Belize

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Belize
Belizen lippu Belizen vaakuna
lippu vaakuna

Belizen sijainti kartalla

Valtiomuoto parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia

Kuningatar
Kenraalikuvernööri
Pääministeri
Elisabet II
Sir Colville N. Young, Sr
Dean Barrow

Pääkaupunki Belmopan (13 500 as.)

Muita kaupunkeja Belize City (60 800 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 22 966[1] km² (sijalla 152)
– josta sisävesiä 0,7 %

Väkiluku (2013) 334 297[1] (sijalla 178)
– väestötiheys 14,7 / km²
– väestönkasvu 1,97[1] % (2013)

Viralliset kielet englanti

Valuutta Belizen dollari (BZD)

BKT (2012) sijalla 182
– yhteensä 3,048 miljardia USD (PPP)[1]
– per asukas 8 900 USD

HDI (2012) 0.702[2] (sijalla 96)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 13[1] %
– teollisuus 23[1] %
– palvelut 64[1] %

Aikavyöhyke -6
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
 – Yhdistyneestä kuningaskunnasta

21. syyskuuta 1981

Lyhenne BZ

– ajoneuvot: BH
– lentokoneet: V3

Kansainvälinen
suuntanumero
+501

Motto Sub Umbra Floreo
(suom. Varjossa kukoistan)

Kansallislaulu Land of the Free

Belize on valtio Keski-Amerikassa Jukatanin niemimaalla. Se eroaa monista muista alueen maista siten, että se oli Britannian siirtomaa (Brittiläinen Honduras) ja on edelleen virallisesti englanninkielinen, Kansainyhteisön jäsen ja tunnustaa Englannin monarkin hallitsijakseen. Belizessä on koralliriuttoja ja reheviä sademetsiä. Mayojen jälkeen aluetta hallitsivat espanjalaiset ja britit, kunnes se itsenäistyi 1981. Talous pohjautuu maatalouteen ja matkailuun, joten hurrikaanit aiheuttavat alueelle osuessaan suurta tuhoa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belizen kartta.

Belize sijaitsee Keski-Amerikassa Jukatanin niemimaan kaakkoisosassa. Belizen pohjoispuolella on Meksiko, lännessä ja etelässä Guatemala ja idässä Karibianmeri. Maan pinta-ala on 22 966 km2[1]

Belizen pohjoisosa on suurimmaksi osaksi rannikkotasankoa ja tiheää sademetsää. Etelässä ovat matalat Mayavuoret, joilla sijaitsee maan korkein kohta Victoria Peak (1160 m). Karibianmeren rannikolla on koralliriuttoja ja pieniä saaria, joista suurin on Ambergris Caye. Belizeen kuuluu läntisen pallonpuoliskon pisin valliriutta ja koko maailman toiseksi pisin heti Ison valliriutan jälkeen. UNESCOn maailmanperintöluetteloon onkin lisätty Belizen rantariuttojen suojelualue.[3]

Ilmasto on trooppinen ja sadekausi kestää toukokuulta marraskuulle. Maa kärsii säännöllisesti hurrikaanien ja trooppisten myrskyjen aiheuttamista rankkasateista ja tulvista.[4] Vuosina 1930–2010 Belizeen osui 16 hurrikaania (eli keskimäärin joka viides vuosi), lisäksi samalla jaksolla maata kohtasi 17 trooppista myrskyä.[5] Hurrikaani Hattie surmasi 275 henkeä vuonna 1961, ja Hurrikaani Fifi iski Belizeen 1974.[6]

Metsät peittävät yli puolet Belizen pinta-alasta. Alavilla alueilla on mahonkia ja monia orkidealajeja kasvavaa trooppista sademetsää. Ylempänä pääasialliset puulajit ovat havupuita. Luonnonsuojelua pidetään tärkeänä, ja 18 kansallispuistoon sisältyy maailman ainoa jaguaariensuojelualue.[7]

Belizessä kasvaa yli 4 000 luonnonvaraista putkilokasvilajia, joiden joukossa on ainakin 700 puulajia, 250 kämmekkälajia ja useita perinteisiä lääke- ja rohdoskasveja. Systemaattinen kasvilajikartoitus on vasta aloitettu.[8]

Belizen viidestä kissaeläimestä jaguaari oli mayoille kaikkein tärkein eläin. Muut kissaeläimet ovat puuma, oselotti, pitkähäntäkissa ja jaguarundi. Belizessä elää myös mölyapinoita, tapiireita ja lamantiineja. Kolme uhanalaista kilpikonnalajia pesii Belizessä. Maassa on havaittu 530 lintulajia, joiden joukossa on 200 muuttolintua.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Altun Han mayatemppeli Belizessä.

Mayojen korkeakulttuuri kehittyi Jukatanin niemimaan alavilla alueilla ja sen eteläpuolisilla ylängöillä. Alue kuuluu nykyisin Belizen lisäksi Meksikoon, Guatemalaan ja Hondurasiin. Jo ennen vuotta 2500 eaa. metsästäjä-keräilijäryhmät asettuivat pieniin kyliin. Metsästyksen ja keräilyn ohella he alkoivat viljellä maissia, papuja, kesäkurpitsaa ja chiliä, jotka ovat edelleen tärkeä osa alueen asukkaiden ruokavaliota. Suunnilleen vuosien 2500 eaa. ja 250 jaa. aikana kehittyivät mayojen sivilisaation tärkeimmät piirteet. Se kukoisti klassisella kaudella noin vuosina 250–1200. Maanviljelyssä kehitettiin työläs penkereisiin perustuva kastelujärjestelmä ja kaskiviljelyn tekniikoita.[9]

Belizen alueelta on löydetty varhaisten maya-kaupunkien raunioita. Viisi kilometriä Orange Walkista länteen on 2500 eaa. rakennettu Cuello, mistä on löytynyt alueen vanhimmat astiat. Puolijalokivet osoittavat, että kauppaa käytiin laajalla alueella jo 1500 eaa. Cerrosin rauniokaupunki on noin vuosilta 300 eaa.–100 jaa., ja siellä näkyy jälkiä mayojen varhaisesta arkkitehtuurista ja taidokkaista kaiverruksista ja kivirakenteista. Altún Hasta, noin 30 km Belize Citystä, on löytynyt auringonjumala Kinich Ahaun jadenaamio.[9]

Klassisen kauden lopulla Belizen alueella eli noin 400 000 asukasta. Yhteiskunta kuitenkin taantui voimakkaasti 900-luvlla, ja vaikka kaupungeissa asuttiin edelleen, ne menettivät merkityksensä seremoniallisina keskuksina. Kulttuurin romahduksen syitä ei tunneta.[9]

Siirtomaa-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisen Hondurasin lippu.

1600-luvulla nykyisestä Belizestä tuli Espanjan Keski-Amerikan ja Karibian siirtokuntien osa. Tarinan mukaan eurooppalainen asutus Belizessä alkoi 1638 haaksirikkoutuneiden englantilaisten merimiesten perustamasta siirtokunnasta. Seuraavan kahdensadan vuoden aikana englantilaiset perustivat alueelle lisää siirtokuntia, joiden pääasiallisena vientituotteena oli puutavara. Muihin elinkeinoihin kuului merirosvous.[10]

Vuosina 1763 ja 1783 Espanja solmi sopimuksen, joiden mukaan britit saivat oikeuden puunhakkuuseen, mutta alue kuului edelleen Espanjan alaisuuteen. Vuonna 1798 Espanja yritti poistaa britit Belizestä voimatoimin. Yucatánin kastisodan (1847–1853) aikana maahan pakeni tuhansia espanjankielisiä siirtolaisia. Alueesta tuli virallisesti Britannian siirtomaa vuonna 1862 nimellä Brittiläinen Honduras. Meksiko luopui virallisesti vaatimuksestaan alueeseen 1893.[11]

Itsenäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen Honduras sai itsehallinnon vuonna 1964, ja sen nimi muutettiin Belizeksi 1973. Pelko aluetta itselleen vaatineen Guatemalan hyökkäyksestä viivytti itsenäisyyttä vuoteen 1981. Brittijoukkoja lähetettiin vuonna 1975 puolustamaan rajaa. Guatemala tunnusti Belizen vasta vuonna 1991. Maat neuvottelivat rajasopimuksen syyskuussa 2002, mutta Guatemala hylkäsi sen.[11]

Maan suurin kaupunki kärsi suuresti hurrikaanista vuonna 1931 ja hurrikaani Hattiesta vuonna 1961, hurrikaani Keithistä lokakuussa 2000 ja Iriksestä lokakuussa 2001.[11] Hattien tuhojen jälkeen uutta pääkaupunkia Belmopania alettiin rakentaa sisämaahan ja hallinto siirtyi sinne vuonna 1970.[12]

Ensimmäisenä pääministerinä oli itsenäistymisen jälkeen George Price. Hänen johtamansa Yhdistynyt kansanpuolue (People's United Party, PUP) oli johtanut maata kolmisenkymmentä vuotta, kunnes Yhdistyneen demokraattisen puolueen (United Democratic Party, UDP) Manuel Esquivelista tuli pääministeri 1984. PUP palasi kuitenkin valtaan 1989 vaaleissa edelleen Pricen johdolla, UDP oli vallassa 1993–1998 ja PUP 1998. Vuonna 2008 UDP:n Dean Barrow’sta tuli pääministeri murskavoiton jälkeen.[11]

Huhtikuussa 2005 maassa mellakoitiin hallitusta vastaan. Maan öljyvarojen hyödyntäminen aloitettiin huhtikuussa 2006.[11]

Vuonna 2011 Yhdysvallat lisäsi Belizen mustalle listalle huumekaupan takia.[11]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belize on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollisena valtionpäämiehenä on Englannin monarkki Elisabet II. Kuningatarta edustaa kenraalikuvernööri. Käytännön hallitusvalta on pääministerin johtamalla hallituksella.[1]

Vuoden 1981 perustuslaki määrittelee brittiläismallisen parlamentaarisen järjestelmän, jossa pääministeri ja hallitus ovat vastuussa parlamentille. Kaksikamarisen parlamentin vaaleilla valittuun edustajainhuoneeseen kuuluu 29 jäsentä, jotka valitaan viisivuotiskaudelle. Kenraalikuvernööri nimittää senaatin 12 jäsentä, kuusi pääministerin suosittelemaa ja kolme oppositiojohtajan valitsemaa. Belizen kirkkojen neuvosto ja evankelisten kirkkojen neuvosto, teollisuus- ja kauppakamari ja yritysvirasto, sekä ammattiliittojen kongressi ja yhteiskunnallinen ohjaava komitea suosittelevat kuvernöörille kukin yhden senaattorin valintaa. Senaatin puhemiehen nimittää valtapuolue.[13]

Vuosien 1998 ja 2003 vaalit on voittanut pääministeri Said Musan johtama sosiaalidemokraattinen Yhdistynyt kansanpuolue (People's United Party, PUP). Dean Barrow’n johtama konservatiivinen Yhdistynyt demokraattinen puolue (United Democratic Party, UDP) voitti vuoden 2008 vaalit.[11]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belizen alueet

Belize on jaettu kuuteen alueeseen (district).[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belizen rahayksikkö on Belizen dollari.[15] Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti vuonna 2010 oli 8 400 Yhdysvaltain dollaria. Työttömyys vuonna 2009 oli 13,1%, mutta samaan aikaan oli pulaa koulutetusta työvoimasta.[1]

Belizen talous on keskittynyt paljolti maatalouteen ja turismiin. Tärkein vientituote on sokeri, mutta myös banaanin ja sitrushedelmien tuotanto on laajaa. Omaan kulutukseen maa kasvattaa lähinnä maissia, riisiä, salkopapua ja bataattia.[16] Perinteinen viljelytapa on vuoroviljely, kerrallaan viljelyssä on 10–15% viljelykelpoisesta maasta. Laiduntaminen vuorottelee peltoviljelyn kanssa. 1900-luvulle asti Belizen talous riippui lähes pelkästään puutavarasta, jonka alkaessa ehtyä sokeriruo’osta tuli päävientituote.[13]

Hurrikaanit ovat hidastaneet talouskehitystä vuosina 2001 ja 2007, kun sekä maatalouden sadot että turismin vaatimat infrastruktuuri ovat vahingoittuneet. Vaikka maalla ei ole virallista suhdetta Kansainvälinen valuuttarahastoon, se on kehittänyt oman tervehdyttämisohjelmansa, johon kuuluu valtion palkkioiden jäädyttäminen, budjetin menojen vähentämistä ja palveluiden yksityistämistä. Cotonoun sopimuksen rauettua 2007 sen tilalle on solmittu Maailman kauppajärjestön hyväksymiä vapaakauppasopimuksia.[17]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat hedelmällinen viljelymaa, puutavara, kala ja vesivoima. Merkittävimmät vientituotteet ovat sokeriruoko, sitrushedelmät, banaanit, kalatuotteet, tekstiilit ja puutavara. Tärkeimmät kauppakumppanit ovat viennin osalta Yhdysvallat, Britannia, Costa Rica ja tuonnin osalta Yhdysvallat, Meksiko ja Kuuba.[1]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 Belizessä oli 334 297 asukasta. Etnisesti suurin osa väestöstä on sekoittunutta. Noin puolet on eurooppalaisten ja mayojen jälkeläisiä eli mestitsejä, 10 % on mayoja, 25 % on kreoleja eli afrikkalaisia tai afrikkalaisten ja eurooppalaisten jälkeläisiä ja 6 % garifunoja eli intiaanien ja afrikkalaisten jälkeläisiä. Muihin ryhmiin (arabeja, kiinalaisia, intialaisia sekä eurooppalaisperäisiä) kuuluu 9,7 % väestöstä.[1][13]

Maaseudulla sosiaaliluokat seuraavat etnisten ryhmien rajoja, mutta kaupungeissa yhteiskuntaluokka määräytyy ensisijaisesti ihonvärin mukaan: vaaleat kreolit, mestitsit, intialaiset ja muut aasialaiset ovat ylempää luokkaa kuin tummat kreolit tai garifunot. Ylimmät yhteiskuntaluokat hallitsevat liike-elämää ja molempia suuria poliittisia puolueita, alemmissa luokissa työttömyys on yleistä.[18]

Maan virallinen ja yleisesti käytetty kieli on englanti, mutta se on vain alle neljän prosentin äidinkieli. Sen sijaan espanjaa puhuu noin puolet asukkaista äidinkielenään ja 20% toisena kielenä. Osa puhuu myös mayakieliä, englannin kreolia, saksaa ja garifunaa (arawakin sukuinen intiaanikieli).[1][13]

Uskonnollisesti puolet on katolisia ja loput pääosin anglikaaneja ja muiden protestanttisten kirkkokuntien jäseniä. Noin 4 % kuuluu saksankielisten mennoniittien yhteisöön.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansallisen kirjallisuuden perusta on kansantarinoissa ja muussa suullisessa perinteessä, mutta vain vähän siitä on kirjoitettu muistiin. Maalaus ja kuvanveisto ovat perinteisiä kuvataiteen lajeja. Varsinkin puun kaivertaminen ja veistäminen on suosittua.[18]

Garifunien kehittämä rockmusiikin laji on nimeltään punta rock, ja se on levinnyt muuallekin Keski-Amerikkaan.[18] Belizen tunnetuin muusikko on Andy Palacio, jonka sanotaan ”nostaneen Belizen musiikin maailmankartalle”. Palacio edustaa garifunien musiikkiperinnettä, ja hänet palkittiin maailmanmusiikin Womex-messuilla 2007.[19]

Belizessä ei ilmesty päivälehtiä, mutta jotkut puolueet julkaisevat viikkolehtiä. Yleisradio yksityistettiin vuonna 1998, ja nykyisin maassa toimii joukko kaupallisia radioita. Myös yksityisiä televisioasemia toimii sekä maanpäällisessä antenniverkossa että kaupungissa kaapeliverkoissa.[15]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belize on osallistunut kesäolympialalaisiin vuodesta 1968 lähtien 1–11 urheilijan joukkueella. Useimmiten joukkueessa on ollut yleisurheilijoita ja ampujia. Maa ei ole saanut mitaleita.[20]

Belizen jalkapallomaajoukkue oli syyskuussa 2011 FIFAn rankingissa sijalla 134. CONCACAF Gold Cupin lopputurnaukseen se ei ole edennyt koskaan. Maassa on 42 joukkuetta ja niissä 3150 rekisteröityä pelaajaa.[21] Belizen koripallomaajoukkue voitti Caricomin mestaruuden 1998, mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana sen taso romahti tyystin.[22][23]

Baseballia muistuttava softball on suosittua Belizessä, ja sekä naisten että miesten joukkueet ovat menestyneet kansainvälisissä turnauksissa.[24][25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n The World Factbook: Belize CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
  4. Country Guide Belize BBC Weather
  5. Hurricanes and Tropical Storms Affecting Belize Since 1930 Consejo
  6. Belize Hurricane city
  7. Geography Commonswealth Secretariat
  8. a b Belize Flora & Fauna Belize Tourist Board.
  9. a b c Ancient Mayan Civilization Belize: A Country Study. Library of Congress, 1992.
  10. Colonial Rivalry Between Spain and Britain Belize: A Country Study. the Library of Congress, 1992.
  11. a b c d e f g Timeline Belize BBC News
  12. Belmopan - capital of Belize duPlooy Travel
  13. a b c d Background Note: Belize US Department of State
  14. Belize Citypopulation
  15. a b Country Profile Belize BBC News
  16. Maailma tänään: Meksiko, Keski-Amerikka ja Karibia, s. 13. Bonnier, 1996. ISBN 87-427-0797-8.
  17. Economy Commonswealth Secretariat
  18. a b c Belize Countries and their cultures. Viitattu 6.1.2011 (englanniksi)
  19. Pirkko Kotiranta: Palkinto Belizeen ja Svängiä Suomesta. Helsingin Sanomat 8.11.2007
  20. Belize in Olympics Sport reference. Viitattu 6.1.2011 (englanniksi)
  21. Associations Belize FIFA. Viitattu 6.1.2011 (englanniksi)
  22. Reliving the Magic of 1998 7news Belize. Viitattu 6.1.2011 (englanniksi)
  23. Where are they now Amanda Belize 2007. Viitattu 6.1.2011 (englanniksi)
  24. Sports in Belize - A Nation of Sports Lovers! Ezinearticles 2010
  25. Softball Selection Taking High Hopes to Pan Am / News Belize 2009

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belize.