Rooma

Wikipedia

Rooma (Roma)
Lippu Vaakuna
Lempinimi: Ikuinen kaupunki
Motto: Senātus Populusque Rōmānus
Koordinaatit: 41°53′44″N, 12°28′56″E
Valtio	Italia
Alue	Lazio
Maakunta	Rooma
Perustettu (taru)	21. huhtikuuta 753 eaa.
Perustettu	700-luvulla eaa.
- Kaupunginjohtaja	Gianni Alemanno
Pinta-ala
– Kaupunki	1 285 km²
Korkeus	13–120 m
Väkiluku  (2008)
– Kaupunki	2 724 347
– Tiheys	2 120 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
- (Kesäaika)	UTC+2
Postinumero	00121–00199
Suuntanumero(t)	06
Lähteet: [1] = Perustamisajankohta; [2] = Väkiluku
Verkkosivusto: Comune di Roma

Rooman kaupunki (ital., lat. Roma) on Italian pääkaupunki. Se sijaitsee lähellä Italian länsirannikkoa, Tiberjoen varrella. Rooma, joka tunnetaan myös "ikuisena kaupunkina" (lat. urbs aeterna), on lähes 3000 vuoden ikäinen, ja sillä on pitkä historia Rooman valtakunnan, katolisen kirkon, yhdistyneen Italian kuningaskunnan ja nykyisen Italian tasavallan pääkaupunkina. Roomassa on useita hyvin merkittäviä historiallisia rakennuksia, kuten Colosseum ja maailman toiseksi suurin kirkko Pietarinkirkko. Muita tunnettuja paikkoja ovat mm. Espanjalaiset portaat, Pantheon ja Forum Romanum. Rooman historiallinen keskusta on Unescon maailmanperintökohde.^[3] Vatikaanin kaupunkivaltio on itsenäinen valtio Rooman rajojen sisällä. Roomassa on 2,7 miljoonaa asukasta (2008) ja sen metropolialueella asuu kaikkiaan 3,3 miljoonaa asukasta.

Sisällysluettelo 1 Maantiede ja ilmasto 1.1 Sijainti 1.2 Ilmasto 1.3 Kaupunginosat 1.4 Keskeisiä nähtävyyksiä 2 Historia 3 Asukasmäärän kehitys 4 Kulttuuri 4.1 Koulutus 4.2 Urheilu 5 Talous 5.1 Liikenne 6 Kuvagalleria 7 Aiheesta muualla 8 Kirjallisuus 9 Viitteet

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

[muokkaa] Sijainti

Rooma on Lazion alueella Keski-Italiassa, Aniene- ja Tiberjoen rannalla. Kaupungin keskusta on 24 kilometriä sisämaahan Välimerestä, kaupunkialue on laajentunut lounaaseen Ostiaan. Rooman korkeus on matalimmillaan noin 13 metriä merenpinnasta ja korkeimmillaan noin 120 metriä Monte Marion huipulla.

[muokkaa] Ilmasto

Roomassa vallitsee tyypillinen välimerenilmasto. Lämpötilat kesällä ovat korkeita, elokuussa usein 32 °C. Joulukuun keskilämpötila on 13 °C, mutta joskus esiintyy myös pakkasta. Sateisin kuukausi on marraskuu; heinä- ja elokuussa sateet ovat hyvin harvinaisia.^[4]

Rooman kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Korkein lämpötila (°C) 12,9 13,7 15,3 18,0 22,0 25,6 28,6 28,7 26,0 22,0 17,2 13,9 Ø 20,3 Matalin lämpötila (°C) 3,7 4,4 5,8 8,3 11,9 15,6 18,2 18,4 15,8 12,0 8,1 5,1 Ø 10,6 Sadanta (mm) 80,7 74,9 65,0 54,7 31,8 16,3 14,7 33,3 68,2 93,4 110,5 89,6 Σ 733,1 Sadepäivät (d) 9,1 8,3 7,9 7,0 4,4 2,4 1,6 2,8 4,5 7,0 9,9 9,0 Σ 73,9 L ä m p ö t i l a 12,9 3,7 13,7 4,4 15,3 5,8 18,0 8,3 22,0 11,9 25,6 15,6 28,6 18,2 28,7 18,4 26,0 15,8 22,0 12,0 17,2 8,1 13,9 5,1 S a d a n t a 80,7 74,9 65,0 54,7 31,8 16,3 14,7 33,3 68,2 93,4 110,5 89,6 Lähde: Weather Information for Rome (ROMA) World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 2.7.2009.

[muokkaa] Kaupunginosat

Rooman kantakaupunki jaetaan 22 kaupunginosaan (rione, monikko rioni). Historialliset seitsemän kukkulaa ovat kaikki Tiberjoen itäpuolella, kolme niistä Montin kaupunginosassa. Länsipuolella ovat Pratin , Borgon ja Trasteveren kaupunginosat. Vatikaanivaltio oli osa Borgoa vuoteen 1929 asti. Trasteveressä ("toisella puolen Tiberin") on kapeita, keskiaikaisia kujia, pienehköjä asuntoja, paljon ravintoloita. Monet opiskelijat ja ulkomaalaiset asuvat siellä. Rionet on numeroitu 1-22; nykyiset rajat ovat vuodelta 1921.^[5]

[muokkaa] Keskeisiä nähtävyyksiä

• Roomalaisajalta
  • Augustuksen mausoleumi keisari Augustuksen rakennuttama mausoleumi
  • Caracallan kylpylät antiikin suurimmat termit
  • Circus Maximus antiikin Rooman kilpa-ajoradoista suurin
  • Colosseum gladiaattoriotteluihin käytetty amfiteatteri
  • Forum Romanum Rooman valtakunnan poliittisen vallan keskus
  • Pantheon kaikkien jumalien temppeli
• Kirkkoja
  • Pietarinkirkko - hallitsee Rooman kaupunkikuvaa Vatikaanissa
  • San Giovanni in Laterano Rooman piispan istuin ja Rooman tuomiokirkko
  • San Paolo fuori le mura Rooman kirkoista suurin Pietarinkirkon jälkeen
  • Santa Maria Maggiore varhaiskristillinen basilika, jonka sisätilat ovat säilyneet hyvin
  • Trinità dei Monti Espanjalaisten portaiden yläpäässä
• Aukioita ja muita ulkoilmakohteita
  • Espanjalaiset portaat kohtaamispaikka ja keskeinen maisemakohde
  • Pietarinaukio pylväiden reunustama aukio Pietarinkirkon edustalla
  • Piazza del Popolo ja egyptiläinen obeliski
  • Fontana di Trevi suuri barokkisuihkulähde
  • Piazza Navona ja Berninin suunnittelemat suihkulähteet
  • Viktor Emanuel II:n monumentti Altare della Patria
  • Bocca della Verità Totuuden suu
  • Via Appia

[muokkaa] Historia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: vuosien 754 ja 1871 välisestä ajasta kerrotaan aika vähän

Tarun mukaan Rooman perustivat 21. huhtikuuta 753 eaa. naarassuden kasvattamat veljekset Romulus ja Remus. Rooma perustettiin Palatium-kukkulalle, Tiberjoen varteen, josta se levisi ympäröiville kukkuloille. Perinteiset kaupungin seitsemän kukkulaa ovat Collis Palatinus (Palatium), Collis Aventinus, Collis Capitolinus (Capitolium), Collis Quirinalis, Collis Viminalis, Collis Esquilinus ja Collis Caelius. Merkittäviä kukkuloita ovat myös Vatikaanivaltion sijaintipaikka Collis Vaticanus Tiberjoen länsipuolella sekä nykyisen keskusta-alueen korkein kukkula "Ianiculum".

Rooman kaupunki oli aina noin vuoteen 300 eaa. asti varsin tyypillinen Välimeren alueen kaupunkivaltio, joka toki sijaitsi erinomaisella paikalla etruskialueen reunalla ja lähellä kreikkalaisten siirtokuntien alueita. Kauppareitit etelästä pohjoiseen kulkivat Rooman kohdalla Tiberjoen yli, ja rannikolta sisämaahan jokea pitkin kuljetettiin suolaa. 300-luvun lopun ja 200-luvun valloitukset nostivat kuitenkin Rooman ensin paikalliseksi (Italian alueen) mahtitekijäksi, karthagolaisten kanssa käytyjen puunilaissotien jälkeen koko läntisen Välimeren johtavaksi voimaksi. Kaupunki pysyi Rooman valtakunnan kiistattomana poliittisena ja taloudellisena keskuksena 200-luvulle jaa. asti, mutta alkoi tällöin jäädä syrjään: sotilaallisesti Rooma oli syrjässä valtakunnan rajoilta ja keisarit harvoin muuta kuin kävivät siellä, ja taloudellisestikin Rooman merkitys oli vähentynyt. Vuonna 330 keisari Konstantinus perusti valtakunnalle uuden pääkaupungin, Konstantinopolin. Valtakunnan länsiosankin hallintopaikka oli usein muualla, erityisesti Milanossa tai Trierissä. Rooman senaatti piti kuitenkin arvovaltansa, vaikkakin teknisesti vain "kaupunginhallituksena", ja jatkoi kokoontumisiaan ainakin 500-luvulle asti. Rooman asema valtakunnan yhtenäisyyden ja mahdin symbolina ei kuitenkaan vähentynyt, joten vuonna 410 gootti Alarikin joukkojen tekemä kaupungin valtaus ja ryöstö oli suuri mentaalinen isku.

400-luvulta alkaen Rooma on ollut kiistattomasti katolisen kristikunnan keskuspaikka, ja Rooman piispalla, paavilla, on ollut erityisasema koko kristikunnassa. Länsi-Rooman kukistumisen jälkeen ostrogootit hallitsivat kaupunkia Ravennasta käsin. Itä-Rooma valloitti kaupungin takaisin 536, mutta 546 goottikuningas Totila valloitti sen ja aiheutti suurta tuhoa. Bysantin kenraali Belisarius valloitti kaupungin jälleen takaisin, ja gootit taas 549. Belisariuksen seuraaja Narses sai viimein kaupungin 552. Gootteja seurasivat langobardien valloitukset. Rooma kuului Bysantin valtakuntaan vuoteen 751 asti. Pyhän Rooman valtakunnan ensimmäinen keisari Kaarle Suuren kruunasi paavi Leo III:n Roomassa 800. Rooman ryöstö tapahtui 1527, kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle V:n armeija alkoi taistella ns. Cognacin liigaa vastaan ja valtasi Rooman. Ryöstössä kuoli n. 45 000 Rooman asukasta.

Vuonna 754 Roomasta tuli paavin hallitseman Kirkkovaltion pääkaupunki, ja sellaisena se pysyi muutamia lyhyehköjä välivaiheita lukuun ottamatta vuoteen 1870 saakka. Paavin istuin tosin sijaitsi vuosina 1325-1378 Ranskan Avignonissa, mutta silloinkin myös Rooma kuului Kirkkovaltioon.

Rooman kaupunkikuva sai monet nykyisistä tunnusmerkeistään 1500- ja 1600-luvuilla. Tunnetuin aikakauden saavutuksista on Pietarinkirkko, joka vihittiin käyttöön 1615, yli sata vuotta jatkuneiden rakennustöiden jälkeen. Paavit, kuten Julius II, palkkasivat renessanssin ja barokin merkittävimmät taiteilijat töihin Roomaan: Michelangelon, Rafaelin ja Berninin töitä näkyy eri puolilla kaupunkia. Kun Medici-suku toimi mesenaattina Firenzessä, katolinen kirkko rahoitti rakennus-, maalaus- ja kuvanveistotaidetta Roomassa.

Napoleon valloitti Rooman 1800-luvun alussa ja liitti sen lyhyeksi ajaksi Ranskaan. Hänen kukistuttuaan Kirkkovaltio palautettiin paavin hallintaan ja Rooma tuli vielä runsaaksi puoleksi vuosisadaksi sen pääkaupungiksi.

Kirkkovaltio ulottui koko Italian niemimaan poikki. Kun Italia vuonna 1865 yhdistyi, siihen liitettiin alusta lähtien myös Kirkkovaltiolle siihen saakka kuulunut osa Adrianmeren rannikosta, mutta Rooma ympäristöineen jäi vielä Kirkkovaltiolle. Mutta 20. syyskuuta 1870 Italia valloitti Rooman ja liitti sen alueisiinsa ja teki siitä pian pääkaupunkinsa. Tuolloin kaupunki oli ränsistynyt ja huonosti hoidettu, muutaman sadan tuhannen asukkaan kaupunki, joka oli selvästi jäänyt kehityksessä jälkeen pohjoisen teollisuuskeskuksista Milanosta ja Torinosta. Roomalla oli toisaalta tarjottavanaan antiikkinen menneisyys ja siihen yhdistetty Italian suuruus.^[6] Rooma oli kuuluisa epäterveellisyydestään, ja monet suomalaisetkin Rooman-kävijät sairastuivat 1800-luvulla kaupungissa ollessaan malariaan. Kaupungissa oli noin 200 000 asukasta ja huonossa kunnossa oleva perusrakenne. Muun muassa saniteettioloja alettiin kuitenkin määrätietoisesti kohentaa, ja Tiberin tulvia torjua. Jo vuoteen 1881 mennessä väkiluku olikin kasvanut noin 50 000 hengellä.^[6]

Paavi sai oman valtionsa Rooman kaupungissa jälleen 1929 Benito Mussolinin kanssa tehdyn lateraanisopimuksen perusteella. Toisessa maailmansodassa liittoutuneet valloittivat Rooman 4. kesäkuuta 1944.

Nykyisenkin Rooman kaupungin tunnuksena (mm. vaakunassa) on antiikin Rooman valtakunnan ajalta periytyvä kirjainlyhenne S.P.Q.R.. Se tulee latinan sanoista Senatus Populus Que Romanus, suom. sananmukaisesti Rooman senaatti ja kansa, jolla viitattiin Rooman neuvottelevaan ja lakia säätävään valtaan ^[7].

[muokkaa] Asukasmäärän kehitys

Vuosi Asukasmäärä 1750 156 000 1800 163 000 1820 139 900 1850 175 000 1853 175 800 1858 182 600 31. joulukuuta 1861 194 500 31. joulukuuta 1871 212 432 31. joulukuuta 1881 273 952 10. helmikuuta 1901 422 411 10. kesäkuuta 1911 518 917

Vuosi Asukasmäärä 1. joulukuuta 1921 660 235 21. huhtikuuta 1931 930 926 21. huhtikuuta 1936 1 150 589 4. marraskuuta 1951 1 651 754 15. lokakuuta 1961 2 188 160 24. lokakuuta 1971 2 781 993 25. lokakuuta 1981 2 840 259 20. lokakuuta 1991 2 775 250 21. lokakuuta 2001 2 546 804 1. tammikuuta 2005 2 643 771

[muokkaa] Kulttuuri

Pääkaupunkiasema vetää monia tunnettuja kulttuuritapahtumia Roomaan. Oopperatalo avattiin vuonna 1880. Monien remonttien jälkeen siihen mahtuu nykyisin 1600 katsojaa. siellä esitetään myös baletteja. ^[8]

Vuonna 2002 kaupungissa avattiin uusi musiikkipuisto lähellä vuoden 1962 olympiakylää. Tässä 20 hehtaarin kulttuurikompleksissa on kolme konserttisalia, joista suurimmat 2700 ja 1200 hengelle. Lisäksi puistossa on levytysstudioita ja ulkoilmakonserttiareena^[9]

[muokkaa] Koulutus

Roomassa toimii useita korkeakouluja. Yliopistoista vanhin, Rooman yliopisto (Università di Roma "La Sapienza") perustettiin 1303. Sillä on 145 000 opiskelijaa 21 tiedekunnassa. Kaksi muuta julkista yliopistoa ovat Tor Vergata (perustettu 1982)^[10] ja Roma Tre (perustettu 1992, 40 000 opiskelijaa).^[11] Lisäksi kaupungissa on lukuisia yksityisiä ja kirkollisia yliopistoja ja muita oppilaitoksia.

[muokkaa] Urheilu

Vuonna 1960 Roomassa järjestettiin kesäolympialaiset. Roomassa toimivia jalkapalloseuroja ovat muun muassa SS Lazio, AS Roma ja AS Cisco Roma, joista kaksi ensin mainittua pelaa Italian pääsarjassa, Serie A:ssa. Kummankin pääsarjajoukkueen kotistadion on Rooman olympiastadion, Stadio Olimpico.

Lentopallossa Rooman kaupunkia edustaa Roma Volley. Kaudella 2006–2007 joukkue sijoittui A1-liigassa kolmanneksi. Korkeimmalla sarjatasolla joukkue esiintyi ensimmäisen kerran kaudella 2005–2006.

Kaupungin tunnetuin koripalloseura on Pallacanestro Virtus Roma, joka on voittanut seurajoukkueiden Euroopan-mestaruuden kerran historiansa aikana. Muita seuroja ovat Stella Azzurra Roma ja Italian mestaruuden neljä kertaa voittanut Società Ginnastica Roma.

[muokkaa] Talous

Toisen maailmansodan jälkeen Roomasta on tullut Italian elinkeinoelämän keskus. Valtionhallinto ja ulkomaankauppa sekä palvelualat työllistävät monia kaupunkilaisia. Teollisuudenhaaroista edustettuina ovat edelleen tekstiiliteollisuus, elintarviketeollisuus, farmasian teollisuus, sekä konepaja-, paperi- ja metalliteollisuus. Myös Italian elokuvatuotanto on keskittynyt paljolti Rooman alueelle.

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on pitänyt päämajaansa Roomassa vuodesta 1951 alkaen.

[muokkaa] Liikenne

Roomassa on kolme lentoasemaa: Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema eli Fiumicino, Ciampino ja Aeroporto dell'Urbe. Se on Italian rautateiden tärkein risteysasema. Rooman päärautatieaseman nimi on Roma Termini. Rooman metrossa (metropolitana) on kaksi linjaa.

Roomalaiset tiet Rooman valtakunnan ajoilta näkyvät edelleen Italian maantiekartassa, ja sanonnan mukaisesti "kaikki tiet vievät Roomaan": Via Appia lähtee etelän Apuliasta, Via Aurelia Ranskasta, Via Cassia Toscanasta, Via Flaminia Ariminiumista ja Via Salaria Adrianmereltä.

[muokkaa] Kuvagalleria

Pietarinaukio, näkymä Pietarinkirkosta

Fontana di Trevi

Castel Sant'Angelo

Espanjalaiset portaat

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rooma Wikimedia Commonsissa.
• Matkaopas aiheesta Rooma Wikitravelissa (suomeksi)
• Matkaopas aiheesta Rome Wikitravelissa (englanniksi)
• YLE Elävä arkisto - Rooma - ikuinen kaupunki
• YLE Elävä arkisto - Via Veneto, Rooma
• Kuvia Roomasta (2009)

[muokkaa] Kirjallisuus

• Taina Syrjämaa: Constructing Unity, Living in Diversity. A Roman Decade. Suomen tiedeakatemian toimituksia 344: Helsinki 2006. 272 s.

[muokkaa] Viitteet

Koordinaatit: 41°53′44″N, 12°28′56″E