Pohjukaissuoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gray1041.png

Pohjukaissuoli eli duodenum käsittää 20-30 cm ohutsuolen alkuosasta ja alkaa mahanportista. Suurin osa ravintoaineiden imeytymisestä tapahtuu duodenumissa ja jejunumissa. Tämän vuoksi duodenumin seinämä on voimakkaasti poimuuntunut ja siinä on imeytymispinta-alaa kasvattavia mikrovilluksia ja nukkalisäkkeitä. Pohjukaissuolen avartuma on pohjukaissuolen leveähkö alkuosa, jonka sisältö on hapan siihen tulevan mahanesteen vaikutuksesta. Pohjukaissuolen avartumassa on runsaasti erityisiä pohjukaissuolirauhasia, joiden erittämä lima suojaa limakalvon soluja happamalta mahanesteeltä. Jos pohjukaissuolirauhasten toiminta on häiriintynyt, hapan ruokasula saattaa aiheuttaa pohjukaissuolen limakalvoon haavaumia.

Puolessavälissä pohjukaissuolta mahasta tullut hapan ruokasula neutraloituu sapen ja haimanesteen vaikutuksesta. Sappi erittyy sappirakosta sappitiehyttä pitkin pohjukaissuoleen ison pohjukaissuolinystyn eli papilla Vaterin kohdalle. Samaan kohtaan tulee myös haimasta haimatiehyt, mutta sillä voi olla toinenkin laskukohta, jota kutsutaan pieneksi pohjukaissuolinystyksi. Haimatiehyt ja sapenjohdin saattavat olla yhtyneinä loppuosastaan. Pohjukaissuoli on koko leveydeltään kiinni vatsaontelon takaseinämässä, kun taas muut ohutsuolen osat ovat kiinni siinä suoliliepeen välityksellä.

Pohjukaissuolen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjukaissuolen seinämässä on neljä kerrosta: limakalvo, limakalvon alainen kerros, lihaskerros ja sidekudoksinen ulkokerros. Pohjukaissuolessa erotetaan seuraavat osat: pars superior, pars descendens, pars horizontalis ja pars ascendens. Kohta, jossa pohjukaissuoli ja tyhjäsuoli yhtyvät, on flexura duodenojejunalis.