Appelsiini

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Appelsiini
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Sapindales
Heimo: Ruutakasvit Rutaceae
Suku: Sitruspuut Citrus
Laji: sinensis
Kaksiosainen nimi
Citrus sinensis
(L.) Osbeck
Katso myös
  Appelsiini Wikispeciesissä

  Appelsiini Commonsissa

Appelsiini (Citrus sinensis) on sitruspuihin (Citrus) kuuluva ainavihreä pieni puu. Samaa nimeä käytetään sen mehukkaasta hedelmästä. Appelsiini lienee pomelon (Citrus maxima) ja mandariinin (Citrus reticulata) risteytys. Appelsiinit ovat peräisin Kaakkois-Aasiasta.

Kasvitieteessä appelsiinin hedelmä määritellään marjaksi, koska se sisältää useita siemeniä. Hedelmä on pyöreä, ja muiden sitrushedelmien tavoin se on jakautunut useampaan lohkoon. Kypsät appelsiinit ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä. Useimmat appelsiinit ovat oranssin värisiä. Muutamat lajikkeet ovat kuitenkin sisältä punaisia, ja niitä sanotaan veriappelsiineiksi.

Appelsiini eri kulmista ja halkaistuna.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Etelä-Kiinassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa appelsiinia on viljelty jo tuhansia vuosia. Portugalilaiset toivat appelsiinin makean muunnoksen Eurooppaan 1400-luvulla, jolloin sitä alettiin viljellä heti innokkaasti. Linnoihin ja kartanoihin rakennettiin tyylikkäitä kasvihuoneita, "orangerioita", joissa viljeltiin appelsiinia ja muita ikivihantia kasveja.

[muokkaa] Käyttö ja ravintoarvo

Yleensä appelsiinin paksu kuori poistetaan ennen syömistä ja hedelmästä syödään vain hedelmäliha. Appelsiinista voidaan myös puristaa mehua.

Hedelmän kuoren ohutta oranssista pintaa käytetään mausteena ruoanlaitossa.

Appelsiinin kukista uutetaan appelsiininkukkavettä, jota käytetään muun muassa mausteena ja hajusteena.

Oheisessa taulukossa appelsiinin arvot koskevat kuorittuja appelsiinejä[1] ja ruisleivän arvot perinteistä pelkästä rukiista tehtyä leipää[2] porkkana[3] ja herne[4] ovat raakoja ja tuoreita.

Ravintoarvoja per 100 g
  Appelsiini Ruisleipä Porkkana Herne
Proteiineja 0,6 g 6,7 g 0,5 g 5,0 g
Rasvaa 0,3 g 1,4 g 0,2 g 0,4 g
Hiilihydraatteja 40,7 g 4,1 g 8,4 g 9,4 g
C-vitamiinia 51 mg 0 mg 60 mg 20 mg
rautaa 0,2 mg 3,7 mg 0,5 mg 2,0 mg

[muokkaa] Etymologia

Suomen kielen sana appelsiini on tullut ruotsin kautta saksan (Apfelsine) tai hollannin (Sinaasappel) "Kiinan omenaa" tarkoittavasta sanasta.

Monilla kielillä kuten englanniksi ja ranskaksi appelsiini on orange, mikä tarkoittaa myös oranssia väriä.

[muokkaa] Tuotanto

Appelsiinejä vietiin vuonna 2005 eri maista yhteensä 55.52 lakh tonnia. Suurimmat viejät olivat Etelä-Afrikka ja Espanja. Muita merkittäviä appelsiiniviejiä ovat Yhdysvallat, Egypti, Marokko, Kreikka ja Turkki.[5]

Appelsiineja.
Appelsiineja ja appelsiinimehua.

[muokkaa] Lähteet

  1. Elintarvikkeiden koostumustietopankki: Appelsiini kuorittu
  2. Elintarvikkeiden koostumustietopankki: Ruisleipä
  3. Elintarvikkeiden koostumustietopankki: porkkana
  4. lintarvikkeiden koostumustietopankki: Herne
  5. Trade pattern (Orange) Virtual University of Agriculture trade

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut