Haag

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Den Haag/'s-Gravenhage
Haagin vaakuna Haagin lippu
vaakuna lippu
Haagin sijainti Hollannin kartalla
Sijainti 52°05′03″N, 4°19′03″E
Valtio Alankomaiden lippu Alankomaat
Provinssi Etelä-Hollanti
Perustamisvuosi 1248
Väkiluku 478 948 (30.6.2008)
Pinta-ala 98 22 km²
Väestötiheys 5 794 as./km²
Kaupunginjohtaja Jozias Johannes van Aartsen
Sivusto www.denhaag.nl
Haag satelliittikuvassa

Haag (holl. Den Haag Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? tai 's-Gravenhage Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa.[1] Virallinen pääkaupunki on Amsterdam. Haagissa asuu 469 568 ihmistä (2004), koko suurkaupunkialueella noin 700 000. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen. Haagin pinta-ala on 100 km².[2]

Haagissa sijaitsevat Alankomaiden parlamentin muodostavat Eerste Kamer ja Tweede Kamer. Myös kuningas Willem-Alexander asuu ja työskentelee Haagissa.[3] Myös kaikki ulkomaiset suurlähetystöt ja hallituksen ministeriöt sijaitsevat kaupungissa, kuten myös Korkein oikeus ja monet lobbausjärjestöt. Haagin kaupungin tunnus on kattohaikara.[2]

Kaksi nimeä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista käytetään kahta nimeä, Den Haag tai 's-Gravenhage. Den Haag on virallinen nimi, ‘s-Gravenhage on paikallisten suosima muoto.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haagin asukasmäärän kehitys
1796: 41 300 1830: 56 100 1849: 63 600
1879: 113 500 1899: 206 000 1925: 394 500
1970: 550 000 1990: 441 327 2000: 441 097
2004: 469 568    
Ridderzaal (2003)

Haagin perusti vuonna 1248 Vilhelm II, Hollannin kreivi ja Saksan kuningas. Hän aloitti linnan rakennustyöt metsässä lähellä merta, missä hän aikoi asua tultuaan kruunatuksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Hän kuitenkin kuoli taistelussa ennen kuin häntä ehdittiin kruunata. Hänen linnansa ei koskaan valmistunut, mutta osia rakennuksesta on yhä olemassa. Näitä osia kutsutaan nykään nimellä Ridderzaal (Ritarien sali). Ridderzaalia käytetään yhä poliittisissa tapahtumissa.

Vilhelm II:n jälkeen Hollannin kreivit käyttivät Haagia hallintokeskuksenaan. Hollannin voimakkaammat kaupungit, kuten Leiden, Delft ja Dordrecht joutuivat hyväksymään tuolloin pienen ja merkityksettömän Haagin hallintokeskuksekseen. Tämä käytäntö jäi voimaan, ja vielä nykyäänkin Haag on Alankomaiden hallinnollinen keskus mutta ei virallinen pääkaupunki.

Jotta Haag pysyisi pienenä, sille ei sallittu kaupunginmuurien rakentamista. Tämän takia kaupungista puuttuu muille Hollannin kaupungeille tyypillinen vanhakaupunki. Kun muurien rakentaminen olisi lopulta sallittu 1500-luvulla, asukkaat päättivät käyttää rahat muurien sijaan kaupungintaloon. Tätä varmasti kaduttiin kahdeksankymmentävuotisen sodan aikanalähde?, sillä muurien puuttuminen salli espanjalaisten joukkojen miehittää Haagin helposti.

Mauritshuis (2003)

Kaupunkioikeudet Haag sai vasta ranskalaisen miehityksen aikana vuonna 1806.[4] Vuoden 1850 jälkeen hallitus alkoi näytellä merkittävämpää osaa hollantilaisessa yhteiskunnassa, ja Haag alkoi kasvaa voimakkaasti. Kaupungin vanhat osat ovatkin enimmäkseen 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Uusi kaupungintalo (stadhuis) (2004)

Kaupunki kärsi paljon vahinkoa toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen kaupungista tuli valtava rakennustyömaa. Kaupunki laajentui voimakkaasti lounaaseen. Sodassa tuhoutuneet alueet rakennettiin nopeasti uudelleen. Vuonna 1970 asukasluku oli huipussaan 550 tuhannessa henkilössä. 1970- ja 1980-luvuilla paljon valkoista keskiluokkaa muutti ympäröiviin kaupunkeihin, muiden muassa Voorburgiin, Leidschendamiin, Rijswijkiin ja varsinkin Zoetermeeriin. Tämän seurauksena keskikaupunki kurjistui ja esikaupungit kukoistivat. 1990-luvulla Haag onnistui parlamentin tuella liittämään itseensä laajoja alueita naapurikaupungeista. Näille alueille rakennettiin ja yhä rakennetaan uusia asuinalueita.

Kartta Haagin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen).

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haag sijaitsee Pohjanmeren rannalla. Scheveningenin kaupunginosa keskustan luoteispuolella ja Kijkduin lounaassa ovat alueen rantaelämän keskuksia.

Haagissa vallitsee merellinen ilmasto, ja sää on usein harmaa ja tihkusateinen; varsinkin keväisin ja syksyisin. Lämpimin kuukausi on elokuu, mutta silloinkin keskimääräinen ylin lämpötila on vain hiukan yli 20 astetta. Kylmintä on helmikuussa.[5]

Yhdistyneet Kansakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haag on monen YK:n alaisen organisaation päämajakaupunki:

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin jalkapalloseura on ADO Den Haag, joka pelasi monta vuotta Alankomaiden korkeimmalla sarjatasolla, kunnes putosi sieltä vuonna 2007. Haagilla on seura myös amerikkalaisessa jalkapallossa, Den Hague Raiders 99.

Kuuluisia haagilaisia urheilijoita ovat mm. Richard Krajicek (tennis, Wimbledon-voittaja), Dick Advocaat (jalkapallovalmentaja), Raymond van Barneveld (darts) ja Bart Veldkamp (pikaluistelu, olympiavoittaja).

Liike-elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Öljy-yhtiö Shellin (Royal Dutch Shell) päämaja on Haagissa. Samaten siellä on mm. KPN:n (Hollannin kansallinen puhelinyhtiö), AEGON:n (vakuutusyhtiö) ja TPG:n (posti- ja logistiikkayhtiö) pääkonttorit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haag.