Vuorimänty
Wikipedia
| Vuorimänty | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Pinus mugo Turra[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Vuorimänty Wikispeciesissä |
Vuorimänty (Pinus mugo) on Euroopan vuoristoissa kasvava mäntyjen sukuun kuuluva ainavihanta havupuu. Levinneisyysalueeseen kuuluu Pyreneet, Alpit, Karpaatit, Apenniinien pohjoisosat ja Balkanin niemimaan vuoristot. Kasvupaikat ovat yleensä 1 000–2 200 metrin korkeudella, satunnaisesti niin alhaalla kuin 200 metriä levinneisyysalueen pohjoisosissa Puolassa ja Saksassa ja korkeimmillaan 2 700 metriä levinneisyysalueen eteläosissa Bulgariassa.
Vuorimänty on pensasmainen, yleensä 1–3 metrin, parhaimmillaan 5 metrin korkuinen. Neulaset ovat 3–8 millimetrin pituisia ja kävyt 2–5 senttimetrin pituisia.
Vuorimänty jaetaan kahteen alalajiin:
- Pinus mugo subsp. mugo, levinneisyysalueen itä- ja eteläosissa.
- Pinus mugo subsp. uncinata, levinneisyysalueen länsi- ja pohjoisosissa. Jotkut kasvitieteilijät pitävät tätä omana lajinaan alppimänty (Pinus uncinata).
[muokkaa] Koristekasvikäyttö
Vuorimänty on suosittu koristekasvi.[2] Suomessa vuorimäntyä käytetään tienvierusviherilöillä tai tonttien reunoilla pensasaitoja korvaavina koristekasveina.
