Rimini

Wikipedia

Rimini (italiaksi Rimini)
vaakuna sijainti
Sijainti	44°3′N 12°34′E
Valtio	Italia
Alue (regio)	Emilia-Romagna
Perustamisvuosi	268 eaa.
Väkiluku	136 100 (2006)
Pinta-ala	134 km² km²
Väestötiheys	1 013 as./km²
Korkeus	6 m
Kaupunginjohtaja	Alberto Ravaioli
Sivusto	Riminin kotisivut

Rimini on italialainen kunta Emilia-Romagnan alueella (perustettu 1992) ja aiemmassa Forlin provinssissa, Rimini on myös nykyisen Riminin maakunnan pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Adrianmeren rannikolla. Läheisyydessä sijaitsevat myös Riccionen ja Cattolican turistikaupungit.

[muokkaa] Historia

Riminin historia ulottuu aina noin vuoden 800 000 eaa. paikkeille, jolloin primitiiviset kulttuurit hyödynsivät asumiseensa sekä rannikkoa että mäkimaastoa sen taustalla.

Vuonna 268 eaa. perustivat etruskit kylän Ariminus joen suistoon, myöhemmin sitä asuivat umbrialiset, kreikkalaiset ja gallialaiset. Roomalaiset perustivat puolestaan Ariminum’in siirtokunnan todennäköisesti samannimisen joen varrelle. Nykyisin joen nimi on Marecchia. Siirtokunnan tehtävänä oli toimia Gallialaisten vastaisena linnakkeena sekä astinlautana Padanan alangon valloittamiseen. Rimini oli Keski-Italiasta pohjoiseen vievän tien solmukohdassa ja samalla se tarjosi myös meriliikenteen hyödyntämiseen.

Kaupunki osallistui Rooman sisällissotaan ja pysyi uskollisena kansanpuolueelle ja sen johtajille; aluksi Mariukselle ja sitten Caesarille. Joka johti joukkonsa ylitse Rubicon-virran ja julisti Riminin forumilla kuuluisan kutsunsa.

Keisariakana monet keisarit tunsivat erityistä harrastusta. eritoten on mainittava Augustus ja Hadrianus Riminiä kohtaan ja ajalta on monia merkittäviä muistomerkkejä. Näitä muistomerkkejä ovat mm. Augustuksen riemukaari, Tiberiuksen siltä sekä amfiteatteri.

Rooman vallan loppuminen merkitsi tuhoutumisen aikaa ja sen aikaansaivat ns. kansainvaellukset ja lukuisat sodat. Kristillinen yhteisö piti vuonna 359 merkittävän kirkolliskokouksen Riminissä. Kuitenkin vuosisatojen myllerryksen aikana kaupunki kasvoi lukuisien kirkkojen ja luostareiden tyyssijaksi ja 1300-luvun taiteilijat, eritoten Giotto loi tunnettua riminiläistä koulukuntaa.

Malatestan perhe, jonka eittämättä tunnetuin jäsen oli Sigismondo Pandolfo, hän oli palkkasotilas ja taiteilijoiden suojelija, vaikutti merkittävällä tavalla paikkakunnan tapahtumiin keskiajan lopulla. Hän rakensi mm. kuuluisan Tempio Malatestianon.

Malatestan perhe karkotettiin 1500-luvun alussa ja Riministä tuli pieni kirkkovaltion kaupunki, jolla oli paikallishallinto Ravennan apostolisen legaatin alaisuudessa.

Vuonna 1797 Rimini ja koko Romagnan alue liitettiin Ranskan vallankumouksen seurauksena ns. Cisalpinen tasavaltaan. Napoleonin hallinto lakkautti luostarit ja takavarikoi niiden omaisuuden. Myös lukuisia kirkkoja, joukossa myös Pyhän Colomban katedraali, tuhottiin alueella. Kuitenkin ehkä merkittävin vallankumouksellinen tapahtuma kaupungissa oli yleisen kylpylän rakentaminen vuonna 1843.

Toisen maailmansodan aikana kaupunki sai kokea raskaita pommituksia ja rintaman siirtoja. Vapautuksen jälkeen, joka tapahtui 21 syyskuuta 1944, kaupunki on kokenut ennen näkemättömän voimakkaan rakentamisen aikakauden.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Augustuksen riemukaari,

• Tiberuksen siltä,

• Amfiteatteri 100-luvulta.

• Tempio Malatestiani, nykyisin San Fancescon kirkko,

• Castel Sismondo tai Rocca Malatestina,

• Palazza dell’Arengo e del Podesta, 1204 kaupungin talo, jossa toimivat siviili- ja oikeuslaitoksen virkamiehet,

• Pyhän Johannes kastajan kirkko, joka tunnetaan myös Pyhän Augustuksen kirkkona.