Vézelayn apottiluostari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vézelayn luostarikirkon julkisivu.

Vézelayn apottiluostari sijaitsee Yonnen departementissa Burgundin alueella Ranskassa. Apottiluostari on antanut nimensä myös luostaria ympäröivälle yhdyskunnalle. Luostari on perustettu noin vuonna 858. Vuonna 1979 apottiluostari liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.

Apottiluostarin kohtaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun pyhiinvaeltaja lähestyi Vézelayn apottiluostaria, hän saattoi ensimmäisen kerran Pyhän Magdalan Marian basilikan nähdessään olla varma perillepääsystään. Paikalle on pystytetty risti (Montjoi), joka symboloi raskasta taivalta ja toivoa perillepääsystä. Tämä korkealle kukkulalle rakennettu apottiluostari ja sen basilika olivat keskiajan keskeisiä pyhiinvaelluskohteita ja samalla myös tärkeä välietappi matkalla Santiago de Compostelaan.

Luostari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 861: benediktiinimunkit asettuvat Vézelayn kummulle. Eräs munkeista lähetetään Saint-Maximiniin Provenceen tehtävänään noutaa Magdalan Marian pyhäinjäännös.
  • 878: Paavi Johannes VIII vihkii ensimmäisen karoliinisen luostarirakennuksen, jonka krypta on säilynyt meidän päiviimme asti.
  • Apotti Groffroy asettaa näytteille Magdalan Marian pyhäinjäännöksen. Tämä aiheuttaa erinäisiä "ihmeitä". Tämä puolestaan johti pyhiinvaeltajain virtaamiseen paikalle ja samalla Vézelaysta tulee eräs etappi pyhiinvaellusmatkalla Santiago de Compostelaan.
  • Apottiluostarin maine avittaa myös ympäröivää kuntaa vaurastumaan ja kehittymään. Kylästä tulee kaupunki, joka enenevässä määrin vetää puoleensa pyhiinvaeltajia, jopa sellaisia kuin Hugues II burgundilainen ja hänen sisarensa, jotka käyvät paikalla vuonna 1984. Pyhä Bernhard Clairvauxlainen saarnasi toista ristiretkeä vuonna 1149 ja Ranskan kuningas Filip II Augustus ja Englannin kuningas Rikhard Leijonamieli tulivat luostariin ennen lähtöään kolmannelle ristiretkelle vuonna 1248.
  • 1096: Apotti Artaud aloitti uuden kirkon rakennustyöt, kirkon kuori ja poikkilaiva rakennettiin uusiksi. Työ kestivät vuoteen 1104 saakka. Ainoastaan kirkon keskilaiva pysytettiin karolingisessa muodossaan.
  • Vuonna 1104 21. huhtikuuta: Vihittiin kirkon uusi kuori ja poikkilaiva käyttöön.
  • 1106: Asukkaat, jotka eivät sietäneet enempää uuden kirkon rakennustöiden kustantamista, kapinoivat ja murhasivat apotti Artaudin.
  • Vuonna 1120 25. heinäkuuta Pyhän Madeleinen juhlan aattona kirkon puiset tukirakenteet syttyivät palamaan ja romahtivat. Tämä aiheutti 1127 ihmishengen menetyksen. uusi kirkkolaiva rakennettiin palaneen ja romahtaneen tilalle, ja se valmistui vuonna 1138.
  • 11251130: toteutettiin keskusportaalin veistokset.
Pyhä Bernhard saarnaa toiseen ristiretkeen osallistumisesta Vézelayssa vuonna 1146. Émile Signolin maalaus 1800-luvulta.
  • Vuonna 1146 31. maaliskuuta: Pyhä Bernhard saarnasi kukkulan pohjoisella kielekkeellä toisen ristiretken puolesta.
  • 1162: Apottiluostari eroaa Clynyn kongregaatiosta ja siirtyy Autunin piispan alaisuuteen, samalla se myös saa suojelijakseen Ranskan kuninkaan.
  • 1166: Canterburyn arkkipiispa Thomas Becket julistaa Englannin kuninkaan Henrik II:n kirkonkiroukseen.
  • 1185 Aloitetaan goottilaista tyyliä noudattavan kirkon kuori ja poikkilaivan rakentaminen.
  • Vuonna 1190 2. heinäkuuta: Englannin Rikhard Leijonamielen ja Ranskan Filip Augustuksen armeijat lähtevät Vézelaysta kolmannelle ristiretkelle.
  • 1217: fransiskaanit ottavat vastatakseen luostarin toiminnoista.
  • 1537: Apottiluostari siirtyy maalliseen omistukseen.
  • 1790, Pyhän Magdalan Marian apottiluostarin basilikasta tulee yksinkertainen seurakuntakirkko. Vallankumouksen myötä myyty apottiluostari toimi kaupunkilaisten kivivarastona. Apottiluostarista ei jää jäljelle käytännöllisesti katson mitään. Kuitenkin apottiluostarista jäi jäljelle kapitulisali, joka on entisöinnin jäljiltä hyvässä kunnossa ja joka palvelee sivukappelina. Luostarin sisäpihan holviston jälkiä on nähtävillä kapitulisalin seinillä. Kaikki basilikan vieressä olevat talot omaat aiemman paikalla olleen luostarirakennuksen jäänteitä, joten luostari on ollut kooltaan melkoisen suuri.
  • Vuonna 1840: saapuu paikalle Eugène Viollet-le-Duc ja hänen tehtävänään on basilikan restaurointi Prosper Mériméen suorittaman tarkastuksen ja arvioinnin perusteella. Kirkko oli kärsinyt huomattavia vaurioita hugenottien ilkitöiden jäljiltä. Vuoden 1793 paikkeilla keskusportaalien veistokset hakataan rikki, ja salama tuhoaa Pyhän Mikaelin tornin vuonna 1819. Restaurointi valmistuu vuonna 1876 Pyhän Madgalan Marian pyhäinjäännöksen paikalleen asettamiseen sekä pyhiinvaeltajien tuloon paikalle. Vuosina 1912 ja 1920 pyhiinvaeltajia ei oteta vastaan, mutta kun kirkosta tehdään basilika vuonna 1920 niin myös pyhiinvaeltajat palaavat kirkkoon.
  • Vuonna 1979 basilika kirjataan Unescon maailmanperintöluetteloon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jean de la Monneraye, « Sainte Marie-Madeleine de Vezelay », Pariisi, 1968.
  • Gérard Denizeau, « Histoire visuelle des Monuments de France », Pariisi, 2003, ISBN 2-03-505201-7.
  • Alain Erlande-Brandenburg, « Histoire de l'architecture française » (Osa 1), Pariisi, 1995, ISBN 2-85620-367-1.
  • Raymond Oursel, « Bourgogne romane » (7. painos), La Pierre-qui-Vire, 1979.
  • Christian Sapin, « Vézelay - Abbaye Sainte-Marie-Madeleine (Yonne), « Dossiers d'Archéologie », Heinäkuu-elokuu 2002, N° 275.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]