Japaninmarjakuusi
| Japaninmarjakuusi | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Taxus cuspidata Sieb. & Zucc. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata) on marjakuusiin kuuluva havupensas. Se kasvaa neljän metrin korkuiseksi ja on muodoltaan leveän kartiomainen.[1] Neulaset ovat kiiltävän tummanvihreitä ja lyhyitä.[1] Ne ovat myös litteitä ja alapuolelta vaaleampia.[2] Punaiset emipensaissa kasvavat marjat (eli siemenvaipat) ovat myrkyllisiä, hedepensaiden marjat ovat puolestaan keltaisia.[1]
Sisällysluettelo |
Kasvupaikka ja levinneisyys [muokkaa]
Japaninmarjakuusi viihtyy varjoisilla ja puolivarjoisilla paikoilla. Aurinkoisemmilla paikoilla sen neulaset muuttuvat ruskeiksi. Kasvupaikan tulisi olla myös tuulilta suojattu.[3] Vanhempana se pärjää kuitenkin avoimemmillakin paikoilla.[2] Maaperän pitäisi olla kalkittu ja läpäisevä multamaa.[1] Alun perin laji on kotoisin nimensä mukaisesti Japanista. Se kasvaa myös Sahalinilla, Kiinassa Amurin alueella ja Mantšuriassa, mutta ei Koreassa.[3] Suomessa laji menestyy Oulun seudulla asti.[2]
Laji on vähemmän mereisen ilmaston puu kuin vaikkapa euroopanmarjakuusi.[3] Nämä kaksi marjakuusilajia on vaikea erottaa toisistaan, mutta käytännössä Suomessa ei paljoakaan euroopanmarjakuusia kasvateta.[2]
Käyttö [muokkaa]
Japaninmarjakuusi soveltuu hyvin viherrakentamiseen sekä yksittäis- että ryhmäpensaaksi.[3] leikattuihin pensasaitoihin. Toisin kuin monet muut havukasvit, se kestää leikkaamista hyvin. Pensasaidan vaarana ovat kuitenkin hyvin kylmät talvet, jotka palelluttavat osan taimista.[2] Erityisesti kovat pakkastalvet saavat aikaan vahinkoja, mutta marjakuuset kelpaavat myös hirville.[3]
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- The IUCN Red List (englanniksi)