Etna

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etna
Mongibeddu
Etna purkautui vuonna 2002
Etna purkautui vuonna 2002
Korkeus 3 350 m
Sijaintitiedot
Sijainti Sisilia, Italia
Koordinaatit 37°43.7667′N, 15°0.2833′E
Geologia
Tyyppi Kerrostulivuori
Purkautunut viimeksi 2013

Etna (ital. Monte Etna sisiliaksi Mongibeddu) on aktiivinen tulivuori Sisilian itärannikolla Italiassa lähellä Messinaa ja Cataniaa. Se on korkein aktiivinen tulivuori Euroopassa, korkeudeltaan 3 350 metriä ja Italian korkein vuori Alppien eteläpuolella. Etnan pinta-ala on 1 190 km², ympärysmitta 140 km ja se on selvästi suurin Italian neljästä suuresta aktiivisesta tulivuoresta. Se on eräs maailman aktiivisimmista tulivuorista, se on purkautumistilassa lähes koko ajan.

Etnan tiedetään purkautuneen yli 60 kertaa nykyhistorian aikana. Merkittäviä purkauksia on ollut 1669, 1928, 1949, 1971, 1979, 1991, 2000 ja 2001–2002. Ensimmäinen kirjallinen dokumentti purkautumisesta on kreikkalaisen runoilijan Pindaroksen runo noin vuodelta 470 eaa., jossa hän kertoo Etnan purkauksesta vuonna 475 eaa.

Nimi ja legendat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etna tunnettiin muinaisen Rooman aikoihin nimellä Aetna, jonka uskotaan kehittyneen joko kreikan sanasta aitho ("palaa") tai foinikian kielen sanasta attano. Arabit kutsuivat vuorta Gibel Utlamatiksi ("vuoren tuli"); tämä nimi muuttui myöhemmin Mons Gibeliksi ja lopulta Etnan nykyiseksi sisiliankieliseksi nimeksi Mongibeddu.

Etnan tavanomaiset ja usein dramaatiset purkaukset ovat tehneet siitä yhden klassisten mytologistien ja heidän seuraajiensa kiinnostuksen kohteista. Vuoren käyttäytymistä onkin selitetty useilla Rooman ja Kreikan legendojen jumalista ja jättiläisistä. Aioloksen, tuulten kuninkaan sanottiin vanginneen tuulet Etnan alaisiin luoliin. Runoilija Aiskhyloksen mukaan Tyfon oli kahlittu Etnan alle ja aiheutti vuoren purkaukset. Toinen jättiläinen, Enceladus kapinoi jumalia vastaan, jolloin hänet surmattiin ja haudattiin Etnan alle. Tulen ja pajan jumalan Vulcanin kerrotaan rakentaneen pajansa Etnan alle ja ajaneen tulidemoni Adranuksen pois vuorelta sillä välin, kun kyklooppi ylläpiti pajaa siellä missä Zeuksen salamat taottiin. Kreikan manalan, Tartaroksen, sanottiin sijaitsevan Etnan alapuolella.

Geologinen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etnan tuliperäinen toiminta alkoi noin puoli miljoonaa vuotta sitten Sisilian silloisen rantaviivan tuntumassa sattuneilla vedenalaisilla purkauksilla. 300 000 vuotta sitten vulkaanisuus alkoi ilmetä nykyisestä vuorenhuipusta lounaaseen, kunnes se 170 000 vuotta sitten alkoi siirtyä kohti Etnan nykyistä keskusta. Tämän ajan purkaukset rakensivat tulivuoren ensimmäisen vulkaanisen kerroksen, muodostaen kerrostulivuoren vuorotellen räjähdysmäisiä ja virtaavia purkauksia. Vuoren kasvu keskeytyi välillä valtavien purkausten seurauksena kun tulivuoren huippu romahti muodostaen kalderan.

Noin 35 000–15 000 vuotta sitten Etna koki voimakkaita räjähdyspurkauksia, jotka synnyttivät valtavia pyroklastisia tuhkapilviä ja jättivät jälkeensä laajan ignimbriitti-esiintymän. Näiden purkausten tuhkaa on löydetty jopa Roomasta, 800 kilometrin päästä purkauspaikalta.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etnalla voi myös harrastaa hiihtoa. Sesonki on talvi- ja kevätkuukausina. Cataniasta pääsee autolla vuoren etelärinteellä olevalle hotelli Rifugio Sapienzalle. Hotellilta kulkee hiitohissi 2 500 metriin, mistä voi lasketella merkattuja rinteitä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helena Punnonen: Hiihdä tulivuorella. Mondo, 8/2012, s. 20.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etna.