Appelsiini
Wikipedia
| Appelsiini | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Citrus sinensis (L.) Osbeck |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
Appelsiini (Citrus sinensis) on sitruspuihin (Citrus) kuuluva ikivihreä pieni puu. Samaa nimeä käytetään sen mehukkaasta hedelmästä. Appelsiini lienee pomelon (Citrus maxima) ja mandariinin (Citrus reticulata) risteytys. Kypsät appelsiinit ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä. Appelsiinit ovat peräisin Kaakkois-Aasiasta.
Kasvitieteessä appelsiinin hedelmä määritellään marjaksi, koska se sisältää useita siemeniä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Portugalilaiset toivat appelsiinin makean muunnoksen Eurooppaan 1400-luvulla, jolloin sitä alettiin viljellä heti innokkaasti. Linnoihin ja kartanoihin rakennettiin tyylikkäitä kasvihuoneita "orangerioita", joissa viljeltiin appelsiinia ja muita ikivihantia kasveja.
[muokkaa] Käyttö
Yleensä appelsiinin paksu kuori poistetaan ennen syömistä ja hedelmästä syödään vain hedelmäliha. Appelsiinista voidaan myös puristaa mehua.
Hedelmän kuoren ohutta oranssista pintaa käytetään mausteena ruoanlaitossa.
Appelsiinin kukista uutetaan appelsiininkukkavettä, jota käytetään muun muassa mausteena ja hajusteena.
[muokkaa] Etymologia
Suomen kielen sana appelsiini on tullut ruotsin kautta saksan (Apfelsine) tai hollannin (Sinaasappel) "kiinan omenaa" tarkoittavasta sanasta.
[muokkaa] Tuotanto
FAOSTATin tilastojen mukaan appelsiinien tuotanto (tonneina) vuonna 2004 oli:
- Brasilia 18 270 500
- Yhdysvallat 11 677 280
- Meksiko 3 977 000
- Intia 3 100 000
- Espanja 2 690 500
- Italia 2 105 050
- Kiina 2 311 410
- Iran 1 900 000
- Egypti 1 850 030
- Turkki 1 300 000
