Bataatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bataatti
Ipomoea batatas.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Kiertokasvit Convolvulaceae
Suku: Elämänlangat Ipomoea
Laji: batatas
Kaksiosainen nimi
Ipomoea batatas
(L.) Lam.[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Bataatti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Bataatti Commonsissa

Bataatti (Ipomoea batatas) on makea- ja suurimukulainen viljelyskasvi. Kasvin mukulat muistuttavat perunaa (Solanum tuberosum), mutta siitä huolimatta ne ovat vain kaukaista sukua toisilleen. Köynnöstävä koristekasvi päivänsini (Ipomoea tricolor) kuuluu puolestaan samaan sukuun bataatin kanssa.

Bataatin syötävän juurimukulan kuori saattaa olla väriltään punainen, violetti, ruskea tai valkoinen. Tavallisimpia ovat oranssinväriset mukulat, joiden väri, samoin kuin porkkanankin, johtuu niiden suuresta beetakaroteenipitoisuudesta.[2] Bataatin violetin värinen -lajike sisältää suurempia määriä antioksidantteja joiden katsotaan ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja ja syöpää.[3] Violettia bataattia myydään myös purppurabataatin nimellä.

Levinneisyys ja viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bataatti kasvaa luonnonvaraisena Keski- ja Etelä-Amerikassa, missä sitä on viljelty ainakin 5000 vuoden ajan. Sen viljely oli levinnyt koko trooppiseen Amerikkaan, Karibialle ja Polynesiaan jo ennen eurooppalaisten tuloa alueelle. Bataatin viljelys Polynesiassa olikin yhtenä perusteena Thor Heyerdahlin teorialle, jonka mukaan polynesialaisten esi-isät olisivat saapuneet Etelä-Amerikasta. Nykyisin pidetään kuitenkin todennäköisempänä, että kasvi olisi levinnyt sinne alkujaan merivirtojen mukana ja otettu sen jälkeen viljelykseen.[2]

Nykyisin bataattia viljellään lähes kaikilla maailman lämpimillä alueilla, joilla sen kasvattamiseen riittää vettä. Joitakin lajikkeita voidaan kasvattaa huonekasveina.

Suurimmat bataatintuottajamaat 2005 (FAO)
(miljoonaa tonnia)
Kiina 107 83 %
Uganda 2,7 2 %
Nigeria 2,5 1,9 %
Indonesia 1,8 1,4 %
Vietnam 1,6 1,2 %
Japani 1,1 0,8 %
Tansania 1 0,8 %
Intia 0,9 0,7 %
Ruanda 0,9 0,7 %
Burundi 0,8 0,6 %
Maailma yhteensä 129,4

Bataatti on monivuotinen köynnös, mutta koska se ei kestä alle 10 °C:n lämpötiloja[2], sitä kasvatetaan muun muassa Yhdysvalloissa yksivuotisena. Sitä levitetään varsi- tai juuripistokkaista tai rönsyistä. Bataatti viihtyy parhaiten noin 24 °C keskilämpötilassa. Siemeniä käytetään vain jalostukseen. Bataatti ei muodosta kukkia, jos valoisaa aikaa on yli 11 tuntia, eli ei tropiikin ulkopuolella. Lajikkeesta riippuen bataatin juurimukulat kypsyvät 2–9 kuukaudessa.

FAO:n mukaan 98 % maailman bataattisadosta tuotetaan kehitysmaissa, yksin Kiinassa 83 %. Kiinan tuotannosta tosin lähes puolet käytetään karjan rehuna. Yhdysvaltojen eteläosassa tuotetaan bataattia Pohjois-Amerikan ja Euroopan tarpeisiin. 40 prosenttia Yhdysvaltain bataateista tuotetaan Pohjois-Carolinan osavaltiossa.

Bataatti ravintona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuore bataatti
5aday sweet potato.jpg
Ravintosisältö/100 g
Energiaa 339 kJ
(81 kcal)
Proteiinia 1,6 g
Hiilihydraatteja 16,8 g
josta tärkkelystä 12,6 g
josta sokeria 4,2 g
josta laktoosia - g
Rasvaa < 0,1 g
josta tyydyttyneitä rasvoja < 0,1 g
Vitamiinit
A-vitamiini 635,9 µg
B1, Tiamiini 0,06 mg
B2, Riboflaviini 0,05 mg
B3, Niasiini 0,6 mg
B9, Foolihappo 7,7 µg
B12, Syanokobalamiini 0
C-vitamiini 1,6 mg
D-vitamiini 0
E-vitamiini 0,3 mg
K-vitamiini 1,80 µg
Kivennäisaineet
Rauta 0,6 mg
Natrium 55 mg
Suola 140,1 mg
Kalium 337 mg
Magnesium 25 mg
Kalsium 30 mg
Fosfori 47 mg
Sinkki 0,3 mg
Jodi 2,0 µg
Seleeni 0,6 µg
Ravintoarvojen lähde: [4] (Finelin tietokanta, elintarvike nro 3060)

Bataatin mukulat sisältävät runsaasti sekä tärkkelystä että sokeria ja ovat selvästi energiapitoisempia kuin perunat.[2] Niissä on myös paljon ravintokuitua, C-vitamiinia, A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia sekä B6-vitamiinia. Mukulat, lehdet ja versot ovat kaikki syötäviä, ja niitä käytetään myös eläinten rehuna. Mukuloista voi tehdä jauhoa ja alkoholia. Usemmiten niitä kuitenkin syödään soseena tai sosekeittona, paistettuina kuutioina tai keitettyinä.

Taiwanilaisessa keittiössä usein valkosipulin ja kasviöljyn kanssa keitetyt bataatinlehdet ovat yleinen lisuke. Tarjoiltaessa niiden päälle tavallisesti ripotellaan suolaa.

Afrikassa bataatin syöntiä pyritään edistämään myös siksi, että se sisältää A-vitamiinia, jonka puutteesta monet lapset edelleen kärsivät.[5]

Vastanostettuja bataatteja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ITIS
  2. a b c d Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, viljelyskasvit ihmisen palveluksessa, s. 182-183, WSOY 1997, ISBN 951-0-21295-4
  3. Tieteen Kuvalehti: Värikäs bataatti ehkäisee syöpää 15.12.2009. Viitattu 14.2.2011. (suomeksi)
  4. Fineli, elintarvike nro: 3060 Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (suomeksi)
  5. CGIAR

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.cgiar.org/impact/research/sweetpotato.html

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.