Hollannin kieli
| Hollanti | |
|---|---|
| Oma nimi | Nederlands |
| Muu nimi | flaami |
| Tiedot | |
| Alue | Alankomaat Belgia Suriname Aruba Curaçao Sint Maarten |
| Virallinen kieli |  Alankomaat Belgia (Flanderi ja Bryssel) Suriname EU |
| Puhujia | n. 23 miljoonaa |
| Sija | 37. |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Nederlandse Taalunie (Hollannin kielen Unioni) |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | germaaniset kielet länsigermaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | nl |
| ISO 639-2 | dut (B) / nld (T) |
| ISO 639-3 | nld |
Hollannin kieli on indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisen haaran länsigermaaniseen ryhmään kuuluva kieli. Se on läheistä sukua muille länsigermaanisille kielille (englanti, saksa ja friisi) ja kaukaisempaa sukua pohjoisgermaanisille kielille.
Sisällysluettelo |
Alueellinen sijoittuminen [muokkaa]
Hollantia käytetään Alankomaissa ja sen entisissä siirtomaissa, kuten Surinamessa, sekä sen merentakaisilla alueilla Arubassa, Curaçaossa, Sint Maartenilla, Bonairessa, Sabassa ja Sint Eustatiuksella sekä Belgiassa. Hollannin kieli on kyseisissä maissa virallinen kieli. Se oli myös Etelä-Afrikan virallinen kieli vuoteen 1961 asti. Hollannin puhujia on myös maissa, joihin on muuttanut paljon alankomaalaisia ja flaamilaisia siirtolaisia, kuten Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa. Virallista koulussa opetettavaa ja viranomaisten käyttämää kieltä kutsutaan nimellä Standaardnederlands tai Algemeen Nederlands.
Hollannin läheisimmät sukukielet ovat Alankomaiden pohjoisessa Frieslandin provinssissa ja Pohjanmeren Friisein saarilla puhuttu friisin kieli, Etelä-Afrikassa puhuttu afrikaans ja Saksan pohjoisosissa puhuttu alasaksin murre (Plattdüütsch).
Murteet [muokkaa]
Flaami [muokkaa]
Belgian pohjoisosassa Flanderissa puhutaan hollannin kielen murretta tai murteita. Kirjakielenä siellä on sama hollannin kieli kuin Alankomaissa. Suomessa on aiemmin kutsuttu Flanderin asukkaiden puhumaa kieltä flaamiksi,[1] mutta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistöneuvonta suosittelee flaamin kieli -termin jättämistä historiallisiin yhteyksiin.[2] Flaami ei myöskään ole missään virallisena kielenä. Belgian viralliset kielet ovat hollanti (Nederlands, néerlandais, Niederländisch), ranska ja saksa.
Flaami tarkoittaa myös Belgian Flanderin alueen asukasta.
Muut [muokkaa]
Alankomaiden koillisosassa on laaja Hollannin alasaksin murrealue, joka käsittää lähes kokonaan Groningenin, Drenthen ja Overijsselin läänit. Sen eteläpuolella, osin myös Saksan puolella, puhutaan pienellä alueella Zuid-Geldersin murretta. Alankomaiden länsiosassa puhutaan hollannin murretta ja lounaassa lähellä Belgian rajaa zeelandin murretta. Alankomaiden eteläosissa puhutaan kahta murretta, brabantin murretta ja limburgin murretta, joiden alueet jatkuvat Flanderiin asti. Limburgin murretta puhutaan näistä idempänä, Saksan rajan tuntumassa. Flanderin länsiosissa puhutaan länsiflaamia ja itäflaamia. Lisäksi on huomionarvoista, että hollannin murre (holl. Hollands) on eri asia kuin hollannin kieli (holl. Nederlands), eikä hollannin kieli ole kehittynyt pelkästään hollannin murteen pohjalta.
Hollannin alasaksilla ja limburgilla on Alankomaissa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa määritelty oikeudellinen asema alueellisina kielinä, minkä vuoksi jotkut pitävät niitä murteiden sijaan erillisinä kielinä.
Kielioppi [muokkaa]
Substantiivit [muokkaa]
Hollannissa sanoilla on kaksi sukua: aiemmasta maskuliinista ja feminiinistä muodostunut yhteinen suku sekä neutri. Epämääräinen artikkeli kaikilla suvuilla on een ja määräinen yhteisessä suvussa de ja neutreilla het. Monikossa on vain määräinen artikkeli ja se on kummallakin suvulla de.
| Suku | Yksikkö |
| yhteinen suku | een man (mies) |
| neutri | een boek (kirja) |
| Suku | Yksikkö | Monikko |
| yhteinen suku | de man (mies) | de mannen (miehet) |
| neutri | het boek (kirja) | de boeken (kirjat) |
Monikko muodostetaan yleensä päätteellä -en.
Sijamuodot [muokkaa]
Hollannin substantiiveilla on englannin ja ruotsin tapaan kaksi sijamuotoa: nominatiivi ja genetiivi. Akkusatiivimuoto erotetaan nominatiivista kuitenkin persoonapronomineissa. Datiivi on nykykielestä käytännössä kuollut.
Ääntäminen [muokkaa]
Hollannin ääntäminen vastaa suomen ääntämistä muutamin poikkeuksin:
| Kirjaimet | Ääntyy | Esimerkki |
|---|---|---|
| eu | öö | kleur (väri) klöör |
| oe | u | boek (kirja) buk |
| ui | äy | muis (hiiri) mäys |
| ij | äi | hij (hän) häi |
| g | h | berg (vuori) berh |
| v | f | leven (elämä) leefen |
| w | v | wereld (maailma) veerelt |
| r | r tai [r] | r voidaan lausua kuten suomessa, mutta myös kurkku-r:nä |
Esimerkkejä [muokkaa]
Pienoisevankeliumi hollanniksi: "Want alzo lief heeft God de wereld gehad, dat Hij zijn eniggeboren Zoon gegeven heeft, opdat een ieder, die in Hem gelooft, niet verloren gaat, maar eeuwig leven zal hebben".
Hollannin kieli lukuina [muokkaa]
- 15 miljoonaa alankomaalaista puhuu hollantia äidinkielenään.
- 6 miljoonaa belgialaista puhuu hollantia äidinkielenään.
- 3 miljoonaa belgialaista puhuu hollantia vieraana kielenä.
- 250 000 surinamilaista puhuu hollantia äidinkielenään.
- 10 000 ranskalaista Ranskan Walloniassa puhuu hollantia äidinkielenään.
- Maailman 6 500 kielen joukossa hollanti on puhujamäärältään sijalla 37.
- Kielellä julkaistun kirjallisuuden määrässä hollanti on sijalla 11.
- Puhujamäärältään hollanti on sijalla 7. Euroopan unionin kielistä.
- Joka viideskymmenes sivu Internetissä on hollanninkielinen, sijaluku 8.
Katso myös [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Dutch 101 Learn Dutch online (englanniksi)
- Onze Taal - hollannin kielenhuoltoon ym. kieleen liittyviin asioihin keskittyvä yhdistys
- Taalthuis Nederlands - Ilmainen hollannin kielen online-kurssi englanniksi.
