Männyt
Sivulta puuttuu | Männyt | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
_Pinus_mugo_mugo.jpg) |
||||||||||||||||||
| Vuorimänty (Pinus mugo) | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Männyt Wikispeciesissä |
Männyt (Pinus) on havupuusuku, johon kuuluu yli sata lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan metsämänty jonka muita suomenkielisiä nimiä ovat honka ja petäjä.
Sisällysluettelo |
Levinneisyys [muokkaa]
Männyt ovat levittäytyneet suurimpaan osaan pohjoista pallonpuoliskoa kylmän vyöhykkeen rajoilta etelään. Euraasiassa lajeja tavataan Portugalista ja Skotlannista Venäjän kaukoitään, Japaniin ja Filippiineille. Eteläisimmät esiintymät ovat Atlasvuoristossa, Himalajalla ja Kaakkois-Aasiassa, missä indonesianmänty (Pinus merkusii) esiintyy Sumatralla päiväntasaajan eteläpuolella. Pohjois-Amerikassa mäntyjä esiintyy eteläisimmillään Nicaraguassa ja Haitin saarella, lajimäärän ollessa suurin Meksikossa ja Kaliforniassa. Eteläisellä pallonpuoliskolla mäntyjä kasvatetaan monin paikoin istutusmetsissä.
Kuvaus [muokkaa]
Männyt ovat ainavihantia yksikotisia pihkaisia puita tai joskus pensaita. Latvus on yleensä leveä tai joskus kapean kartiomainen. Neulaset ovat pitkiä ja sijaitsevat tavallisesti pareittain tai viisittäin lyhythaaroissa. Tyvellä on kalvomaisia suomuja.
Kävyn ulkopinnan muodostavat käpysuomujen kärkiosat ovat paksuja, kovia ja kilpimäisiä. Käpysuomujen kärjessä on tavallisesti nystymäinen kohouma. Käpy kypsyy toisena tai kolmantena kukinnan jälkeisenä vuotena. Siemenet ovat paksukuorisia ja ne voivat olla siivellisiä tai siivettömiä.[1][2][3]
Mäntyjen luokittelu [muokkaa]
Männyt luokitellaan kolmeen alasukuun käpyjen, siementen ja neulasten piirteiden mukaan:
- Strobus
- Ducampopinus
- Pinus
Luettelo lajeista esiintymisalueittain [muokkaa]
Vanhan maailman lajeja [muokkaa]
Eurooppa ja Välimeren seutu (joidenkin lajien esiintymisalue ulottuu myös Aasian puolelle):
- Pinus brutia – turkinmänty
- Pinus canariensis – kanarianmänty
- Pinus cembra – sembramänty eli sembra
- Pinus cembra subsp. cembra – alppisembra
- Pinus cembra subsp. sibirica (Pinus sibirica) – siperiansembra
- Pinus halepensis – aleponmänty eli alepponmänty
- Pinus heldreichii – harmaarunkomänty
- Pinus leucodermis – bosnianmänty
- Pinus mugo – vuorimänty
- Pinus mugo subsp. mugo – vuorimänty
- Pinus mugo subsp. uncinata – alppimänty
- Pinus nigra – mustamänty eli euroopanmustamänty
- Pinus nigra subsp. nigra – euroopanmustamänty
- Pinus nigra subsp. pallasiana – turkinmustamänty[4]
- Pinus nigra subsp. salzmannii – korsikanmustamänty
- Pinus peuce – makedonianmänty
- Pinus pinaster – rannikkomänty
- Pinus pinea – pinja
- Pinus sylvestris – metsämänty eli mänty
- Pinus sylvestris var. lapponica – lapinmänty[4]
Aasia:
- Pinus amamiana
- Pinus armandii – kiinansembra
- Pinus bhutanica
- Pinus bungeana – kiinanpähkinämänty
- Pinus dalatensis
- Pinus densata
- Pinus densiflora – japaninpunamänty
- Pinus eremitana
- Pinus fenzeliana
- Pinus fragilissima
- Pinus gerardiana – himalajanpähkinämänty[4]
- Pinus henryi
- Pinus hwangshanensis
- Pinus kesiya – khasinmänty[4]
- Pinus koraiensis – koreansembra
- Pinus krempfii – krempfinmänty[4]
- Pinus latteri
- Pinus luchuensis
- Pinus massoniana – kiinanpunamänty[4]
- Pinus merkusii – indonesianmänty[4]
- Pinus morrisonicola
- Pinus orthophylla
- Pinus parviflora – japaninvalkomänty
- Pinus pumila – pensassembra
- Pinus roxburghii – himalajanmänty[4]
- Pinus sibirica – siperianmänty
- Pinus squamata
- Pinus tabuliformis – kiinanmustamänty[4]
- Pinus taiwanensis
- Pinus thunbergii – japaninmustamänty
- Pinus uyematsui
- Pinus wallichiana – kyynelmänty
- Pinus wangii (syn. P. kwangtungensis)
- Pinus yunnanensis
Uuden maailman lajeja [muokkaa]
Kanada ja Yhdysvallat (lukuun ottamatta eteläisimpiä osia):
- Pinus albicaulis – valkorunkosembra[4]
- Pinus aristata – vihnemänty
- Pinus attenuata – kyhmykäpymänty
- Pinus balfouriana – revonhäntämänty
- Pinus banksiana – banksinmänty
- Pinus clausa – floridanmänty[4]
- Pinus contorta – kontortamänty
- Pinus contorta var. contorta – rannikkokontortamänty[4]
- Pinus contorta var. latifolia – vuorikontortamänty[4]
- Pinus contorta var. murrayana – murraynmänty[4]
- Pinus coulteri – jättikäpymänty
- Pinus echinata – lyhytneulasmänty[4]
- Pinus edulis – coloradonpähkinämänty[4]
- Pinus elliottii – etelänkeltamänty[4]
- Pinus flexilis – kalliovuortensembra
- Pinus glabra – louisiananmänty[4]
- Pinus jeffreyi – jeffreynmänty
- Pinus lambertiana – sokerimänty
- Pinus longaeva – okakäpymänty[4]
- Pinus monophylla – bajanmänty[4]
- Pinus monticola – lännenvalkomänty
- Pinus muricata – piispanmänty
- Pinus palustris – pitkäneulasmänty[4]
- Pinus ponderosa (syn. P. washoensis) – keltamänty
- Pinus pungens – okamänty[4]
- Pinus radiata – montereynmänty
- Pinus reflexa
- Pinus remota
- Pinus resinosa – amerikanpunamänty
- Pinus rigida – pikimänty
- Pinus sabineana – sabinenmänty
- Pinus serotina – alabamanmänty[4]
- Pinus strobus – strobusmänty
- Pinus taeda – loblollymänty
- Pinus torreyana – torreinmänty[4]
- Pinus virginiana – virginianmänty[4]
Yhdysvaltain eteläosat, Meksiko, Väli-Amerikka ja Karibia:
- Pinus apulcensis
- Pinus arizonica
- Pinus ayacahuite – meksikonvalkomänty[4]
- Pinus caribaea – karibianmänty[4]
- Pinus cembroides – meksikonpähkinämänty[4]
- Pinus chiapensis
- Pinus cooperi
- Pinus cubensis – kuubanmänty[4]
- Pinus culminicola
- Pinus devoniana (syn. P. michoacana)
- Pinus durangensis
- Pinus engelmannii – engelmanninmänty[4]
- Pinus estevezii
- Pinus gordoniana (syn. P. douglasiana)
- Pinus greggii
- Pinus hartwegii
- Pinus herrerae
- Pinus hondurensis (syn. P. caribaea var. hondurensis)
- Pinus jaliscana
- Pinus johannis
- Pinus lawsonii – lawsoninmänty[4]
- Pinus leiophylla – arizonanmänty[4]
- Pinus leiophylla subsp. chihuahuana – chihuahuanmänty[4]
- Pinus lumholtzii – partamänty[4]
- Pinus maximartinezii
- Pinus maximinoi (syn. P. tenuifolia)
- Pinus montezumae – meksikonmänty
- Pinus nelsonii – nelsoninmänty[4]
- Pinus occidentalis
- Pinus oocarpa – pallokäpymänty[4]
- Pinus patula – meksikonriippamänty
- Pinus orizabensis
- Pinus pinceana – hidalgonmänty[4]
- Pinus praetermissa
- Pinus pringlei – pringlenmänty[4]
- Pinus pseudostrobus – salvadorinmänty[4]
- Pinus quadrifolia – sandiegonmänty[4]
- Pinus rzedowskii
- Pinus strobiformis – uudenmeksikonmänty[4]
- Pinus tecunumanii
- Pinus teocote – teocotenmänty[4]
- Pinus tropicalis – juventudinmänty[4]
Lähteet [muokkaa]
- Gymnosperm Database - Pinus
- Metla - Pinus
- Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 951-3129-24-1.
- ↑ Leena Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Den virtuella floran: Pinus (ruotsiksi)
- ITIS: Pinus (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pinus (englanniksi)
- Flora of China: Pinus (englanniksi)
