Neogeenikausi

Neogeenikausi on kenotsooisen maailmankauden keskimmäinen jakso 23,03–5,588 miljoonaa vuotta sitten. Sitä edelsi paleogeeni, ja sen jälkeen alkoi nykyinen kvartäärikausi. Neogeenikaudella nisäkäslajisto kehittyi kohti nykyistä, apinat kehittyivät kohti ihmistä ja ilmasto viileni ja kuivui sekä ruohotasangot laajenivat maapallolla. Aavikot laajenivat ajoittain yhä suuremmiksi, kokien välillä kosteampia kausia. Hollannin seuduilla oli mioseenin alkupuolella yli 10 miljoonaa vuotta sitten lämmin, subtrooppinen ilmasto. Myöhemmin ilmasto alkoi viiletä ja muuttua epävakaaksi heilahdellen yhä nopeammin ja voimakkaammin. Vielä neogeenin loppupuolella plioseenikaudella oli Hollannissa kaksi muutaman sadan tuhannen vuoden jaksoa joiden ajan ilmasto oli parhaimmillaan melkein subtrooppinen. Neogeenikauden lopussa ja kvartaarikauden alkaessa tapahtui huomattava ilmaston jäähtyminen.

Maailmankausi	Kausi	Epookki	Vaihe	Ikä (miljoonaa vuotta sitten)
Kenotsooinen	Kvartääri	Holoseeni		0–0,011
		Pleistoseeni		0,011–2,588
	Neogeeni	Plioseeni	Piacenza	2,588–3,60
			Zancla	3,60–5,332
		Mioseeni	Messina	5,332–7,246
			Tortona	7,246–11,608
			Serravalle	11,608–13,65
			Langhe	13,65–15,97
			Burdigala	15,97–20,43
			Akvitania	20,43–23,03
	Paleogeeni			23,03–65,5

Neogeenikausi käsittää ylemmän tertiäärikauden kaksi jaksoa, mioseenin ja plioseenin. Neogeenin määritelmästä käytiin 2000-luvun alussa väittelyä geologien kesken. Välillä sen katsottiin sisältävän myös kvartäärikauden, so. pleistoseenin ja holoseenin. Nykyinen määritelmä vahvistettiin vuonna 2009.

Kautta on joskus sanottu myös nuoreksi tertiääriksi. Tälle kaudelle on tyypillistä kehitys kohti nykyistä eläinlajistoa, joka kuitenkin jakautuu lukuisiin vaiheisiin. Välivaiheista ehkä tunnetuin on Euroopan tunnetuin on Villafranca-eläimistö.

Tällä kaudella ilmaston viileneminen alkoi selvästi näkyä Euroopassa, trooppiset lajit vetäytyivät. Mannerliikunnoissa myöhäsplioseenilla Amerikat yhdistyivät Panaman kannaksella.