Siena
Sivulta puuttuu | Comune di Siena | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Sijainti | |||||
| Valtio |  Italia |
||||
| Provinssi | Sienan provinssi | ||||
| Perustamisvuosi | – | ||||
| Väkiluku | 53 893 (31.8.2007) | ||||
| Pinta-ala | 118 km² | ||||
| Väestötiheys | 456,7 as./km² | ||||
| Korkeus | – | ||||
| Kaupunginjohtaja | Maurizio Cenni | ||||
| Sivusto | comune.siena.it | ||||
.jpg)
Siena on kaupunki Keski-Italiassa Toscanan alueella, 322 metrin korkeudessa. Se on Sienan maakunnan pääkaupunki. Vuonna 2004 siellä oli 54 500 asukasta. Sienan historiallinen keskusta on sisällytetty Unescon maailmanperintöluetteloon. Keskusta jakautuu vanhastaan 17 kaupunginosaan (contrada), joista useimmilla on jonkin eläimen nimi ja oma vaakunansa, jossa on kaupunginosan nimikkoeläimen kuva.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Sienan asuttivat ensimmäisinä etruskit. Legendan mukaan kaupungin perusti Rooman perustaja Remuksen poika Senius. Romuluksen ja Remuksen kuvia on kaikkialla Sienassa. Siena tunnettiin roomalaisaikana nimellä Saena Julia.
Siena oli syrjässä roomalaisten kulkureiteiltä, eikä kristinuskokaan levinnyt sinne ennen kuin 400-luvulla. Kaupunki alkoi kukoistaa vasta langobardien vallattua lähiseudut. Välttääkseen bysanttilaisten hyökkäykset langobardit ohjasivat Roomasta pohjoiseen kulkevan liikenteen Sienan kautta, ja pyhiinvaeltajien virta rikastutti kaupunkia seuraavien vuosisatojen ajan.
Kaarle Suuri sai kaupungin haltuunsa vuonna 774. Toscanan kreivitär Matildan kuoltua 1114 hänen valtakuntansa hajosi useihin pieniin ruhtinakuntiin. Siena julistautui itsenäiseksi 1167. 1100-luku oli Sienan kulta-aikaa, ja monet merkittävät rakennukset kuten Sienan katedraali ovat siltä vuosisadalta. Sienan yliopisto on perustettu vuonna 1203.
1300-luvulla Siena oli Euroopan suurimpia kaupunkeja. Se oli myös rikas pankkikeskus, jossa oli paljon villakutomoita. Niiden tuotolla rahoitettiin komeita rakennuksia ja taidetilauksia. Sienan vauraus päättyi mustan surman riehuttua kaupungissa vuonna 1348. Tällöin väkiluku romahti 100 000:sta noin kolmannekseen.
Vuonna 1557 Siena liitettiin Medicien hallitsemaan Toscanan suurherttuakuntaan. Silloin alkoi Sienan historiassa kausi, jolloin se oli oikeastaan pelkkä mitätön maakuntakaupunki. Tässä oli kuitenkin se etu, että keskiaikainen ydinosa säilyi, sillä siellä ei 1400-luvun alun jälkeen juuri rakennettu uutta eikä purettu vanhaa.
Syrjäisenä seutuna Siena säästyi toisen maailmansodan tuhoilta ja alkoi elpyä vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tuona aikana Monte dei Paschi di Siena, kaupungin vanhin, vuonna 1472 perustettu pankki, nousi yhdeksi Italian suurimmista rahalaitoksista.
Nähtävyyksiä [muokkaa]
Sienan tärkeimpiä nähtävyyksiä Sienan katedraalin lisäksi on kaupungin keskustassa oleva aukio, Piazza del Campo. Muista nähtävyyksistä suosituimpia ovat katedraalimuseo, Museo dell’Opera del Duomo sekä entinen sairaala, Ospedale di Santa Maria della Scala, joka toimii nykyään museo- ja kulttuuritilana.
Palio di Siena [muokkaa]
Sienan palio on kahdesti vuodessa, 2. heinäkuuta ja 16. elokuuta käytävä hevosten laukkakilpailu, jossa kilpailevat kaupungin seitsemäntoista kaupunginosaa. Kilpailun puitteet ovat mahtavat, ja se on Sienan suosituin turistitapahtuma. Kilpailuun liittyy paljon juonittelua kaupunginosien kesken.
Urheilu [muokkaa]
Jalkapalloseura AC Siena pelaa Italian pääsarjassa.
Sienan ylpeys on koripalloseura Mens Sana Basket, joka on voittanut Italian mestaruuden kolmesti 2000-luvulla.
Lähteet [muokkaa]
- Firenze ja Toscana, Tammi 2007
Agrigento | Alberobello | Alppien paalutalot | Aquileia | Amalfin rannikko | Assisin fransiskaanikohteet | Bernina-sola | Casertan palatsi, Vanvitellin akvedukti, San Leucion rakennusryhmä | Castel del Monte | Cilento ja Vallo di Diano, Paestum, Velia, Certosa di Padula | Cerveteri, Tarquinia | Crespi d'Adda | Dolomiitit | Ferrara | Firenze | Genova | I Sassi di Matera | Liparisaaret | Mantova ja Sabbionetta | Modenan katedraali, Torre Civica ja Piazza Grande | Monte San Giorgio (jaettu Sveitsin kanssa) | Napoli | Padovan kasvitieteellinen puutarha | Piazza dei Miracoli | Piemonten ja Lombardian pyhät vuoret | Pienza | Pompeji, Herculaneum, Torre Annunziata | Portovenere, Cinque Terre ja saaret Palmaria, Tino ja Tinetto | Ravenna | Rooma | San Gimignano | Santa Maria delle Grazie | Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset | Siena | Su Nuraxi di Barumini | Syrakusa ja Pantalican kivinen nekropolis | Urbino | Val Camonica | Val di Noto | Val d'Orcia | Venetsia | Verona | Vicenza ja palladianistiset huvilat Venetossa | Villa Adriana | Villa d'Este | Villa Romana del Casale
Abbadia San Salvatore | Asciano | Buonconvento | Casole d'Elsa | Castellina in Chianti | Castelnuovo Berardenga | Castiglione d'Orcia | Cetona | Chianciano Terme | Chiusdino | Chiusi | Colle di Val d'Elsa | Gaiole in Chianti | Montalcino | Montepulciano | Monteriggioni | Monteroni d'Arbia | Monticiano | Murlo | Piancastagnaio | Pienza | Poggibonsi | Radda in Chianti | Radicofani | Radicondoli | Rapolano Terme | San Casciano dei Bagni | San Gimignano | San Giovanni d'Asso | San Quirico d'Orcia | Sarteano | Siena | Sinalunga | Sovicille | Torrita di Siena | Trequanda
