Triaskausi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Varhaistriaskauden Lystrosaurus, tekodontti.
Triaskaudella kehittynyt arkosaureihin ja crurotarseihin kuuluva krokotiilin sukuinen Prestosuchus.

Triaskausi oli geologinen kausi mesotsooisella maailmankaudella noin 248-202 miljoonaa vuotta sitten.

Kauden eläimistöä luonnehti matelijoiden nopea kehitys varsinkin maalla. Sammakkoeläimetkin olivat yleisiä, eräät niistä metrien pituisia. Oli vanhoja ja uusia matelijaryhmiä, muun muassa arkosaureja, joista moni muistutti krokotiilia.

Päästäisiä muistuttavat maanisäkkäät kehittyivät kauden keskivaiheilla nisäkäsmäisistä matelijoista. Dinosaurukset kehittyivät hieman ennen kauden loppua noin 240 miljoonaa vuotta sitten.

Merissä eli kalaliskoja ja hampaallisia, kaulallisia notosaureja. Ensimmäiset pterosaurit eli lentoliskot ilmestyivät.

Kasvillisuudessa oli muun muassa siemensaniaisia, havupuita ja käpypalmuja sekä neidonhiuspuita ja gingkokasveja. Kukkakasvit lienevät esiintyneen ensiksi triaskaudella, mutteivät yleistyneet pitkään aikaan.

Kaudella maassa oli yksi suurmanner Pangea, jossa oli laajoilla alueilla kuiva ilmasto.

Kauden alussa ja lopussa tapahtui suuria lajien joukkotuhoja ja ainakin kaksi pienempää kauden kestäessä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Geologia

Triaskauden lopun maailmankartta, jossa suurin osa maata oli jättimanner Pangeassa, jonka hajoamisesta näkyi jo tuolloin merkkejä.
Maapallo 230 miljoonaa vuotta sitten triaskauden alussa.

Triaskaudella suurin osa maasta oli C:n muotoisessa jättiläismantereessa nimeltä Pangea eli Pangaia, joka on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”kaikki maa”. Pangaia oli niin sanottu supermanner.

Mantereen keskellä oli Tethysmeri, suuri Panthalassa-meren lahti, joka kehittyi kutistaen aikaisemman Paleotethyksen lopulta olemattomiin. Triaskauden meristä tiedetään hyvin vähän, koska niiden pohjat ovat tuhoutuneet aikojen saatossa painumalla mannerlaattojen alle. Vain harvoja mannerlaattojen puolella olevia merikerrostumia on säilynyt.

Kauden lopulla Atlantti avautui mereksi. Pangea halkeili, muttei hajonnut vielä triaskaudella. Ensimmäinen hautavajoama, joka enteili mantereen halkeamista, erotti New Jerseyn Marokosta. Koska maa oli jakautunut suureen mantereeseen ja suureen mereen, monet maa/vesi-ympäristöt olivat joko suolajärviä tai laguuneja.

[muokkaa] Ilmasto

Ilmasto oli yleensä ja laajalti kuuma ja kuiva nimenomaan Pangean sisäosissa. Sitä luonnehtivat runsaat vuodenaikavaihtelut, kuumat kesät ja kylmät talvet. Tässä mantereisessa ilmastossa oli myös voimakkaat vuorokausivaihtelut ja se oli aavikkomainen. Triaskauden Pangean ilmasto oli monsuunityyppinen ainakin tämän jättiläismantereen rannikoilla. Monsuuni-ilmastossa sateisuus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Monsuunit lienevät kulkeneet päiväntasaajan yli.

Kauden edetessä aavikot lisääntyivät ja ilmakehän happipitoisuus väheni. Eri arvioiden mukaan ilman happipitoisuus vaihteli triaskaudella 12-16 %:n tuntumassa, joten happea oli hyvin vähän[1]. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli korkea, noin 5 kertaa nykyistä enemmän, arvio tosin on epätarkka ja vaihtelee välillä 2-12 kertaa nykyinen ilmakehän hiilidioksidimäärä. Noin 235 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli 5 kertaa nykyistä enemmän, ja happea alle 15 %[2].

Triaskauden alussa merenpinta oli hyvin alhaalla. Kuivaa oli varsinkin alku- ja keskivaiheessa. Jättimanner Pangeassa oli päiväntasaajallakin aavikkoa, joka ulottui suunnilleen 45 leveysasteelle asti.[3] Lämpimyys ja kuivuus suosi matelijoita. Kauden alkupuolella nykyistä valmiiksi lämpimämpi ilmasto lämpeni ja kuivui huomattavasti, loppupuolella viileni hieman ja kosteus lisääntyi. Ilmasto pysyi silti nykyistä kuivempana. Napa-alueet olivat lämpimiä ja kosteita, eikä niillä ollut tiettävästi jäätä.

Triaskauden keskivaiheen alussa oli lämmintä, maan keskilämpötila oli noin 230 miljoonaa vuotta sitten 19 °C. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli laskussa ja happea noin 19 %[4].

Triaskauden lopussa viileni, mutta oli silti nykyistä lämpimämpää.

[muokkaa] Kasvillisuus

Pääasialliset puut olivat kuivaa sietäviä käpypalmuja, neidonhiuspuita ja siemensaniaisia.[5] Yleistyvät havupuut ovat kauden suurimpia puita. Neidonhiuspuita kasvoi keskikorkeina harvassa. Käpypalmuja oli puun pituisia ja puuta lyhyempiä. Saniaiset olivat yleisiä kuivilla puuttomilla savannityyppisillä alueilla. Kortteita kasvoi kosteammilla seuduilla. Havupuita, käpypalmuja kasvoi paikoitellen kuivilla seuduilla ja päiväntasaajan lähellä. Etelässä Gondwanalla kasvoi korkeita siemensaniaispuita, jotka hävisivät triaskauden kuluessa käpypalmuille ja havupuille.

Palmukasvit (Cycadia) olivat kaudella tavallisia. Pohjoisessa kasvoi erityyppisiä saniaisia, jotka olivat hyvin yleisiä. Kukkakasvit lienevät esiintyneen ensi kerran, mutteivät yleistyneet kuin vasta liitukaudella.

[muokkaa] Eläimistö

Kauden matelijat olivat pääosin aiempia kehittyneempiä arkosaureja, joiden eräs hallitseva alaryhmä olivat krokotiilin sukuiset crurotarsit. Eräässä vaiheessa yleisiä olivat myös toiseen matelijoiden kehityslinjaan kuuluvat nisäkäsmäiset matelijat, tekodontit (Dicynodon).

Lentoliskot (pterosaurit) ilmestyivät, meriin kalaliskot. Maalla valtasivat permikauden matalilta synapsidi-matelijoilta alaa arkosaurit. Ennen ensimmäistä joukkotuhoa olivat yleisiä muun muassa krokotiilimaiset rynkosaurit ja nisäkäsmäiset kynodontit, joissa oli sekä lihansyöjiä että kasvinsyöjiä. Nämä kuolivat suuressa sukupuuttoaallossa pois. Tämän jälkeen tuli tekodontteja, jotka myös tuhoutuivat suuressa sukupuutossa.[6]

Tunnettu varhainen triaskauden matelija oli kahdella takajalalla kävelevä Euparkeria, jonka on arveltu olleen myöhempien krokotiilin ja dinosaurusten sukuisten arkosaurien esi-isä.

Ensimmäiset dinosaurukset ilmestyivät triaskauden lopulla noin 230-210 miljoonaa vuotta sitten, suunnilleen 15 miljoonaa vuotta ennen kauden loppua.[7]

Varhaisimmat dinosaurukset olivat Eoraptor, Herrerasaurus, kasvinsyöjä Plateosaurus ja Riojasaurus (Riojasuchus) ja Lystrosaurus. Vanhin dinosaurus Herrerasaurus eli noin 235-225 miljoonaa vuotta sitten. Riojasuchus muistutti hieman pitkäraajaista krokotiilia. Triaskauden lihaa syövät matelijat olivat vielä melko pieniä, enimmäispituus noin neljä metriä. Kasvinsyöjät saattoivat olla noin 10 metriä pitkiä. Kaudella oli jo noin 3 m korkeita, kahdella jalalla käveleviä saalistajaliskoja kuten Coelophysis. Cynognathus käveli neljällä jalalla ja oli hieman varaania muistuttava suden kokoinen matelija. Desmatosuchuksen selässä oli luupiikkejä, se tuo mieleen jotkut Galapagossaarilla nykyään elävät muodot. Kaudella eli vanhin kaksijalkainen saalistajadinosaurus, Eoraptor, joka oli kuitenkin pienikokoinen. Samantyyppinen oli Saltopus. Kaudella eli myös Plateosaurus, kaksijalkainen kasvinsyöjädinosaurus. Kilpikonna ilmestyi.

Esimerkki nisäkästä muistuttavasta matelijasta oli hieman koiramainen Massetognathus noin 205 miljoonaa vuotta sitten. Nämä neljällä jalalla kulkevat nisäkäsmäiset matelijat kuolivat sukupuuttoon dinosaurusten ilmestyessä. Toinen nisäkäsmäinen matelija Diictodon eli noin 230 miljoonaa vuotta sitten. Ensimmäiset pienet munia hautovat nisäkkäät ilmestyivät myöhäistriaksen Carnian-kaudella.

Ne olivat nykyisiä nisäkkäitä alkeellisempia, päästäismäisiä, ehkä yöllä eläviä. Varhaisia nisäkkäitä on löydetty Euroopasta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta. Näistä tunnetuin lienee rottamainen alkunisäkäs, ptototheria triconodontti Megazostrodon, jolla oli hieman matelijamaiset jalat.[8] Muita ovat Haramyoa ja varsinaisin nisäkkäisiin kuuluva pahtotheeri Kuehneotherium.[9]

Esimerkki varhaisesta nisäkkäästä on Eozostrodon, jonka arvellaan kehittyneen nisäkäsmäisistä matelijoista (Theriodontia).

Myöhäistriaskaudella eli pieniä liitäviä matelijoita.

Vedessä eli hampaallisia notosaureja ja kalaliskoja.[10]

Triaskaudella ilmestyi myös lintujen edeltäjä Pseudosychis, mahdollinen Archaeopteryxin, liskolinnun edeltäjä.

Triaskaudella kehittyivät myös ensimmäiset tunnetut varsinaiset sammakot (Protobatrachus).

Triaskaudella oli monia permikautisia lajeja permikauden lopun joukkotuhosta huolimatta. Esimerkiksi terapsidit, joista nisäkäsmäiset matelijat ja nisäkkäät kehittyivät, saivat alkunsa jo permikaudella. Triaskauden selkärangattomat alkoivat muistuttaa nykyisiä. Merissä oli ammoniitteja, jotka muistuttivat mustekalaa, jolla on pässin sarven muotoinen kotilokuori, simpukoita ja muita nilviäisiä. Varhaisimmat kilpikonnat ilmestyivät Norian-kaudella (myöhäis-trias) nimellä Proganychelys noin 210 miljoonaa vuotta sitten.

Varhaisella triaskaudella ilmestyivät nykyisen tyyppiset korallit.

Hyönteisille kehittyi täydellinen muodonvaihdos.

[muokkaa] Triaskauden lopun lajien joukkotuho

Kausi päättyi monien lajien häviämiseen, ehkä katastrofaalisesti. Kauden lopulla sattui suuria tulivuorenpurkauksia 213-208 miljoonaa vuotta sitten, kun Pangea alkoi hajota palasiksi. Manicoauaganin törmäyskraatteri syntyi noin 214 miljoonaa vuotta sitten, mutta triaskausi päättyi 202 miljoonaa vuotta sitten. On väitetty että Carnian-Norian välissä olisi sattunut joukkotuho 220 miljoonaa vuotta sitten. Tämän väitteen mukaan Manicouaganin törmäys ei selitä mitään joukkotuhoa triaskaudella. Wilkesinmaan kraatteri on vuoden 2006 keväällä löydetty ehdokas tuhon aiheuttajaksi. Triaskaudella näyttää tapahtuneen melko nopeita ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousuja noin 230 ja 200 miljoonaa vuotta sitten, ja hieman hitaampi 220 miljoonaa vuotta sitten. Triaskauden lopussa hiilidioksidipitoisuus saattoi nousta 1500-2000 ppm:iin.

[muokkaa] Triaskauden jako englanninkielisessä kirjallisuudessa

Aika-asteikko nuoremmasta vanhempaan.

Kausi Ryhmä
(Luoteis-Eurooppa)		 Epookki Vaihe Ajoitus, miljoonaa vuotta sitten
Jurakausi Lias Hettange nuorempi
Trias Keuper Myöhäis- Raetia 199,6–203,6
Noricum 203,6–216,5
Carinthia 216,5–228
Keski- Ladini 228–237
Muschelkalk
Anisus 237–245
Buntsandstein
Varhais- Olenjok 245–249,7
Indus 249,7–251
Permikausi Zechstein Loping Changxing vanhempi
Triaskauden jako lähteen ICS.[11] mukaan.

Tarkempi jako:

Kausi Miljoonaa
vuotta sitten		 alakausi Muuta
Ylätriaskausi, ylätrias, Keuper, Tr3, T3
  Rhaetian t7 209,6-205,7 miljoonaa vuotta sitten
  Noranian t6 220,7-209,6 miljoonaa vuotta sitten
  Carnian t5 227,4-220,7 miljoonaa vuotta sitten Ensi kertaa dinosaurukset lukuisia, saalistajat Eoraptor, Herrerasaurus, linnunlantioinen Pisanosaurus, Staurikosaurus ja sauropodomorfit Saturnalia,

Azendohsaurus.
Keskitriaskausi,Muschelkalk, Tr2, T2
  Ladinian t4 234,3-227,4 miljoonaa vuotta sitten
  Anisian t3 241,7-234,3 miljoonaa vuotta sitten Ensimmäiset dinosaurukset
Alatriaskausi, Alatrias, Scythian, Bundtsandstein T1
Olenekian t2 249,7 – 245,0 miljoonaa vuotta sitten Spathian 247,4 - 245 miljoonaa vuotta sitten  ?
Smithian 249,7 - 247,4 miljoonaa vuotta sitten  ?
Induan t1 251,0 – 249,7 miljoonaa vuotta sitten Dienerian 250,4 - 249,7 miljoonaa vuotta sitten  ?
Griesbachian 251 - 250,4 miljoonaa vuotta sitten  ?

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Triaskausi.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ http://accweb.itr.maryville.edu/globalwarming/Student04/geologic_time.htm Atmospheric Changes Through Time
  2. ↑ Karttakeskus, Maapallo, James F. Luhr, sivu 33
  3. ↑ http://www.scotese.com/etriascl.htm
  4. ↑ Tarkista
  5. ↑ David Lambert, Dinosaurusten maailma, triaskausi s 14
  6. ↑ David Lambert, Dinosaurusten maailma sivu 14
  7. ↑ The concise dinosaur Encyclopedia, David Burnie, ; kustanntaja Kingfisher 2004; isbn 0 7534 0930 5
  8. ↑ Mammal evolution, RJG Savage s 41
  9. ↑ Mammal evolution s 37
  10. ↑ David Lambert, Dinosaurusten maailma
  11. ↑ Gradstein, F.M.; Ogg, J.G. & Smith, A.G.; 2004: A Geologic Time Scale 2004, Cambridge University Press (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Triaskausi
Henkilökohtaiset työkalut