Curaçao
|
Pais Kòrsou (pap.) |
|||
|---|---|---|---|
|
|
|||
|
|||
|
|
|||
![]() |
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | itsehallinnollinen alue | ||
|
|
|||
| Monarkki kuvernööri Pääministeri |
Willem-Alexander Frits Goedgedrag Gerrit Schotte |
||
|
|
|||
| Pääkaupunki | Willemstad |
||
|
|
|||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 444[1] km² (sijalla 198) | ||
| – josta sisävesiä | 0 | ||
|
|
|||
| Väkiluku (2010) | 142 180[1] (sijalla 187) | ||
| – väestötiheys | 319 / km² | ||
|
|
|||
| Viralliset kielet | hollanti, papiamento | ||
|
|
|||
| Valuutta | Alankomaiden Antillien guldeni (ANG) | ||
|
|
|||
| BKT (2008) | sijalla 177 | ||
| – yhteensä | 2,838 miljardia USD (PPP)[1] | ||
| – per asukas | 14 970 | ||
|
|
|||
| HDI (?) | ? (sijalla ?) | ||
|
|
|||
| Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |||
| – maatalous | 1 % | ||
| – teollisuus | 15 % | ||
| – palvelut | 84 % | ||
|
|
|||
| Aikavyöhyke | −4 | ||
|
|
|||
| Itsenäisyys – emämaa – itsehallinto |
Alankomaat 10. syyskuuta 2010 |
||
|
|
|||
| Lyhenne | cc | ||
|
|
|||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+599 | ||
|
|
|||
| Kansallislaulu | Himno di Kòrsou | ||
Curaçao (ääntyy "kura-sau") on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen alue Karibianmerellä. Saaren pinta-ala on 444 neliökilometriä. Vuonna 2011 suoritetussa väestönlaskennassa saaren asukasluku oli 150 563.[2] Valtauskonto on roomalaiskatolilaisuus.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Curaçaon alkuperäiset asukkaat olivat arawakkeja. Espanjalaiset tutkimusmatkailijat löysivät saaren ensimmäisinä eurooppalaisina vuonna 1499. He istuttivat saarelle muun muassa appelsiinipuita, joiden hedelmistä tuli vähäravinteisen maaperän takia kitkeran makuisia. Näiden hedelmien kuoria keksittiin käyttää maustamiseen, jolloin myöhemmin kehitettiin Curaçao-likööri.
Hollantilaiset ottivat alueen siirtomaakseen 1600-luvulla. Saari oli Karibian orjakaupan keskus, ja orjuuden kieltäminen vuonna 1864 romahdutti sen talouden. 1900-luvun alussa talous nousi uuteen kasvuun, kun Curacaolle perustettiin jalostamoja vastikään löydettyä Venezuelan öljyä varten. Vuosina 1954-2010 se kuului puoliksi autonomisiin Alankomaiden Antilleihin.[3]
Maantiede [muokkaa]
Curaçaon pääkaupunki on Willemstad.
Curaçao tunnetaan erityisesti koralliriutoistaan, jotka tekevät saaresta suositun sukelluskohteen.
Talous [muokkaa]
Turismin lisäksi saaren pääelinkeinoja ovat öljynjalostus ja pankkitoiminta. Curaçaon pohjoisosassa on Haton kansainvälinen lentoasema. Willemstadissa on suojaisa luonnonsatama.
Koordinaatit:
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c The World Factbook: Curacao CIA. (englanniksi)
- ↑ Historical data of the population of Curaçao Viitattu 2.5.2013.
- ↑ Country Profile Curacao BBC news
Aiheesta muualla [muokkaa]
Mantereen maat: Belize | Costa Rica | El Salvador | Guatemala | Honduras | Meksiko | Nicaragua | Panama
Saarivaltiot: Antigua ja Barbuda | Bahama | Barbados | Dominica | Dominikaaninen tasavalta | Grenada | Haiti | Jamaika | Kuuba | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Trinidad ja Tobago
Epäitsenäiset alueet: Anguilla | Aruba | Brittiläiset Neitsytsaaret | Caymansaaret | Curaçao | Guadeloupe | Martinique | Montserrat | Navassa | Puerto Rico | Sint Maarten | Turks- ja Caicossaaret | Yhdysvaltain Neitsytsaaret
Sivulta puuttuu 
