Fontainebleaun palatsi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Fontainebleaun palatsi

Fontainebleaun palatsi (ransk. Château de Fontainebleau) on suuri renessanssiajan palatsi Fontainebleaun kaupungissa Ranskassa. Palatsia ovat rakennuttaneet useat hallitsijat aina Frans I:stä alkaen. Fontainebleaun kaupunki on kasvanut metsän, joka on entinen kuninkaallinen metsästyspuisto, jäännösten ympärille.

Palatsin sisätilat ovat ensimmäisiä, jotka edustavat italialaista manierististä tyyliä. Ranskan 1500-luvun manieristinen sisustustyyli tunnetaan myös nimellä Fontainebleaun tyyli. Se yhdisteli veistoksia, metallitöitä, maalauksia, stukkikoristeita ja puutöitä sekä pihassa toi kaavoitetun kukkatarhan. Fontainebleaulaisen tyylin naisen kauneusihanteet olivat manneristisiä: pieni sorea pää pitkässä kaulassa, liioitellun pitkä vartalo ja raajat sekä isot rinnat. Tämä uusi tyyli levittäytyi täältä muihin Pohjois-Euroopan keskuksiin: Antwerpeniin, Saksaan ja lopulta Lontooseen.

Palatsi kuuluu nykyään Unescon maailmanperintöluetteloon.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palatsin sisustusta
Napoleon I:n makuuhuone, kuva vuosien 1890 ja 1905 väliltä.

Paikalla oli linna jo Ludvig VII:n aikaan 1100-luvun loppupuoliskolla. Fontainebleau oli Filip II:n ja Ludvig IX:n suosikkiasuinpaikka. Frans I aloitti nykyisen palatsin rakennuttamisen ja palkkasi arkkitehdiksi Gilles le Bretonin. Kuningas kutsui töihin myös arkkitehti Sebastiano Serlion ja Leonardo da Vincin. Frans I:n galleria, jossa on Rosso Fiorentinon freskoja, toteutettiin vuosien 1522–1540 aikana. Henrik II:n valtakautena The Salle des Fêtes koristeltiin italialaisten manieristien, kuten Francesco Primaticcion ja Niccolò dell’Abbaten, töillä. Benvenuto Cellinin Fontainebleaun nymfi on nykyään esillä Louvressa.

Henrik IV lisäsi palatsiin useita rakennuksia 1500- ja 1600-luvun taitteessa ja myös halkaisi puiston 1 200 metriä pitkällä kanavalla sekä määräsi istutettavaksi mäntyjä, jalavia ja hedelmäpuita. Noin 200 vuotta myöhemmin palatsi oli ajautunut huonoon kuntoon: Ranskan vallankumouksen aikana monia alkuperäisistä huonekaluista myytiin, kuten monista muistakin kuninkaallisista palatseista. Kuitenkin noin vuosikymmenissä Napoleon I onnistui muuttamaan palatsin suuruutensa symboliksi. Napoleon I on vastuussa rakennuksen nykyisestä ulkoasusta. Hän muun muassa rakennutti mukulakivisisäänkäynnin, joka oli tarpeeksi leveä hänen vaunuilleen.

Filip IV, Henrik III ja Ludvig XIII syntyivät palatsissa ja kaksi ensiksi mainittua myös kuolivat siellä. Ruotsin kuningatar Kristiina asui Fontainebleaussa vuosia vuoden 1654 kruunusta luopumisensa jälkeen. Vuonna 1685 palatsissa kirjoitettiin Fontainebleaun edikti, joka kumosi Nantesin ediktin. Bourbon-suvun kuninkaalliset vieraat, kuten Pietari Suuri, majoittuivat palatsissa. Myös paavi Pius VII majoittui palatsissa, kun hän tuli Ranskaan siunaamaan Napoleonin vuonna 1804 sekä ollessaan vuodet 1812–1814 Napoleonin vankina.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]