Batavian tasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Benelux-maiden historia
Wappen Bistum Lüttich.png
Liègen hiippakunta
9851790
Blason fr Bourgogne.svg
Burgundin
Alankomaat
Luxembourg New Arms.svg
Luxemburgin herttuakunta
liitetty 1441
1384/14731482
Flag of the Low Countries.svg Habsburgien Alankomaat
14821556
Espanjan Alankomaat Prinsenvlag.svg
Hollannin tasavalta
15811795
15811713
Flag of Austrian Low Countries.svg
Itävallan Alankomaat
17131790
Flag of the Brabantine Revolution.svg
Belgian Yhdysvallat
1790
Liègen hiippakunta
17901795
Flag of Austrian Low Countries.svg
Itävallan Alankomaat
17901794
Flag of France.svg
Ranskan tasavalta
Flag of the Batavian Republic.gif
Batavian tasavalta
17951806
17951804
Flag of France.svg
Ranskan keisarikunta
18041815
Hollannin kuningaskunta
18061810

Flag of the Netherlands.svg
Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta
18151830
Flag of Belgium.svg
Belgia
Alankomaat Flag of Luxembourg.svg
Luxemburg

Batavian tasavalta (hollanniksi Bataafse Republiek) oli vuosina 17951806 Yhdistyneistä provinsseista (käsitti nykyiset Alankomaat ja Belgian) ranskalaisvalloituksen jälkeen Ranskan mallin mukaan luotu tasavalta. Se oli käytännössä Ranskan vasallivaltio. Batavian tasavalta julistettiin perustetuksi 19. tammikuuta 1795, päivä sen jälkeen kun maaherra (stadhouder) Vilhelm V Oranialainen pakeni Englantiin. Uusi tasavalta sai nimensä bataaveilta, germaaniheimolta joka oli elänyt Alankomaissa roomalaisaikoina ja joita pidettiin hollantilaisten esi-isinä.

Päinvastoin kuin Ranskassa, vallankumous tapahtui verrattain rauhallisesti. Maa oli ollut tasavalta kaksi vuosisataa ja aatelistoa oli niukasti, eikä giljotiinia tarvittu. Vanhan tasavalta oli ollut vanhahtava ja päätöksenteko hidasta ja joskus mahdotonta provinssien estettyä uudistukset. Batavian tasavalta muutti hallinnon keskitetymmäksi ja tehokkaammaksi. Monet sen uudistuksista jäivät voimaan.

Ainoina merkkeinä epävakaudesta olivat vallankaappaukset. Ensimmäinen tapahtui 1798, kun vallankumoukselliset komentaja kyllästyivät demokraattisten uudistusten hitauteen kansalliskokouksen sisäisten riitojen vuoksi. Toinen kaappaus tapahtui 1801, kun ranskalainen komentaja, Napoleonin tukemana, järjesti konservatiivisen kaappauksen, joka peruutti vuoden 1798 kaappauksen tulokset.

Edelleen vastakohtana Ranskan vallankumoukselle uusi tasavalta ei ajautunut terroriin tai diktatuuriin. Napoleon asetti 1805 Rutger Jan Schimmelpenninckin tasavallan presidentiksi (raadspensionaris). Vuonna 1806 hän kuitenkin pakotti Schimmelpenninckin eroamaan ja asetti veljensä Louis Bonaparten uuden Hollannin kuningaskunnan kuninkaaksi.