Havupuut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Havupuut
Mänty (Pinus sylvestris)
Mänty (Pinus sylvestris)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Heimot
Katso myös
 Commons-logo.svg Havupuut Commonsissa

Havupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida) ovat siemenkasveja (Spermatophyta), jotka nykyluokittelun mukaan muodostavat alakaaren rinnakkain käpypalmujen (Cycadophytina), neidonhiuspuiden (Gingkophytina), Gnetophytinan ja koppisiemenisten (Magnoliophytina) kanssa. Kaikki nykyisin elävät havupuut kuuluvat luokkaan Pinopsida.

Useimmat havupuut ovat ikivihreitä. Niiden lehdet ovat kapeita ja jäykkiä, usein varsin teräviä ja niitä kutsutaan neulasiksi. Poikkeuksen muodostavat lehtikuuset, jotka pudottavat pehmeät neulasensa talveksi. Yksineuvoiset kukat ovat pieniä, eikä niillä ole lainkaan kehälehtiä. Hedekukat ovat norkkomaisia ja ne varisevat pois pölyttämisen jälkeen. Hedelmät ovat puumaisia käpyjä tai marjakäpyjä (marjakuusikasvit), ja siemenaiheet sijaitsevat paljaina emilehtien pinnalla kukinnan käpysuomuissa. Puuaines koostuu erityisistä putkisoluista, jotka ovat rengashuokosellisia ja joista muodostuu vuosilustoja. Havupuut muodostavat merkittävän osan saha- ja erityisesti paperiteollisuuden raaka-aineista.

Havupuulajeja tunnetaan 600–650. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä lajia: mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris), kuusi eli metsäkuusi (Picea abies), kataja eli kotikataja (Juniperus communis) ja euroopanmarjakuusi (Taxus baccata), sekä yleisesti istutettuna muiden muassa siperianlehtikuusi (Larix sibirica), euroopanlehtikuusi (Larix decidua), sembramänty (Pinus cembra), kanadantuija (Thuja occidentalis), japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata) ja siperianpihta (Abies sibirica).

Heimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havupuut jaetaan seitsemään heimoon:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]