K-vitamiinit

Fyllokinoni

K-vitamiinit ovat pääasiassa veren hyytymiseen ja kalsiumin aineenvaihduntaan tarvittavia vitamiineja. K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia, joten ne eivät poistu helposti kehosta. Ihmisen elimistössä (suolistossa) syntyy yleensä normaaliflooran ansiosta riittävästi K-vitamiinia, joten sen saamisesta ei tarvitse erityisesti huolehtia. Sen sijaan veritulpan jälkeen ohennuslääkitystä saavien on syytä varoa, ettei ruoasta tule liikaa K-vitamiinia.

K-vitamiinit

K-vitamiinit eivät ole yksi aine, vaan niitä on löydetty useita: fyllokinoni (K₁), menakinonit (K₂), kuten menakinoni-4 (MK-4) ja menakinoni-7 (MK-7). Kaikkia menakinoneita ei pidetä vitamiineina. Niitä on kaikkiaan yhdeksää lajia. Lisäksi lääke- ja elintarviketeollisuutta varten valmistetaan synteettisiä K-vitamiineja menadioni (K₃), K₄ ja K₅. K-vitamiinien nimitys tulee koaguloitumisesta, jolla tarkoitetaan veren hyytymistä. Ne ovat veren koaguloitumista, hyytymistä, edistäviä vitamiineja.

K₂-vitamiinin tyyppiä MK-7 on runsaasti edam- ja gouda-juustoissa. Se voi naisille tehdyn Rotterdamin tutkimuksen mukaan vähentää sepelvaltimotaudin riskiä.

K-vitamiineja on löydetty useita:

Luonnolliset

• fyllokinoni (K₁)
• menakinonit (K₂)
  • menatetrakinoni eli menakinoni-4 (MK-4)
  • menakinoni-7 (MK-7).

Kaikkia menakinoneita ei pidetä vitamiineina. Menakinoneja on kaikkiaan yhdeksää eri lajia. Lisäksi lääke- ja elintarviketeollisuutta varten valmistetaan synteettisiä K-vitamiineja. Synteettisen K₁-vitamiinin ja nattosta erotetun menakinoni-7:n pitoisuuden vähenemistä veressä on tutkittu, missä todettiin edellisen vähenevän hitaammin terveellä koeryhmällä.

Valmistetut eli synteettiset

• menadioni (K₃), on käytetty tai käytetään edelleen mm. koiranruoissa fyllokinonin halvempana korvaajana. 1969 Synkavit-niminen menadioni-vitamiinituote poistettiin markkinoilta, kun havaittiin, että fyllokinoni oli sivuvaikutuksiltaan myrkytöntä verrattuna synteettisiin menadioniin ja K₄:iin verrattuna.
  • K₄
  • K₅

Vastasyntyneen K-vitamiini

Vastasyntyneillä ei vielä ole elimistössään K-vitamiinia tuottavaa bakteerikasvustoa. Äidiltä saatavassa ternimaidossa eli kolostrumissa on K-vitamiinia, mutta monissa maissa vastasyntyneille annetaan rutiiniluonteisesti myös K-vitamiinilisä verenvuototaudin ehkäisemiseksi joko pistoksena tai suun kautta. Joissakin tutkimustuloksissa vastasyntyneenä saatu K-vitamiini on yhdistetty kasvaneeseen leukemian ja syövän riskiin, mutta esimerkiksi Suomen lastenlääkäriyhdistys pitää K-vitamiinin antamista tärkeänä ja pistosta parempana kuin suun kautta annettavaa K-vitamiinia. Lastenlääkäri Robert Mendelsohnin mukaan vastasyntyneen K-vitamiinilisä on rutiininomaisena tarpeeton ja yhteydessä kellastumiseen ja sinivalohoidon tarpeeseen.

K-vitamiinin löytäminen

K-vitamiinin löysi tanskalainen Henrik Dam ja sen kemiallisen rakenteen selvitti yhdysvaltalainen Edward Adelbert Doisy. Heille myönnettiin Nobelin lääketieteen palkinto vuonna 1943.

Lääkitys

Veren hyytymistaipumusta voidaan tarvittaessa vähentää lääkeaineella varfariini (kauppanimi Marevan). K-vitamiini vaikuttaa varfariinin tehoon. Jos K-vitamiinin saanti lisääntyy, lääkeannosta on nostettava. Siksi K-vitamiinin saannin tulisi olla vakio varfariini-lääkityksessä. Vihannesten edullisten terveysvaikutusten vuoksi vihanneksista ei kannata luopua lääkityksessäkään kokonaan K-vitamiinin vuoksi. Riittää, kun huolehtii K-vitamiinin tasaisesta saannista. K-vitamiini ei tuhoudu tai vähene keitettäessä.

Pitoisuudet

On hyvä muistaa yhden tekijän pitoisuuksia ravinnossa tarkasteltaessa, että ravinto on kokonaisuus. Ravinnon monipuolisuus varmistaa sen terveellisyyden ja minimoi riskit. Kotimaiset kasvikset ry on kerännyt vihannesten ja hedelmien ravintoainetaulukot. Tämän listan mukaan eniten K-vitamiinia (määrät 100 g kohti) on lehtikaalissa (618 μg), pinaatissa (350 μg), vihanneskrassissa (250 μg), ruusukaalissa (220 μg), ruohosipulissa (190 μg), lehtisalaatissa (115 μg), parsakaalissa (110 μg), kiinankaalissa (80 μg), mangoldissa (65 μg), persiljassa (65 μg), tillissä (65 μg), valkokaalissa (60 μg), purjosipulissa (54 μg), punakaalissa (42 μg), jäävuorisalaatissa (40 μg) ja kiivissä (34,3 (μg).

Saman listan mukaan seuraavissa kasviksissa on kohtuullisesti tai vähän K-vitamiinia: kukkakaali (20 μg), porkkana (19 μg), viinirypäle (19 μg), kurkku (15 μg), lehtiselleri (12 μg), luumu (12 μg), vihreä paprika (9,4 μg), punainen paprika (4,6 μg), keltainen paprika (2,4 μg), mustikka (9 μg), mansikka (5,5 μg), tomaatti (5 μg), omena (5 μg), kesäkurpitsa (3 μg), punajuuri (3 μg), lanttu (2 μg), peruna (1 μg), kyssäkaali (1 μg), sipuli (0,7 μg), maissi (0,3 μg), herkkusieni (0,3 μg), vesimeloni (0,2 μg) ja appelsiini (0,1 μg). (määrät kannattaa tarkistaa tarvittaessa)

Listasta voi päätellä esimerkiksi että 100 g:sta lehtisalaattia saa saman määrän K-vitamiinia kuin 210 g purjoa, 280 g jäävuorisalaattia, 570 g kukkakaalia tai porkkanaa, 950 g lehtiselleriä, 2 kg mansikoita, 3,8 kg punajuurta,57 kg lanttua tai 115 kg perunoita. Monipuolinen kasvisten ja hedelmien syönti tukee riittävää kuidun ja eri vitamiinien ja hivenaineiden saantia.

Aiheesta muualla

• Vastasyntyneen K-vitamiinin valmisteyhteenveto
• Kriittisiä näkökulmia rutiininomaiseen K-vitamiinin antamiseen vastasyntyneille
• Lastenlääkäri Robert Mendelsohnin kriittinen näkemys vastasyntyneiden K-vitamiinilisästä
• Fineli: K-vitamiinin lähteet ruoka-aineissa

Vitamiinit

Retinoli (A) | B-vitamiinit (tiamiini (B₁), riboflaviini (B₂), niasiini (B₃) pantoteenihappo (B₅), pyridoksiini (B₆), biotiini (B₇), foolihappo (B₉) syanokobalamiini (B₁₂)
koliini | C-vitamiini (C) | D-vitamiini (D) | E-vitamiini (E) | K-vitamiinit (fyllokinoni (K₁), menakinonit (K₂) menatetrakioni eli menakinoni-4 (MK-4), menakinoni-7 (MK-7), menadioni (K₃), synteettinen (K₄), synteettinen (K₅) )