Mesotsooinen maailmankausi

Mesotsooinen maailmankausi eli elämän keskiaika oli geologinen ajanjakso noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten. Maailmankausi tunnetaan dinosaurusten ja muiden matelijoiden valtakautena. Matelijat valloittivat maan, veden ja ilman ja niistä kehittyi suuria kasvinsyöjä- ja lihansyöjäliskoja. Kauden loppupuolella nisäkkäät ja linnut lajiutuivat omiksi ryhmikseen. Hyönteiset ja kalat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Kasvillisuutta hallitsivat käpypalmut ja saniaiset. Koppisiemeniset kasvit ilmestyivät liitukaudella. Maailmankausi jaetaan kolmeen kauteen: triaskauteen, jurakauteen ja liitukauteen.

Maapallolla oli tänä aikana lämmintä ja kuivaa, liitukauden keskivaiheilla saavutettiin kaikkien aikojen lämpöhuippu. Lämmin ja kuiva ilmasto suosi matelijoita. Millään mantereella ei ollut jäätiköitä. Tällä kaudella jättiläismanner Pangea (Pangaia) hajosi pohjoiseksi Lauraasiaksi ja eteläiseksi Gondwanamaaksi. Lauraasiassa oli mm. Amerikka ja Aasia, Gondwanamaassa taas mm. Etelä-Amerikka ja Afrikka. Gondwana alkoi pian hajota Amerikaksi ja Afrikaksi ja Aasia irrota Amerikasta.

Monia alkeellisempia matelijoita kuoli valtavan suuressa sukupuuttoaallossa trias- ja jurakauden välissä. Jättiläisliskot kuolivat tuntemattomasta syystä sukupuutton noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Samaan aikaan hävisi meristä lukuisia elämänmuotoja kuten ammoniitit. Henkiin jäi vain alle kolmemetrisiä eläimiä. Liitukauden lopun katastrofin syyksi on ehdotettu suuren asteroidin törmäystä maahan. Tätä eivät kaikki pidä ainakaan yksinään tyydyttävänsä selityksenä. Samoihin aikoihin tapahtui Deccanin laakiolla Intiassa valtavia tulivuorenpurkauksia.

Mesotsooisen maailmankauden jako

Karkea jako:

• Triaskausi 251 - 199,6 miljoonaa vuotta sitten
• Jurakausi 199,6 - 145,5 miljoonaa vuotta sitten
• Liitukausi 145,5 - 65 miljoonaa vuotta sitten

Mesotsooista maailmankautta edelsi permikausi ja sen päättää liitukauden Maastricht-vaihe jonka jälkeen alkaa kenotsooisen maailmankauden Dania-vaihe Liitukauden päättää KT-raja tai LT-raja.

Tarkempi jako:

Eoni	Maailman kausi	Kausi	Epookki		Vaihe	Ajoitus (miljoonaa vuotta sitten)
Fanero- tsooi- nen
	Meso- tsooi- nen	Liitukausi 145,5 - 65 miljoonaa vuotta sitten	Myöhäis- liitu- kausi	Senon (engl. Senonian)	Maastricht-vaihe	70,6—65
					Campania-vaihe	83,5—71,0
					Santonum-vaihe	85,8—83,5
					Coniacum-vaihe	89,3—85,8
				Gallia (engl. Gallic)	Turonia-vaihe	93,5—89,3
					Cenomanum-vaihe	99,6—93,5
			Varhais- liitu- kausi		Alba-vaihe	112—99,6
					Apt-vaihe	125—112
					Barrême-vaihe	130—125
				Neocomia (engl. Neocomian)	Hauterive	136,4—130
					Valangin	140,2—136,4
					Barrias	145,5—140,2
		Jurakausi 199,6 - 145,5 miljoonaa vuotta sitten	Myöhäis- jura- kausi	Malm	Tithonos	150,8 - 145,5
					Kimmeridge	155,7 - 150,8
					Oxford	161,2 - 155,7
			Keski- jura- kausi	Dogger	Kellaway	164,7 - 161,2
					Bath	167,7 - 164,7
					Bayeux	171,6 - 167,7
					Aalen	175,6 - 171,6
			Varhais- jura- kausi	Lias	Thouars	183 - 175,6
					Pliensbach	189,6 - 183
					Sinemurum	196,5 - 189,6
					Hettange	199,6 - 196,5
		Triaskausi 251 - 199,6 miljoonaa vuotta sitten	Myöhäis- trias- kausi	Keuper, Tr3	Raetia	203,6 - 199,6
					Noricum	216,5 - 203,6
					Carinthia	228 - 216,5
			Keski- trias- kausi	Tr2 , Muschelkalk	Ladini	237 - 228
					Anisus	245 - 237
			Varhais- trias- kausi	Scythian	Olenjok	249,7 - 245
					Indus	251 - 249,7

Katso myös

• Geologiset kaudet
• Paleotsooinen maailmankausi
• Kenotsooinen maailmankausi
• Paleoseeni
• Tertiäärikausi

Aiheesta muualla

• The Mesozoic from Palaeos
• The Mesozoic, age of cycads and dinosaurs
• Mesozoic terrestrial ecosystems
• Mesozoic climates
• Paleozoic/Mesozoic climate