Louvre
Wikipedia
Taidemuseo Louvre (musée de louvre) on suurin Pariisin museoista, sen pinta-ala on yli 160 000 neliömetriä, josta 58 470 neliömetriä on omistettu museon näyttelyille. Museo sijaitsee aivan Pariisin kaupungin sydämessä ja Seine-joen oikealla rannalla, sen ja rue Rivoli -kadun välissä ja ensimmäisessä arondissementissä. Rakennus on entinen kuninkaallinen linna. Nykyisin Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n ratsastajapatsas on sijoitettu museorakennuksen historialliseen lähtöpisteeseen, mutta rakennus ei suinkaan ole tämän akselin mukaisesti sijoittunut ja symmetrinen. Louvre on yksi maailman vanhimmista museoista ja kolmanneksi suurin pinta-alan mukaan mitattuna. Museolla on takanaan pitkä historia Ranskan historian ja taiteen säilyttämisessä, se alkaa on Kapetingin suvun aikana.
Museoon on sijoitettu eräitä maailmantaiteen kuuluisimpia teoksia: Leonardo da Vincin Mona Lisa (ital. La Gioconda, ransk. La Joconde), Eugène Delacroixn La Liberté Guidant le Peuple (Vapaus ohjaa kansaa), Jacques Louis Davidin Le Serment des Horaces (Horatiusten vala). Ennätysmäisen 8,3 miljoonan (vuonna 2006) kävijänsä ansiosta on ylivoimaisesti suosituin museo maailmassa. Se on myös Pariisin eniten vierailtu monumentti.lähde?
[muokkaa] Rakennuksen historia
Vuonna 1793 Ranskan tasavalta perusti Louvren tiloihin museon, jossa tehtävässä se palvelee edelleen. Louvren tiloissa on länsimaisen maalaustaiteen ja veistoksien lisäksi erittäin laajat kokoelmat islamilaista taidetta ja antiikkia niin Aasiasta kuin antiikin Roomasta, antiikin Kreikasta ja Etruskien ajalta. Lisäksi kokoelmissa on taidetta eri aikojen sivilisaatioista niin Afrikasta, Aasiasta, Amerikasta kuin Oseaniastakin. Louvren alimmissa kerroksissa on erikseen näyttely Louvren keskiaikaisesta perinnöstä, ajalta jolloin se vielä toimi linnoituksena. Museon tunnetuimpia teoksia ovat maailman kalleimmaksi maalaukseksi arvioitu Leonardo da Vincin Mona Lisa sekä veistokset Milon Venus ja Samothraken Nike.
[muokkaa] Sisäpihan lasipyramidi
Louvren edessä kohoavasta lasisesta pyramidista (La Pyramide), on tullut miltei yhtä kuuluisa kuin itse museosta. Sen on suunnitellut kiinalaissyntyinen, yhdysvaltalainen arkkitehti I. M. Pei. Monien ranskalaisten mielestä pyramidin Neomoderni tyylisuuntaus pilaa Louvren renessanssipihan arvokkuuden. La pyramiden rakennutti Ranskan entinen presidentti François Mitterrand, joka huhupuheiden mukaan poti niin sanottua faaraosyndroomaa. Hän omasta aloitteestaan täytti Pariisia egyptiläisillä obeliskeilla, taideteoksilla ja taideteollisuuden tuotteilla ja oli tuntenut niin kiihkeää hengenheimolaisuutta egyptiläistä kulttuuria kohtaan, että ranskalaiset vieläkin kutsuvat häntä Sfinksiksi. Kummallisinta La Pyramiden rakentamisessa oli se että Mitterrandin vaatimuksen mukaisesti lasipyramidi rakennettiin tasan kuudestasadasta kuudestakymmenestä kuudesta lasista (666). Tämä on aiheuttanut kohua monien salaliittoteorioiden harrastajien keskuudessa sillä heidän mukaansahan 666 on paholaisen luku.
[muokkaa] Aiheesta muualla
