Foolihappo
| Foolihappo | |
  |
|
| Yleistä | |
|---|---|
| Systemaattinen nimi | N-[4(2-amino-4-hydroksi- pteridin-6-ylmetyyliamino)- bentsyyl]-L(+)-glutamiinihappo (tarkista). |
| Muita nimiä | Vitamiini B9, Vitamiini M |
| Molekyylikaava | C19H19N7O6 |
| Rakennekaava | C1=CC(=CC=C1C(=O)NCCCC(=O) (O)C(=OONCC2= CN=)C3C(=N2)C(=O)N=C(N3)N |
| Molekyylipaino | 441,1396 g/mol |
| Ulkomuoto | kelta-oranssi kidemäinen jauhe |
| CAS-numero | 59-30-3 |
| Ominaisuudet1 | |
| Tiheys Olomuoto | ? g/cm³ kiinteä |
| Sulamispiste | 250 °C (523 K) |
| Happovakiot | pKa1 2,3 pKa2 8,3 |
| Rotaatio [α]D | +23° 0,5% 0,1 M NaOH:ssa |
| Vesiliukoisuus | 8,5023 g/100 ml (20 °C:ssa) |
| Liukoisuus etanoliin, eetteriin ja asetoniin |
liukenematon |
| Vaarallisuus | |
| ei toksinen ei syttyvä |
|
| R/S lausekkeet | R: - S: 24/25 |
| Muut yhdisteet | |
| Suolat | natriumfolaatti |
| 1) tiedot perustilassa (25 °C, 100 kPa), jos muuta ei mainita |
|
Foolihappo (B9-vitamiini) on muun muassa ihmisen punasolumuodostukselle välttämätön, B-vitamiineihin lukeutuva aine (tai aineryhmä, jolloin mukaan luetaan myös samoin vaikuttavat lähisukuiset aineet). Foolihapon suoloja, folaatteja, on ravinnossa. Niiden määrä vähenee ravintoa kuumennettaessa. Folaatin runsas saanti ruoasta on turvallista. Foolihappo on vitamiinin synteettinen muoto, jota on täydennetyissä elintarvikkeissa ja ravintovalmisteissa.[1] Foolihappo toimii homokysteiinin antagonistina (vastavaikuttajana).
Sisällysluettelo |
Folaatin tarve ja saanti[muokkaa]
Folaatti on yhteinen nimi kaikille ruoassa oleville yhdisteille, joilla on foolihapon biologinen aktiivisuus. Foolihappo on vitamiinin synteettinen muoto, jota on täydennetyissä elintarvikkeissa ja ravintovalmisteissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan folaattia tulisi saada 300 µg/vrk ja hedelmällisessä iässä olevien naisten 400 µg/vrk.[1] Foolihapon puutos on suurin yksittäinen synnynnäisen spina bifida -epämuodostuman aiheuttaja[2]. Keskimäärin nuorten naisten kannattaa siis lisätä folaattien saantia ravinnosta tai ottaa niitä ravintolisänä. Ravitsemussuositukset suosittelevat lisäämään täysjyväviljavalmisteita, tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja riittävän folaatin saannin varmistamiseksi.
Suomalaiset saavat folaattia keskimäärin: naiset 226 µg/vrk ja miehet 270 µg/vrk. Merkittävä osa väestöstä saakin vähemmän kuin keskimääräinen tarve olisi, joskin ravintoainevalmisteita syövillä tilanne on jonkin verran parempi. Suomalaisten saavat folaatin pääosin viljavalmisteista (erityisesti täysjyväviljasta) sekä kasviksista, hedelmistä ja marjoista.[3]
Yhtenä kiistan aiheena on foolihapon merkitys sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia, mutta uusimmissa meta-analyyseissa näyttäisi foolihapon kannatus olevan voitolla. Niiden mukaan foolihappolisä näyttäisi edistävän valtimoiden sisäseinämän endoteelin toimintaa, mikä vähentäisi valtimonkovettumataudin[4] ja aivohalvauksen riskiä[5]. Lancetissa julkaistun 8 tutkimusta käsittäneen meta-analyysin mukaan foolihapposuplementaatio vähensi aivohalvauksen riskiä ylipäätään 18 %, ja noin 25 % alaryhmässä, joka oli ottanut foolihappoa ravintolisänä yli kolme vuotta tai asui alueilla, joissa foolihappoa lisättiin elintarvikkeisiin. Tässä alaryhmässä veren homokysteiinin pitoisuus väheni 20 % tai enemmän ja se korreloi aivohalvausten vähenemiseen.
Ylisuurista määristä foolihappoa saattaa jatkuvassa käytössä aiheutua muun muassa heikotusta ja pahoinvointia. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on määritellyt ravintoainevalmisteena tai täydennyksen muodossa saatavan foolihapon suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi 1 mg/vrk (ravinnosta saatavalle folaatille rajaa ei ole määritelty).[1] Foolihappo toimii kiinteässä yhteistyössä B12-vitamiinin kanssa. C-vitamiinin, raudan tai sinkin puutos saattavat heikentää foolihapon hyväksikäyttöä elimistössä.
Tarve saattaa kasvaa sairauksien aikana, toipilaana, raskauden ja imetyksen aikana tai kovassa fyysisessä rasituksessa. Lisäksi yksipuolinen ravinto, epäsäännölliset elämäntavat, dieetti- ja laihdutuskuurit lisäävät täydennystarvetta. Ravinnossa lähteitä ovat vihreät vihannekset, paprika, leseet, naudan maksa ja munankeltuainen. Vihreistä vihanneksista erityisesti parsa on hyvä foolihapon lähde.
Suomessa folaattien saanti ruokavaliosta on normaalisti niukkaa, mutta riittävää, eikä lisälle yleensä ole tarvetta,[6][7]
B-ryhmän vitamiineihin luettavasta foolihaposta ei erään tutkimuksen mukaan näytä olevan odotettua apua sydänsairauksien ja syövän ehkäisyyn. Tämän norjalaistutkimuksen mukaan foolihappo ja B12-vitamiini yhdessä saattavat lisätä syövän ja syöpäkuolleisuuden riskiä.[8]
Raskaus[muokkaa]
Foolihappolisän syöntiä suositellaan naisille, jotka suunnittelevat raskautta, koska sen on havaittu vähentävän raskauden aikaisia komplikaatioita.[9] Lisää suositellaan otettavaksi 0,4 mg viimeistään kolme kuukautta ennen suunnitellun raskauden alkamista.[10]
Foolihapon saantisuositus Yhdysvalloissa ja Kanadassa on 400 µg päivässä, ja näissä maissa foolihappoa on lisätty jauhoihin vuodesta 1996. Sinä aikana on hermostoputken sulkeutumishäiriöihin liittyvien sikiövaurioiden (spina bifida ja anenkefalia) määrä vähentynyt merkittävästi.[11] Foolihappoa on alettu lisätä jauhoihin myös Chilessä ja leipään Unkarissa, joka on EU:ssa ainoa maa, jossa foolihappoa lisätään elintarvikkeisiin.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Jolma, Mirjami: Mistä MMC johtuu? metachronos.fi. Viitattu 3.6.2008. (suomeksi)
- ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ de Bree A, van Mierlo LA, Draijer R. Folic acid improves vascular reactivity in humans: a meta-analysis of randomized controlled trials. American Journal of Clinical Nutrition. 2007;86,3, 610-617 Abstract
- ↑ Meta-Analysis Suggests Folic Acid Reduces Risk for Initial Stroke MedScape Medical News
- ↑ Susanna Raulio ja Annika Nurttila: Elintarvikkeiden täydentäminen foolihapolla 18.12. 2001. Evl.fi. Viitattu 2.7.2009.
- ↑ Tutkijat varoittavat Isossa-Britanniassa foolihapolla täydentämisestä Ruokatieto. 2007. Viitattu 2.7.2009.
- ↑ Duodecim, Iltalehti
- ↑ Riikka Haikarainen: Raskautta suunnittelevien naisten kannattaa syödä foolihappolisää Helsingin Sanomat. 1.7.2009. Viitattu 1.7.2009.
- ↑ Foolihappolisää suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville, Helsingin sanomat s. C 10 22.10.2011
- ↑ Kolaski, Kat: Myelomeningocele 20.4.2006. eMedicine. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Centers for Disease Control and Prevention 2008 (englanniksi)
- Terveysportti: Foolihappo
- DrugBank: Folic Acid (englanniksi)
- PubChem: Folic Acid (englanniksi)
- KEGG: Folic acid (englanniksi)
- ChemBlink: Folic acid (englanniksi)
- Liber Herbarum II: Luettelo foolihappoa sisältävistä kasveista
- Fineli: Foolihapon lähteet
Retinoli (A) | B-vitamiinit (tiamiini (B1), riboflaviini (B2), niasiini (B3) pantoteenihappo (B5), pyridoksiini (B6), biotiini (B7), foolihappo (B9) syanokobalamiini (B12)
koliini | C-vitamiini (C) | D-vitamiini (D) | E-vitamiini (E) | K-vitamiinit (fyllokinoni (K1), menakinonit (K2) menatetrakioni eli menakinoni-4 (MK-4), menakinoni-7 (MK-7), menadioni (K3), synteettinen (K4), synteettinen (K5) )
