Adrianmeri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Adrianmeren (Adriatic Sea) sijainti.

Adrianmeri on Välimeren lahti Italian ja Balkanin niemimaan välillä. Suurimmaksi osaksi meri sijaitsee Italian ja Kroatian välissä; molemmat rannikot ovat suosittuja matkailukohteita. Adrianmeren pituus on noin 750 kilometriä, leveys noin 120–180 kilometriä ja pinta-ala noin 160 000 neliökilometriä. Meren syvin kohta on etelässä Brindisin ja Kotorin välillä, 1 590 metriä. Pohjoisosastaan meri on matalampi, 200–250 metriä. Adrianmeren suolapitoisuus vaihtelee 3,0–3,8 prosentin välillä. Antiikin roomalaiset kuljettivat merellä eläimiä, orjia ja esineitä Ostiaan. Adrianmeri on pohjoisosistaan vakavasti saastunut.

Etelässä Otrantonsalmi yhdistää Adrianmeren Joonianmereen.

Nimi ja etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adrianmeren nimi periytyy jo antiikista. Latinaksi se oli Mare Hadriaticum tai Mare Adriaticum. Meri on nimetty lähellä sen pohjukkaa sijaitsevan Adrian kaupungin mukaan ja nimeä käytettiin alun perin vain sen pohjoisosista. Kun Syrakusan tytärkaupungit saivat enemmän valtaa, myös Adrianmeri-nimen käyttö laajeni suuremmalle alueelle. Silloinkin Adrianmeri ulottui vain Kotoriin ja sen uloimpia osia kutsuttiin Ionianmereksi. Nimi liitettiin joskus Tarantonlahteen, Sisilianmereen, Korintinlahteen ja jopa Kreetan ja Maltan väliseen mereen.

Saaret ja rannikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adrianmeren länsirannikko on yleisesti matalaa ja nousee koillisessa Po-joen soiksi ja laguuneiksi. Pon suisto on kerännyt niin paljon maa-ainesta, että merenranta on siirtynyt kauemmaksi siitä, mitä se oli antiikin aikoina.

Venetsia on rakennettu meren laguuniin, jossa on useita saaria. Muita Adrianmeren rannalla sijaitsevia Italian tärkeämpiä kaupunkeja ovat Trieste, Ravenna, Rimini, Ancona, Pescara, Bari ja Brindisi.

Adrianmeri satelliittikuvassa. Nasan Blue Marble -projektin kuva.

Itärannikko on paljas ja kivikkoinen ja sen lähettyvillä on useita saaria. Istrian niemimaalta alkava saarijono ulottuu etelässä jopa Dubrovnikiin asti.

Adrianmerellä on yli tuhat saarta, joista 66 on asumattomia. Pitkänomaiset ja kapeat saaret nousevat merestä jokseenkin äkkijyrkästi muutaman kymmenen metrin korkeuteen. Suurimpien saarien joukkoon kuuluu muun muassa Brač (Vidova Gora, 778 m) ja Pelješacin niemimaa (St. Ilija, 961 m).

Mantereelta kumpuilevat vuoret laskevat suoraan Adrianmeren pinnan alle etenkin Kotorinlahdella.

Alueen kiviaineksen väri on vaaleanharmahtava, mikä on terävästi kontrastissa tummaan kasvillisuuteen, jota löytyy muutamilta saarilta hyvinkin runsaasti. Montenegro (’musta vuori’) nimettiinkin rannikon mustien kuusipuiden mukaan, ja myös Korfun kreikkalainen nimi Korkyra Melaina tarkoittaa mustaa saarta.

Koillisen rannikon suurimpia kaupunkeja ovat Italian Trieste, Slovenian Izola, Koper, Piran ja Portorož, Bosnia ja Hertsegovinan Neum, Kroatian Umag, Poreč, Rovinj, Pula, Rijeka, Zadar, Šibenik, Trogir, Split, Makarska, Ploče ja Dubrovnik, Montenegron Herceg Novi, Bar, Budva ja Ulcinj sekä Albanian Durrës.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]