Amerikan manner

Wikipedia

Amerikan manner eli Uusi manner on manner Maapallon läntisellä puoliskolla. Se kattaa Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan. Sitä ympäröivät Atlantti, Tyynimeri ja Jäämeri. Amerikan pinta-ala on 8,3% koko Maapallon maa-alasta, ja siellä asuu n. 900 milj. ihmistä (14 % koko maailman väestöstä). Mantereella ja sitä ympäröivillä saarilla on 38 valtiota. Suomen kielessä käytetään Uuden mantereen synonyyminä joskus myös nimitystä Uusi maailma.^[1]

Sisällysluettelo 1 Etymologia 2 Historia 3 Maantiede 4 Amerikan valtiot 5 Viitteet

[muokkaa] Etymologia

Varhaisimmat tiedot Amerikka-nimen käytöstä ovat 25. huhtikuuta 1507, jolloin se painettiin saksalaisen kartoittajan, Martin Waldseemüllerin karttakirjaan Saint-Dié-des-Vosgesissa. Karttakirja, Cosmographiae Introductio, kertoo nimen tulevan Amerigo Vespuccin nimen latinisaatiosta, Americus Vespucius, jonka feminiininen muoto on America. Kaikilla mantereilla on feminiiniset nimet.^[2]

Ei ole selvää, mikä Vespuccin rooli oli Amerikan nimeämisessä. Vespucci kuitenkin ensimmäisenä väitti Kolumbuksen niin sanotusti löytämän maan olevan uusi manner, eikä Intia.

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Amerikan historia

Amerikka asutettiin todennäköisesti noin 35 000 - 13000 eaa, kun paleointiaanit saapuivat sinne mahdollisesti monena muuttoaaltona. Paleointiaanien on arveltu hävittäneen monet suuret eläimet sukupuuttoon melko lyhyessä ajassa; vaihtoehtoisen teorian mukaan eläimet olisi hävittänyt luonnonmullistus.

Asukkaat ovat tulleet jääkaudella, merenpinnan ollessa nykyistä alempana nykyisen Beringinsalmen yli sen ollessa kuivaa maata, ja aiemmin esitettyjen arvioiden mukaan ehkä myös purjehtimalla Tyynenmeren poikki; 2000-luvun alun tutkimustilanteessa saapumista rannikkoa pitkin on kuitenkin pidetty todennäköisimpänä.

Alussa intiaanien esi-isien elämäntapa oli liikkuvaa riistan perässä kulkemista. Noin 5000-4500 eaa alkoi maanviljely saada jalansijaa, kun suurriista oli huvennut monilta alueilta. Ensimmäiset paikallaan asuvat kulttuurit ilmaantuivat Pohjois-Amerikkaan 500 eaa. – 500 välisenä aikana. Sitä ennen Mesoamerikassa oli ollut jo noin 3500-2000 eaa kyläasutusta.

Keski-Amerikassa syntyi lukuisia korkeakulttuureja, joita hävittivät barbaariheimot, toiset kilpailevat korkeakulttuurit ja lopulta 1400-luvulta eteenpäin eurooppalaiset. Kolumbuksen purjehdittua Amerikkaan 1492 kesti verrattain vähän aikaa - noin puoli vuosisataa - siihen, kun eurooppalaiset olivat valloittaneet suuret osat Amerikasta, ja orjuttaneet alkuperäisasukkaat.

Amerikassa käytiin jopa sotia siirtomaista, jotka johtivat Britannian herruuteen Pohjois-Amerikassa. Espanja ja Portugali olivat jakaneet Etelä-Amerikan jo aiemmin. Suuri muutos mantereella tapahtui, kun Yhdysvallat itsenäistyi 1776. Yhdysvallat kävi usean sodan entisen emämaansa Britannian kanssa, ennen kun sen itsenäisyys oli turvattu. Yhdysvallat alkoi laajentua länteen saavuttaen Tyynen valtameren 1848.

Espanja menetti otteensa siirtomaistaan Etelä-Amerikan itsenäisyyssodissa 1808–1825, ja Brasilia itsenäistyi Portugalista 1822. Kanada sai dominion aseman 1867 ja otti täyden itsemääräämisvallan 1926.

1860-luvulla käydyn Yhdysvaltain sisällissodan jälkeen Yhdysvallat on ollut selvästi mantereen vahvin valtio, ja se on vaikuttanut koko mantereen politiikkaan. Sillä on ollut merkittävä rooli myös molemmissa maailmansodissa.

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkelit: Pohjois-Amerikan maantiede ja Etelä-Amerikan maantiede

Amerikan manner jaetaan kahteen maantieteelliseen osaan: Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Amerikkaan. Osia yhdistää kapea maakannas, jota kutsutaan Väli-Amerikaksi. Lisäksi manner voidaan eritellä Anglo-Amerikaksi ja Meksikosta alaspäin Latinalaiseksi Amerikaksi. Amerikkaa rajaa lännestä Tyynimeri, pohjoisesta Pohjoinen jäämeri, idästä Atlantti ja etelästä Eteläinen jäämeri.

Kordillieerien vuorijono kulkee koko mantereen pituudelta sen länsirannikkoa myöten pohjoisesta etelään. Vuorijono muodostoo lukuisia omia vuoristojaan, joista suurimmat ovat Pohjois-Amerikan Kalliovuoret ja Etelä-Amerikan Andit. Kordillieerien lisäksi mantereelle tunnusomaisimpia piirteitä ovat Pohjois-Amerikan keskiosien laajat preeriat, pohjoisen kylmä ja koskematon erämaa, Etelä-Amerikan Amazonin joki- ja sademetsäalue, sekä etelän pampa.

Suurimmat joet ovat Mississippi, Saint Lawrence, Rio Grande ja Amazon.

[muokkaa] Amerikan valtiot

Lippu	Nimi	Pinta-ala (km²)	Asukasluku	Väestötiheys (as. / km²)	Pääkaupunki
	Antigua ja Barbuda	442	67 448	152	St. John's
	Argentiina	2 766 890	39 537 943	14	Buenos Aires
	Bahama	13 940	300 529	22	Nassau
	Barbados	430	276 607	642	Bridgetown
	Belize	22 966	266 440	12	Belize City
	Bolivia	1 098 580	8 300 463	8	La Paz, Sucre
	Brasilia	8 511 965	188 078 000	22,2	Brasília
	Chile	756 950	16 267 278	20	Santiago
	Costa Rica	51 100	4 016 173	75	San José
	Dominica	754	69 029	92,8	Roseau
	Dominikaaninen tasavalta	48 730	8 950 034	183	Santo Domingo
	Ecuador	283 560	13 547 510	47,8	Quito
	El Salvador	21 040	6 822 378	318,7	San Salvador
	Grenada	217	89 502	259,5	St. George's
	Guatemala	108 890	14 655 189	134,6	Guatemala
	Guyana	214 970	765 283	3,6	Georgetown
	Haiti	27 750	8 121 622	292,7	Port-au-Prince
	Honduras	112 492	6 975 204	62,2	Tegucigalpa
	Jamaika	10 991	2 695 867	245	Kingston
	Kanada	9 984 670	32 422 919	3,3	Ottawa
	Kolumbia	1 141 748	44 531 434	37	Bogotá
	Kuuba	110 861	11 394 043	102	Havanna
	Meksiko	1 972 550	106 202 903	55,9	México
	Nicaragua	129 494	5 465 100	42,2	Managua
	Panama	75 517	3 039 150	38	Panamá
	Paraguay	406 750	6 347 884	15	Asunción
	Peru	1 285 220	26 152 265	21,7	Lima
	Saint Kitts ja Nevis	261	39 129	149	Basseterre
	Saint Lucia	620	160 145	260	Castries
	Saint Vincent ja Grenadiinit	389	116 812	300	Kingstown
	Surinam	163 270	439 117	3	Paramaribo
	Trinidad ja Tobago	5 128	1 262 366	215	Port of Spain
	Uruguay	175 016	3 415 920	19,4	Montevideo
	Venezuela	916 445	25 730 435	27	Caracas
	Yhdysvallat	9 631 418	300 241 000	32,6	Washington DC

[muokkaa] Viitteet