Seine
| Seine | |
|---|---|
 Seine ja Pont Royal Pariisin keskustasta nähtynä. |
|
| Alkulähde | Côte-d'Or, Saint-Germain-Source-Seine |
| Laskupaikka | Englannin kanaali, Le Havre |
| Maat |  Ranska |
| Pituus | 780 km |
| Alkulähteen korkeus | 471 m |
| Virtaama | 500 m³/s |
| Valuma-alue | 78 650 km² |
Seine [sen] on suuri joki Pohjois-Ranskassa. Seine on yksi Ranskan tärkeimmistä vesiväylistä ja se kulkee muun muassa Pariisin halki.
Joki on 780 kilometriä pitkä ja siten Ranskan toiseksi pisin 1 020-kilometrisen Loiren jälkeen. Antiikin aikoina Seine tunnettiin latinalaisella nimellään Sequana.
Seinen tärkeimmät sivuhaarat ovat pohjoisessa Aube, Marne ja Oise sekä Yonne ja Eure etelässä. Seine yhdistyy kanavien kautta jokiin Scheldt (tai Escaut), Meuse, Rein, Saône ja Loire.
Seine alkaa Langresin ylängöltä 471 metrin korkeudelta ja virtaa Pariisin sekä Normandian halki Englannin kanaaliin Le Havren kohdalla.
Pariisissa joen uomaa reunustavat korkeat kivivallit. Joen pohjoista puolta kutsutaan oikeaksi rannaksi (Rive Droite) ja eteläistä puolta vasemmaksi rannaksi (Rive Gauche).Sen vartta pitkin kulkevat molemmilla puolilla rantakadut (ransk. Quai). Näiden rantakatujen varsilla sijaitsevat muun muassa Ranskan kansalliskirjasto, Louvre, Place de la Concorde, Musée d'Orsay ja Eiffel-torni. Joella kulkee vesibusseja, rahtialuksia ja suuria turistiveneitä (bateaux-mouches). Vasen ranta on taiteilijoiden suosiossa. Joessa on Pariisin kohdalla saaret Île Saint-Louis ja Île de la Cité, joista jälkimmäisellä sijaitsee Notre Damen katedraali.
Seinen rannat Pariisissa liitettiin osaksi Unescon maailmanperintöluetteloa vuonna 1991.
Seine on ruopattu ja merikelpoiset alukset voivat purjehtia aina Roueniin saakka, joka sijaitsee 120 kilometriä sisämaassa. Kaupalliset rahtialukset voivat kulkea jokea pitkin aina Bar-sur-Seineen saakka, 560 kilometriä mereltä. Pariisissa, 445 kilometriä mereltä, joki on vain 24 metriä merenpinnan yläpuolella, mikä tekee joesta hitaasti virtaavan ja siten helposti purjehdittavan.
Seinen vesi on Ranskalle tärkeä resurssi. Ydinvoimalaitokset ja kaukolämpövoimalat saavat joesta lauhdevetensä. Puolet vedestä käytetään Pariisin alueella, niin teollisuuden kuin kulutuksenkin tarpeisiin. Le Havren ja Rouenin välisellä alueella kaikesta vedestä kolme neljäsosaa saadaan Seinestä.
Seineä ei tule sekoittaa Brysselin halki Belgiassa virtaavaan paljon pienempään jokeen nimeltä Senne, vaikka nimet äännetäänkin samalla tavalla.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seine Wikimedia Commonsissa- Bateaux-Mouches – Seine – Pariisi, Ranska
- La Seine – Kuvia
- Ranskan vesiväylät
- WebMuseum: Pariisin Historia: La Seine
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albi | Alppien paalutalot | Amiensin katedraali | Arc-et-Senans’n kuninkaallinen suolatehdas | Arlesin roomalaiset ja romaaniset monumentit | Avignonin historiallinen keskusta ja Palais des Papes | Belgian ja Ranskan kellotornit (jaettu Belgian kanssa) | Bourges'n katedraali | Canal du Midi | Chartresin katedraali | Fontainebleaun palatsi ja puisto | Fontenayn apottiluostari | Girolatan niemi, Porton niemi, Scandolan luonnonreservaatti ja Piano Calanches Korsikassa | Carcassonne | Le Havre | Loiren laakso Sully-sur-Loiren ja Chalonnes-sur-Loire välillä | Lyon | Mont Saint-Michel | Nancyn aukiot: Place Stanislas, Place de la Carrière ja Place d’Alliance | Notre-Damen katedraali, entinen Saint-Remin basilika sekä Taun palatsi Reimsissa | Orangen roomalainen teatteri ja sen ympäristöt sekä ”riemukaari” | Provins | Monte Perdido | Saint-Émilion | Saint-Savin-sur-Gartempen luostari | Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit | Seinen jokivarsi Pariisissa | Grande Île | Pont du Gard | Uuden-Kaledonian laguunit | Vaubanin linnoitukset | Versailles’n palatsi puistoineen | Vézelay | Vézère
