Pötsi

Wikipedia

Pötsi (lat. rumen) on useampimahaisten eläimien ruuansulatusjärjestelmän osa. Pötsi on kaikilla märehtijöillä, tärkeimpiä nauta, vuohi, lammas ja kameli. Vaikka kamelieläimet eivät olekaan varsinaisia märehtijöitä, niiden ensimmäinen etumaha toimii kuten oikeiden märehtijöiden pötsi. Kamelieläimillä (mm. alpakka ja laama) on vain kolme mahaa ja pötsiä vastaava toimii hieman eri tavalla. Hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris, poro, karibu sekä saksanhirvi ovat märehtijöitä. Luonnonvaraisilla märehtijöillä pötsin toiminta lakkaa lähes kokonaan talvella ja elpyy taas keväällä.

[muokkaa] Rakenne

Märehtijöillä mahalaukku on jakautunut neljään osaan, pötsiin, verkkomahaan, satakertaan eli lehtimahaan ja juoksutusmahaan. Kolme ensimmäistä mahalaukun osaa muodostavat etumahan. Märehtijät nielevät ravintoa etumahaan ja palauttavat sen myöhemmin suuhun pureskeltavaksi. Suuhun ruoan palauttavan märerefleksin laukaisee karkeiden rehuosasten ärsytys limakalvoilla. Vastasyntyneillä vasikoilla, kileillä ja vasoilla on lisäksi märekouru, joka johtaa maidon suoraan juoksutusmahaan. Vasikoiden juoksutusmahassa juoksutin-entsyymi sakkauttaa maidon raejuuston tapaiseksi massaksi. Juoksutinta ei enää ole vanhemmilla naudoilla.

[muokkaa] Toiminta

Pötsiin menneisiin hiilihydraatteihin vaikuttavat pötsimikrobit. Hiilihydraatit, joiden energiaa mikrobit käyttävät energianlähteenään, yhdistyvät mikrobien vaikutuksesta haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA = volatile fatty acids). Haihtuvat rasvahapot ovat pääasiassa etikkahappoa (60 %), voihappoa (10–15 %) sekä propionihappoa (20–25 %). Suurin osa pötsissä muodostuvista haihtuvista rasvahapoista imeytyvät pötsin seinämän läpi verenkiertoon. Propionihappo muuntuu märehtijän maksassa glukoosiksi ja on sitä kautta märehtijän verensokerin lähde.

Pötsiin niellyt valkuaisaineet mikrobit hajottavat. Hajoamistuotteina syntyy ammoniakkia ja hiilidioksidia, joita mikrobit käyttävät omaksi rakennusaineekseen hiilihydraattien energiaa hyväksi käyttäen. Märehtijä syökin oikeastaan bakteerimassaa. Märehtijät kierrättävät melkoisen määrän virtsa-ainetta syljen kautta uudestaan pötsiin ja pieneliöt käyttävät myös sen typpeä valkuaissynteesissään.