Koska kukkulat rajoittavat ilmavirtauksia, Italian lämpöennätyksiä tehdään usein Firenzessä.[2]

Firenzessä ei ole juuri luonnontilaisia viheralueita. Kaupunkia ympäröivät huvilat suurine puutarhoineen ja maatilat oliivilehtoineen. Itse kaupungissa monet vihreät keitaat ovat piilossa palatsien ja korttelien suljetuilla sisäpihoilla. Jotkut yksityisistä puutarhoista ovat yleisölle avoinna muutamia viikkoja vuodessa. Keskustassa on kuitenkin muutamia julkisiakin puistoja: Piazza d’Azelio, Piazza Demidoff ja Bobolin puutarha. Kasvitieteellinen puutarha on nimeltään Giardino dei Semplici.[2]

Etäisyys Roomaan on maanteitä pitkin 290 kilometriä.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenzen tuomiokirkko ja Giotton kellotorni.

Roomalaiset perustivat Florentian eli Firenzen vuonna 59 eaa. Firenze nousi lähialueensa keskukseksi, ja 200-luvun lopulla kaupunki sai oman piispansa. Rooman valtakunnan hajottua visigootit, ostrogootit ja langobardit hävittivät vuorotellen Firenzeä. 500-luvun puolivälissä rakennettiin uusi kaupunginmuuri suojaksi hyökkääjiä vastaan.[5] Kaarle Suuri liitti Firenzen perustamaansa Toscanan rajakreivikuntaan. Myöhemmin Firenze liitettiin Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan.

Keskiajan loppupuoli oli Firenzen suuruuden aikaa. Kaupungin taloudellinen kukoistus alkoi jo 1100-luvulla. Kaupunkia uudistaneen Toscanan kreivittären Matildan kuoltua 1115 kaupungista ja sen lähiseuduista muodostettiin Firenzen tasavalta, jonka johdossa oli kolmen säädyn valtiopäivät: aatelisto, sotilaat ja kauppiaat. Vaikka aatelistolla oli eniten päätäntävaltaa, kaupungin kasvu oli paljolti kauppiassäädyn ansiota. Guelfien ja ghibelliiniien ja muiden 1200- ja 1300-luvun taistelujen jälkeen vallassa oli Medicien suku, jonka kuuluisimpia edustajia oli Lorenzo "Il Magnifico" de' Medici, joka hallitsi kaupunkia käytännössä yksinvaltiaana. Vuodesta 1434 kaupunkia hallittiin itsevaltaisesti.[5] Firenze oli renessanssin huomattavin keskus.[6]

Medicit karkotettiin Firenzestä vuonna 1494, ja profeettana esiintynyt munkki Girolamo Savonarola yritti tehdä Firenzestä teokraattisen kaupunkivaltion.[7] Savonarola kuitenkin poltettiin neljä vuotta myöhemmin roviolla, ja 1500-luvun alussa Medicit palasivat Firenzeen, jossa heistä pian tuli virallisestikin hallitsijoita, kun keisari Kaarle V nimitti Alessandro de' Medicin Firenzen herttuaksi[7]. Vuonna 1569 Firenze liitettiin Toscanan suurherttuakuntaan, jonka pääkaupunki siitä tuli. Hallitsijaksi tuli Medici-suvun nuorempaan haaraan kuulunut Cosimo I de' Medici[7], jonka jälkeläiset hallitsivat Toscanaa vuoteen 1737 saakka[7]. Tämän jälkeenkin Firenze oli Toscanan herttuakunnan pääkaupunkina, kunnes se vuonna 1860 liitettiin yhdistyneeseen Italiaan.[8]

Testamentissaan viimeinen Medicin suvun edustaja lahjoitti kaupungille suuren taidekokoelman ja sen mitä suvun omaisuudesta oli jäljellä. Ehtona lahjoitukselle oli, ettei kokoelmaa saisi viedä tai myydä koskaan Firenzen ulkopuolelle. Tämä kokoelma muodosti Uffizin taidemuseon selkärangan.[8] Suuret ja arvokkaat taidekokoelmat toivat Firenzeen suuren joukon ulkomaalaisia taiteenharrastajia. Kaupungissa asui 1800-luvulla niin paljon englantilaisia, että heille perustettiin oma protestanttinen hautausmaansa.[9]

Firenze oli Italian pääkaupunki vuosina 1865–1870. Valtakunnan hallinto toi kaupunkiin tuhansia uusia asukkaita, ja sitä laajennettin nopeasti. Laajennustöiden tieltä purettiin kaupungin keskiaikaiset muurit.[10] 1800-luvun loppupuolella Firenzen keskustassa purettiin monia keskiaikaisia kortteleita, ja tilalle pystytettiin ajanmukaisempia rakennuksia.[11]

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa vuonna 1944 Firenze kärsi paljon tuhoja. Perääntyvät saksalaiset tuhosivat muun muassa kaikki vanhat Arnojoen ylittävät sillat, paitsi Ponte Vecchion, joka säilyi vahingoitta.[12]

Sodan jälkeen tuhoja ovat aiheuttaneet vuoden 1966 suuri tulva, jonka aikana Arnojoen vedet lainehtivat muun muassa Santa Crocen kirkon sisätiloissa, vaurioittaen useita arvokkaita taideteoksia. Vuonna 1993 tuhoja aiheutti puolestaan mafia, joka räjäytti pommin Uffizin taidegalleriassa.[13]

Hallinto ja kunnalliset palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenzen osat.

Firenze on jaettu viiteen kaupunginosaan (ital. Quartieri ):[14]

  1. Historiallinen keskusta
  2. Campo di Marte
  3. Gavinana/Galluzzo
  4. Isolotto/Legnaia
  5. Rifredi

Vuodesta 2009 kaupungin pormestari on ollut Matteo Renzi, joka oli sitä ennen viisi vuotta Firenzen maakunnan johdossa.[15]

Kaupunki pyrkii edistämään vesijohtoveden juomista järjestämällä erityisiä vesiposteja, joista hanavettä saa myös jäähdytettynä ja hiilihapotettuna. Vuonna 2011 vesiposteja oli 23 kappaletta.[16]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenze on yksi Euroopan suosituimmista matkailukaupungeista. Vuonna 2012 matkailijat viettivät kaupungissa yli 12 miljoonaa yötä.[17]

Firenzen riippuvaisuutta matkailuelinkeinosta on pyritty viime vuosikymmeninä lieventämään. Kaupungin laitamille on rakennettu muun muassa elintarviketeollisuutta. Korkeatasoista vaateteollisuutta edustaa Guccin muotitalo, jonka pääkonttori on Firenzessä. Siellä ovat aloittaneet myös Roberto Cavalli, Emilio Pucci ja Ferragamo.[18]

Perheyritykset ovat olleet aina merkittäviä työllistäjiä Firenzen seudulla. Vuonna 2010 kaupunkiin oli rekisteröity 47 500 yritystä. Noin viidesosa niistä harjoittaa vähittäiskauppaa.[19] Maailman kymmenen vanhimman yrityksen joukossa on kolme firenzeläistä perheyritystä. Ne tuottavat oliiviöljyä, koruja ja viiniä.[20]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenzestä on hyvät junayhteydet Milanoon, Bolognaan, Venetsiaan ja Roomaan. Firenzen omaa Amerigo Vespuccin lentoasemaa käyttää vuosittain 1,7 miljoonaa matkustajaa, mutta pääosa matkailijoista saapuu Pisan lentoasemalle, josta on Firenzeen 80 minuutin junamatka. Paikallisliikennettä hoitavat lähijunien lisäksi bussit ja taksit.[21]

Väestö ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenzen väkiluku pieneni 1900-luvun lopulla: Vuonna 1981 kaupungissa oli 448 000 asukasta, kymmenen vuotta myöhemmin 403 000 ja vuonna 2001 enää 356 000.[22] 2000-luvulla väkiluku on kääntynyt kasvuun, ja helmikuussa 2011 kaupungissa oli melkein 372 000 asukasta.[19]

Firenzen yliopisto (ital. (Università degli Studi di Firenze, UNIFI) on yksi Italian vanhimmista ja suurimmista yliopistoista.[23]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenzeä on kutsuttu taiteen pääkaupungiksi; Unescon arvion mukaan 60 prosenttia maailman taideaarteista on Italiassa ja noin puolet niistä Firenzessä. Taiteiden kulta-aikaa olivat etenkin 1200–1500-luvut. Dante ja Michelangelo syntyivät Firenzessä, Boccaccio kirjoitti siellä Decameronen ja italialaisen renessanssin lasketaan alkaneen kaupungissa, kun Brunelleschi sai Firenzen katedraalin kupoleineen valmiiksi.[6] Uffizin palatsissa toimii yksi maailman tunnetuimmista taidegallerioista.[24]

Maailman ensimmäinen varsinainen oopperaesitys järjestettiin Firenzen Palazzo Corsissa vuonna 1597.[25] Firenzen sinfoniaorkesteri on toiminut vuodesta 1949.[26]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenzessä on yksi maailman suurimmista kirkoista, tuomiokirkko Santa Maria del Fiore. Muita kirkkoja ovat San Lorenzo Michelangelon tekemine hautamuistomerkkeineen, Santa Croce ja Santa Maria Novella. Maallista keskiajan arkkitehtuuria edustavat raatihuone Palazzo Vecchio sekä paikallisten mahtimiesten palatsit Palazzo Medici, Palazzo Pitti ja Palazzo Strozzi. Firenzen Uffizi kuuluu maailman merkittävimpiin taidemuseoihin. Renessanssiajan kuvanveistotaidetta on näytteillä Bargellon palatsissa ja Accademia di belle arti di Firenzeen galleriassa, jossa on alkuperäinen Michelangelon Daavid-patsas.[27]

Firenzen historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde.[28]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Firenzeläinen jalkapalloseura ACF Fiorentina pelaa Italian pääsarjassa. Se on voittanut kaksi Italian mestaruutta ja viisi Italian cupia.[29] Seuran kotikenttä on Stadio Artemio Franchi, jossa on pelattu myös MM-otteluita.[30]

Vuoden lopussa, yleensä marraskuussa, juostaan Firenzen maraton.[29] Vuonna 2012 siihen odotettiin yli 10 000 osallistujaa.[31]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Demographic Balance for the year 2008 – Municipality: Firenze ISTAT – Demography, Statistics, Demographic Balance, Resident Population. ISTAT. Viitattu 29.7.2009.
  2. a b c Richard Willmer: Geography of Florence Florence Student Service. 2008. (englanniksi)
  3. The Florence Flood 1966 About Florence. (englanniksi)
  4. The driving distance from Rome, Italy to Florence, Italy Travelmath
  5. a b History of Florence About Florence. Viitattu 22.3.2012. (englanniksi)
  6. a b Art and culture of Florence About Florence. Viitattu 25.2.2012. (englanniksi)
  7. a b c d Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, artikkelit Firenze ja Medici, WSOY 1998, ISBN 951-0-33044-2
  8. a b History Lonely Planet
  9. The English Cemetery in Florence and the Anglo-Florentine Community Victorian Web
  10. Florence as a capital city 1865-1870 The Florentine. 2005.
  11. Piazza della Repubblica, Florence Tue Find
  12. Florence and the Arno Florence Student Service
  13. Bomb Outside Uffizi in Florence Kills 6 and Damages Many Works NY Times.
  14. Amministrazione Comune di Firenze. Viitattu 25.2.2012. (italiaksi)
  15. Sindaco Comune di Firenze. Viitattu 25.2.2012. (italiaksi)
  16. Inaugurato il primo fontanello di aqua refrigerata naturale a Sesto Fiorentino Firenze News. Viitattu 21.3.2012. (italiaksi)
  17. Record in Florence, 12 million visitors in 2011 Florence Daily News
  18. Finding Leonardo da Vinci’s Florence ISWA 2012
  19. a b Firenze, più abitanti e meno occupazione La Republica Firenze. Viitattu 25.2.2012. (italiaksi)
  20. The 100 Oldest Companies in the World BizAims.
  21. Getting there and around Lonely Planet
  22. Cities citypopulation.de.
  23. University of Florence (Università di Firenze) university guide.
  24. Uffici Gallery Visit Florence
  25. By David R. B. Kimbel: Italian Opera, s. 58. Cambridge University Press, 1994. ISBN 9780521466431.
  26. Florence Symphon Orchestra (englanniksi)
  27. Churches, cathedrals, basilicas and monasteries of Florence Viitattu 20.3.2012. (englanniksi)
  28. Historic Centre of Florence Unesco Heritage Centre
  29. a b Sports in Florence About Florence
  30. Stadio Artemio Franchi The Stadium Guide
  31. Marathon presentation Firenze marathon

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 43°46′07″N, 11°15′25″E