Ivrea

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ivrea
Ivrea, vanha silta ja Dora Baltea
Ivrea, vanha silta ja Dora Baltea

Ivrea

Koordinaatit: 45°28′N, 07°53′E

Valtio Italia
Alue Piemonte
Maakunta Torinon maakunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 30.19 km²
Korkeus 253 m
Väkiluku (2009) 24 338
 – Tiheys 806 as./km²
Postinumero 10015
Suuntanumero(t) 0125

Ivrea on noin 24000 asukkaan kaupunki Italian Piemontessa, Torinon maakunnassa. Se sijaitsee Aostan laaksoon johtavan tien varrella noin 50 km pohjoiseen Torinosta, molemmin puolin Pon sivujokea Dora Balteaa. Ivreaa pidetään "Canavesen alueen pääkaupunkina".

Sana Ivrea on lyhenne roomalaisesta nimestä Eporedia. Eporedia koostuu alun perin gallian kielen hevosta (epo) ja vaunuja (reda) tarkoittavista sanoista: se merkitsee vaunuasemaa eli paikkaa jossa vaihdetaan hevosia.

Ivrea on ollut kautta 1900-luvun konttorikoneyhtiö Olivetin pääpaikka. Ivrea tunnetaan karnevaalistaan jossa eri joukkueet heittävät toisiaan appelsiineilla.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ivrea sijaitsee painaumassa, jonka esihistoriallisina aikoina täytti valtava jäätiköiden sulamisvesistä muodostunut järvi. Nykyisin kaupungin ympärillä on joitakin pieniä järviä, kuten Lago Sirio ja Lago San Michele. Painaumaa reunustavat moreenipitoiset kukkulat ja harvinainen suoralinjainen 25 km pitkä harjanne (La Serra). Nämä yhdessä eteläisten Alppien kanssa rajaavat Canavesen historiallis-maantieteellisen alueen.

Ivrea on Aostan laaksoon johtavan tien varrella. Tie on kuulunut keskiaikaiseen pyhiinvaellusreittiin Via Francigenaan, joka johtaa Canterburystä Alppien yli Roomaan. Euroopan neuvosto nimesi Via Francigenan eurooppalaiseksi kulttuurireitiksi vuonna 1994.

Ivrean linna (Il Castello).
Ivrean tuomiokirkko (Il Duomo).

Kaupungin uudemmat osat levittäytyvät Dora Baltean molemmille rannoille. Historiallinen keskusta nousee kukkulalle jolla on linna (Il Castello) ja tuomiokirkko (Il Duomo). Punatiilinen linna on peräisin 1300-luvulta. Neliönmuotoisen linnan kulmissa on sakaraharjaiset pyöreät tornit. Yksi torneista tuhoutui vuonna 1676 kun salamanisku räjäytti siinä olleen ammusvaraston; tornia ei koskaan rakennettu uudelleen. Linna on ollut myös vankilana ja nykyisin se toimii näyttelytilana.

Tuomiokirkon ensimmäinen osa rakennettiin 300-luvulla luultavasti pakana-aikaisen temppelin paikalle. Kirkko rakennettiin uudelleen noin vuonna 1000 romaanisen tyylin mukaan. Nykyinen uusklassinen julkisivu on peräisin 1800-luvulta.

Dora Baltean sululta Ivreasta lähtee kastelukanava (Ivrean kanava), joka johtaa vettä Pon laakson riisipelloille. Kanava rakennettiin vuonna 1468 ja se oli alun perin laivaliikenteenkin käytössä tarjoten kulkuyhteyden Ivreasta Vercelliin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viidennellä vuosisadalla eaa. kelttiläinen salassien heimo asettui asumaan Canavesen aluelle ja perusti kaupungin josta roomalaiset myöhemmin alkoivat käyttää nimeä Augusta Eporedia (ivrealaiset kutsuvat vieläkin itseään eporedialaisiksi). Roomalaiset onnistuivat valtaamaan kaupungin vuonna 100 eaa. kiivaiden taistelujen jälkeen. Salassit myytiin orjiksi ja kaupungista tehtiin siirtokunta. Sinne perustettiin varuskunta joka vartioi perinteisiä hyökkäysreittejä Galliasta Alppien yli Pohjois-Italiaan. Kun Länsi-Rooman valtakunta kukistui Ivreasta tuli samannimisen Lombardian herttuakunnan pääpaikka 500-700 lukujen ajaksi. Frankkien valtakaudella 800-luvulla Ivrea oli kreivikunta; Anscariin (ransk. Anschaire) dynastia syntyi tällöin.

Vuosituhannen vaihteessa alueen piispojen ja kreivien kesken oli jatkuvia kiistoja. Vuonna 1002 Arduin valittiin Paviassa Italian kuninkaaksi ja Ivreasta tuli kuningaskunnan pääkaupunki lyhyeksi aikaa. Arduinin dynastian valtakausi kesti vuosisadan loppuun, sitten Ivrea siirtyi piispojen herruuden alle. 1100-luvun jälkipuoliskolla, piispanistuimen ja Monferraton markiisin valtataistelun seurauksena, alueesta muodostui Ivrean ja Canavesen kunta. Vähän myöhemmin, vuonna 1238 Fredrik II liitti Ivrean alueisiinsa.

Kiistely kaupungin hallinnasta jatkui kunnes se vuonna 1356 siirtyi Savoijin kreivi Amadeus VI:n hallintaan. Lukuun ottamatta lyhyitä espanjalaisten ja ranskalaisten valtakausia 1500-luvulla Ivrea pysyi Savoijin alaisuudessa 1400-luvulta 1700-luvun loppuun asti.

Toukokuun 26 päivänä vuonna 1800 Napoleon Bonaparte saapui Ivreaan joukkoineen ja otti alueen hallintaansa. Napoleonin kukistumisen jälkeen vuonna 1814 Ivrea palasi Savoijin ja Viktor Emanuel I:n alaisuuteen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ivrean sosiaalis-taloudellista kehitystä pohjusti 1900-luvulla konttoritekniikan laitteiden valmistajan Olivetti-yhtiön (Olivetti S.p.A) kasvu. Camillo Olivetti perusti yhtiön jo vuonna 1908. Olivetti valmisti kirjoituskoneita, laskukoneita ja 1970-luvulta alkaen myös tietokoneita.

Yhtiöllä oli Ivreassa keskushallinto ja useita tärkeitä teollisuuslaitoksia. Olivetin toimistojärjestelmiin keskittynyt liiketoiminta ajautui kansainvälisen kilpailun paineessa 1990-luvun alkupuolella vaikeuksiin. Yrityksen rakennetta järjesteltiin uudelleen ja useita toimintoja lakkautettiin. Tällöin alkoi pienen ja keskisuuren teollisuuden sekä palveluliiketoiminnan laajeneminen Ivrean alueella. Nykyään Ivrean ympäristössä on lukuisia pienyrityksiä joilla on merkittävää teknologista osaamista.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ivrean karnevaalit.

Ivrea tunnetaan parhaiten perinteikkäistä karnevaaleistaan joiden tärkein tapahtuma on Appelsiinitaistelu (ital. "battaglia delle arance"). Tuhannet asukkaat osallistuvat siihen jaettuna joukkueesiin jotka heittelevät toisiaan appelsiineilla ja vieläpä melkoisen voimakkaasti. Karnevaalit pidetään helmikuussa ja ne kestävät kolme päivää.

Yksi kaupunkilaisista valitaan Mugnaiaksi. Tarinan mukaan erään myllärin tytär (ital. mugnaia) kieltäytyi hyväksymästä herttuan "oikeutta" jokaiseen vastavihittyyn naiseen ja katkaisi tältä kaulan. Karnevaaleissa jalan kulkevat appelsiinien heittäjät edustavat herttuaa vastustavia vallankumouksellisia ja hevosvaunuissa olevat joukkueet herttuan vartijoita. Katsojat eivät saa heittää appelsiineja mutta vierailijatkin voivat liittyä joukkueisiin. Niitä joilla on päässään punainen myssy pidetään vallankumouksellisina eikä heitä heitetä appelsiineilla.

Appelsiinit edustavat herttuan irtihakattua päätä. Perinteen alkuperää ei ymmärretä kovinkaan hyvin, varsinkaan kun appelsiinit eivät liiemmin kasva Italian Alppien juurella. Vuonna 1994 karnevaaleihin tuotiin 265 tonnia appelsiineja, pääasiassa talvisadon ylijäämiä Etelä-Italiasta.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ivrea.