Arkeeinen aioni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Geologinen ajanlasku
Alkamisaika milj. v sitten Aioni
542 fanerotsooinen
2500 proterotsooinen
3800 arkeeinen
4570 hadeeinen

Arkeeinen aioni on geologinen ajanjakso 3,8–2,5 miljardia vuotta sitten. Arkeeista aionia edelsi eloton Hadeeinen aioni. Arkeeisen kauden alussa alkoi elämä, joka oli bakteerien kaltaisia alkeistumaisia. Niistä on jäänyt jäljelle kerrostuneita bakteerimattoja, stromatoliitteja. Viimeistään kauden lopulla sinibakteerit alkoivat yhteyttää. Monet tutkijat sanovat Maan olleen kaudella huomattavasti nykyistä lämpimämpi, minkä toiset tutkijat kiistävät. Aurinko oli nykyistä himmeämpi, ja paksu hiilidioksidikasukehä lämmitti Maata.

Arkeeisen kauden eliöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elämän arvellaan syntyneen 4,0–3,5 miljardia vuotta sitten, joissain tarkasteluissa vasta noin 3,2 miljardia vuotta sitten. Elämä oli tällä kaudella yksisoluisia, alkeistumallisia. Sinibakteerien kaltaiset eliöt kasautuivat kerrostuessaan stromatoliitteiksi kauden alusta lähtien. Varsinaisia eubakteereja on löydetty vain vähän. On myös löydetty fossiilisia äärioloihin sopeutuneita ekstremofiileja, jotka kuuluvat arkkibakteereihin. Aitotumaisten fossiileja ei tunneta tältä ajalta.

Luultavasti kaasukehässä ei ollut juurikaan happea, mutta tästä on kiistelty. Yhteyttäminen syntyi tällä kaudella (sinibakteerit eli sinilevät). On teoretisoitu, että osa alkeellisista tumattomista solutyypeistä olisi kuollut viimeistään arkeeisen kauden lopussa sukupuuttoon.

Corycium enigmaticum[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeeinen kausi oli elämän synnyn kausi. Sen eliöistä on todisteina vain äärimmäisen harvat ja vaikeasti tutkittavat fossiilit. Eräs vanhimmista fossiileista nimeltään Corycium enigmaticum on löytynyt Suomesta Tampereen lähistöltä, ja sen ikä on eräiden arvioiden mukaan jopa yli kaksi miljardia vuotta. Corycium enigmaticum on pieni pussimainen hiilimuodostuma. Isotooppitutkimusten mukaan sen hiili on elollisesta olennosta peräisin. Se on saattanut olla jonkinlainen alkeellinen leväkasvi.

Varsinaiset eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuitenkin myös varsinaisia eläimiä on tutkimusten mukaan ollut jo arkeeisella kaudella, vaikka niiden jäänökset käyvät ilmeisiksi vasta seuraavan, proterotsooisen, kauden fossiileista. Arkeeisella kaudella eläneitä eläimiä ovat mitä luultavimmin olleet nivelmadot, nilviäiset, lonkerojalkaiset, merililjat ja niveljalkaiset. Arkeotsooinen kausi edelsi paleotsooista maailmankautta. Paleotsooisen maailmankauden aikana maapallolla tapahtui paljon muutoksia: silloin elämä kehittyi merissä ja kauden loppuun mennessä eläimet olivat siirtyneet maankamaralle ja alkaneet hengittää ilmaa.

Arkeeinen aioni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeeista aionia on nimitetty myös arkeotsooiseksi aioniksi.

Arkeotsooinen aika käsittää elämän esihistoriallisen ajan, joka alkoi maankuoren jäähtymisestä noin 4500 miljoonaa vuotta sitten. Arkeotsooinen aika on ensimmäinen niistä aikakausista, joihin elämän historia on jaettu. Arkeotsooinen aika on jaettu kahteen kauteen, arkeeiseen 1.alkukauteen ja proterotsooiseen kauteen.

Kaudella syntyivät mantereet. Viimeistään kauden lopulla maan geologia oli nykyisenlaisine mannerliikuntoineen ja muine tektonisine tapahtumineen.

Tulivuoritoiminta oli huomattavasti nykyistä voimakkaampaa ja maalämpö kauden alussa kolme kertaa nykyistä voimakkaampi ja kauden lopussa kaksi kertaa nykyistä voimakkaampi. Useimmat arkaaisen kauden sedimentit ovat toisin kuin myöhemmän proterotsooisen kauden sedimentit, syvän veden metamorfisia kiviä. Kaudelle tyypillinen vihreäkivi liittyy saarikaariin. Arkeeisella kaudella syntyi 7 % nykyisistä mannerytimistä, kratoneista. Karbonaattikivet ovat harvinaisia, mikä viittaa suureen veteen liuenneen hiilihapon määrään.

Kauden alussa suurin meteoriittipommitus hiljeni. Yleensä tutkijat ovat sitä mieltä, että arkeeisella jaksolla Maan ilmakehä oli kasvihuoneilmiön takia jopa kymmeniä asteita nykyistä kuumempi mutta lämpötilaltaan alle 100 °C. Korkea lämpötila johtui kasvihuonekaasuista. Toisten mielestä Maa olisi ollut suunnilleen yhtä viileä kuin nyt.

Arkeeiella kaudella aurinko oli nykyistä himmeämpi, sen kirkkaus oli vain 75 % nykyisestä, mikä olisi tuottanut nykyisenlaisella ilmakehällä kasvihuoneilmiöineen noin -5 asteen pintalämpötilan.[1]

Kauden jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallisia kerrostumia:

  • Kiinan Wutaian 2600–2350 miljoonaa vuotta sitten
  • Etelä-Afrikan Swazian 4000–3000 miljoonaa vuotta sitten

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arkeeinen aioni.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Early Earth Viitattu 29. kesäkuuta 2007. (englanniksi)