Espanja

Espanjan kuningaskunta eli Espanja on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa (ks. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.

[muokkaa] Maantiede

Manner-Espanja satelliittikuvassa tammikuussa 2003

Espanja sijaitsee Pyreneiden niemimaalla. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, korkeimmat huiput kohoavat yli 3 000 metriin.^[3]

Espanjassa on 1800 jokea, mutta monet niistä kuljettavat vain vähän vettä ja saattavat olla osan vuotta kuivillaan.^[4]

Kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat voimakkaasti rannikon ja sisämaan välillä ja korkeuden mukaan. Kesällä on lähes kaikkialla kuumaa ja kuivaa, mutta talvella on suuria lämpötilaeroja. Vuorilla voidaan lasketella, kun taas rannikolla on paljon lämpimämpää.^[5] Vuoden kylmimmän kuukauden eli tammikuun keskimääräinen alin lämpötila A Corunassa on 7.6 astetta,^[6] Valladolidissa -1,2 astetta.^[7]

Pohjois-Espanjassa, Biskajanlahden rannoilla sataa runsaasti, ja siellä kasvaa osittain lauhkeita ja osittain subtrooppisia lehtimetsiä. Näissä metsissä osa puustosta pudottaa lehtensä talveksi, mutta osa pitää ne ympäri vuoden. Etelä-Espanjassa, Välimeren rannoilla kasvaa välimereisiä metsiä ainavihantine tammilajeineen ja oliivipuineen. Vuorten takana, Espanjan keskiosissa on aavikoita, joissa sataa vain harvoin. Siellä kasvaa ainoastaan kivikkokasveja.

Kanariansaarten Afrikan läheisillä saarilla on vain aavikoita, mutta La Palmalla kasvaa vehmasta subtrooppista kasvillisuutta.

Pisimmät joet

Tajo 1 010 km
Ebro 910 km
Duero 895 km
Guadiana 830 km

Korkeimmat vuoret

Teide 3 710 m
Mulhacén 3 481 m
Aneto 3 404 m
Pico de Almanzor 2 962 m

Suurimmat saaret

Mallorca 3 620 km²
Teneriffa 2 034 km²
Fuerteventura 1 660 km²
Gran Canaria 1 560 km²

Playa del Inglés saaren eteläosassa on suosittu lomakohde suomalaistenkin keskuudessa, Gran Canaria

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Espanjan historia

[muokkaa] Varhaishistoria ja muslimivalta

Vanhimmat merkit nykyihmisestä Espanjassa ovat 35 000 vuoden takaa. Espanjan varhaisimpia nimeltä tunnettuja asukkaita olivat iberit, joiden puhuma kieli ei ollut indoeurooppalainen. Ajanlaskun alkua edeltävällä vuosituhannella foinikialaiset, kreikkalaiset ja karthagolaiset perustivat Espanjaan kauppatukikohtia. Roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa 200-luvulla eaa. ja seuraavalla vuosisadalla käytiin ns. keltiberisodat keltiberiheimojen ja roomalaisten välillä. Roomalaisten käyttämästä latinasta periytyy espanjan kieli. Länsi-Rooman hajoamisvaiheessa 400-luvulta alkaen germaaniheimot kuten gootit ja vandaalit perustivat Espanjan alueelle lyhytikäisiä valtakuntia. 700-luvulla islaminuskoiset maurit valloittivat Espanjan nopeasti. Islamilaisen Espanjan pääkaupunki Córdoba oli vaurain ja sivistynein keskus sen ajan Euroopassa.

[muokkaa] Kristinusko ja suurvalta-aika

Nykyisen Espanjan historia alkoi 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta. Vuonna 1469^[8] Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat virallisesti yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492 ja liittivät Aragoniaan ja Kastiliaan Granadan, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti osan Navarran kuningaskunnasta ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkotettiin maasta.

1500-luvulla Espanjasta tuli vähäksi aikaa Euroopan mahtavin valtio sen Amerikkojen valloitusten takia. Osmanien laivasto lyötiin 1571 Lepanton meritaistelussa. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle. Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 1556–1578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja katalonialaiset kapinoivat.^[9]

[muokkaa] Perimyssodasta sisällissotaan

Vuosina 1701–1714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.^[10]

Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä ja 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle. Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä. Vuonna 1898 Espanjalais-amerikkalaisessa sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille.

[muokkaa] Sisällissota ja Francon aika

Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia sekä tasavaltalaisten että kansallisten puolella. Sodan aikana ja sen jälkeen teloitettiin satoja tuhansia ihmisiä ^[11]. Sisällissodan jälkeen vuonna 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi kuolemaansa vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi merkittävästi Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla matkailu ja teollisuus saatiin lopulta nousuun.

[muokkaa] Uusi monarkia

Francon kuoltua Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Hän aloitti uudistukset sallien poliittiset puolueet 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon. Vielä 1981 Francon tukijat everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla yrittivät vallankaappausta vaatien autoritäärisen hallinnon palauttamista. Kaappauksen epäonnistumista pidetään kuninkaan vaikutusvallan ansiona, mikä käänsi kiivaimmatkin monarkian vastustajat kuninkaan tukijoiksi.

Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle matkailu on merkittävä elinkeino. Maa liittyi 1982 NATO:on ja 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia, jotka ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa.

Vuonna 1959 perustettu baskien vapautusarmeija Euzkadi Ta Askatasuna eli ETA on tehnyt attentaatteja vuosikymmenten ajan. Vuonna 1973 se surmasi pääministeri Luis Carrero Blancon. Vuonna 1997 baskiasiamiehe kaappaus ja murha johtivat laajoihin mielenosoituksiin. Se on julistanut tulitaukoja 1997-1998 ja 2006-2007 sekä 2010.^[12]

Jose Maria Aznar nousi pääministeriksi vuonna 1996, kun hänen puolueensa PP vai niukan vaalivoiton maltillisten baskinationalistien tuella. PP uusi voittonsa vuonna 2000 murskaluvuin. Vuonna 2004 valtaan nousi sosialistipuolue ja Jose Luis Rodriguez Zapaterosta tuli pääministeri. Hänkin pääsi toiselle kaudelle vuoden 2008 voiton jälkeen.^[12]

[muokkaa] Politiikka

Kuningas Juan Carlos I ja kuningatar Sofía vierailulla Bushin maatilalla Crawfordissa, Texasissa marraskuussa 2004.

Espanja on perustuslaillinen monarkia. Parlamentti, Cortes Generales on kaksikamarinen. Alahuoneen tai edustajainhuoneen (Congreso de los Diputados) 350 jäsentä valitaan suhteellisella vaalilla D'Hondtin menetelmällä nelivuotiskausiksi. Ylähuoneen eli senaatin (Senado) 259 jäsenestä 208 valitaan suoralla kansanäänestyksellä ja loput 51 nimitetään virkaan alueellisten, lakia säätävien elinten toimesta. Myös he palvelevat nelivuotiskauden. Toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, jonka puheenjohtajan eli pääministerin parlamentti valitsee kuninkaan ehdotuksesta.

Espanja on jaettu itsehallintoalueisiin, joiden itsemääräämisvalta vaihtelee. Joillain on omat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, muilla taas ei. Jotkin, varsinkin nationalistipuolueiden hallitsemat alueet, pyrkivät liittovaltio- tai jopa valtioliittotasoiseen itsevaltaan. Keskushallitus on pyrkinyt rajoittamaan innokkaimpien itsehallintoalueiden valtaa.

Terrorismi on edelleen ongelma Espanjassa. ETA, baskiryhmittymä, on pyrkinyt ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisinkin keinoin.

[muokkaa] Hallinnolliset alueet

Espanjan kartta

Vuoden 1978 perustuslaki jakaa Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen (comunidades autónomas).^[13] Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan (provincias), joita on yhteensä viisikymmentä.^[14]

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Espanjan talous

Madrid

Espanja on maailman toiseksi suosituin matkailukohde Ranskan jälkeen. Vuosittain maassa vierailee 58 miljoonaa (vuonna 2006) matkailijaa.

Espanjan työttömyys oli vuonna 1994 Euroopan korkein 25 %, mutta laski tasaisesti ja oli kesällä 2007 7.95 %.^[15] Vuoden 2010 loppuun mennessä työttömyys nousi jälleen yli 20 prosenttiin. Työttömiä on noin 4,7 miljoonaa, mikä on lukumääräisesti enemmän kuin koskaan.^[16] Työvoima jakaantuu seuraavasti eri ammatteihin: palvelut 64 %, valmistus, kaivostoiminta ja rakentaminen 28 %, maatalous 8 % (1997 arvio).

Espanjan rikkain kaupunki on PricewaterhouseCoopersin vuonna 2005 tekemän tutkimuksen mukaan Madrid, jonka bruttokansantuote oli 188 miljardia dollaria. Toiseksi rikkain on Barcelona 140 miljardilla dollarilla.^[17]

[muokkaa] Merkittävimpiä teollisuuden haaroja

Tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet ja työkalut, matkailijat. Espanja on maailman viidenneksi ja Euroopan kolmanneksi suurin autojen valmistaja.

[muokkaa] Espanjalaisia yrityksiä

El Corte Inglés (Alicante)

CASA (lentokoneet), El Corte Inglés (vähittäiskauppa), Cepsa (öljynjalostus), Iberia (lentoyhtiö), Renfe (rautatiet), SEAT (autot), Spanair (lentoyhtiö), Talgo (veturit ja junanvaunut), Telefónica (televiestintä), Inditex (vaateteollisuusyritys), Torres (viinitila), Derbi (moottoripyörät)

[muokkaa] Tärkeimmät vientituotteet

[muokkaa] Tärkeimmät tuontituotteet

metsäteollisuuden tuotteet
öljytuotteet
koneet
kulkuneuvot
elintarvikkeet
kemikaalit
matkailu
raaka-aineet
viini

Merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, rautamalmi, uraani, ligniitti, elohopea, lyijy, sinkki ja kupari.

[muokkaa] Väestö

Espanjan virallinen kieli on espanja, jota puhuu äidinkielenään 74% väestöstä. Vähemmistökielet katalaani jota puhuu 17%, galego eli galician kieli (7%), baskin kieli (2%), ovat virallisia kieliä eräillä alueilla. Uskonnoltaan 94% espanjalaisista on katolisia.^[2]

[muokkaa] Suurimpia kaupunkeja

	Kaupunki	Asukasluku
1.	Madrid	3 092 759
2.	Barcelona	1 582 738
3.	Valencia	780 653
4.	Sevilla	709 975
5.	Zaragoza	626 081
6.	Málaga	547 105
7.	Murcia	391 146
8.	Las Palmas de Gran Canaria	377 600
9.	Palma	367 277
10.	Bilbao	353 567
11.	Valladolid	321 143
12.	Córdoba	318 628
13.	Alicante	305 911
14.	Vigo	292 566
15.	Gijón	270 875
16.	L'Hospitalet de Llobregat	263 264
17.	A Coruña	243 902
18.	Granada	237 663
19.	Vitoria	223 257
20.	Badalona	220 898

[muokkaa] Siirtolaisuus

Pääartikkeli: Siirtolaisuus Espanjaan

Espanja on perinteisesti ollut siirtolaisia luovuttava maa. Nykyisin maasta on kuitenkin vaurastumisen myötä tullut erittäin suosittu maahanmuuttomaa. Ihmisiä muuttaa Espanjaan etenkin Latinalaisesta Amerikasta, Itä-Euroopasta ja Afrikasta, mutta myös mm. Länsi-Euroopasta ja Kiinasta.

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Taide, elokuvat ja TV-sarjat

Pääartikkeli: Espanjan taide

Tunnettuja espanjalaisia elokuvaohjaajia ja käsikirjoittajia ovat Luis Buñuel, Pedro Almodóvar ja Carlos Saura. Tunnettuja espanjalaisia näyttelijöitä ovat Penélope Cruz ja Antonio Banderas, jotka ovat luoneet menestyksekästä uraa myös Hollywoodissa, sekä Javier Bardem, joka näytteli muun muassa elokuvassa Meri sisälläni vuonna 2004. Elokuva voitti parhaan ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnon.

Espanjan taiteen ja kirjallisuuden kultakausi Siglo de Oro sijoittuu 1600-lukuun Habsburgien Espanjan imperiumin kulta-aikaan, jolloin rakennettiin katolisen reaktion myötä mahtavia katedraaleja ja kirkkoja, jotka koristeltiin runsailla maalauksilla ja veistoksilla.

Tunnettuja espanjalaisia taidemaalareita ovat olleet muun muassa Diego Velázquez (1599–1660), Francisco de Goya (1746–1828), Joan Miró (1893–1983) ja Salvador Dalí (1904–1989). Kreikassa, Kreetan saarella syntynyttä El Grecoa (1540–1614) pidetään myös espanjalaisena taiteilijana, sillä hän vaikutti Toledossa. Espanjalaisen taiteilijan Pablo Picasson lukuisista maalauksista yksi tunnetuimmista on El Guernica, joka kuvaa Espanjan itsenäisyystaisteluissa pommitettua baskikaupunkia. Picasson ja Salvador Dalín maalauksiin voi tutustua Madridissa Reina Sofían modernin taiteen museossa ja Picasson kotikaupungissa Málagassa. Pradon taidemuseossa voi tutustua mm. Velázquezin ja Goyan taideteoksiin, kuten Alaston Maja ja Puettu Maja.

Tunnettu espanjalainen renessanssiajan kirjailija oli Miguel de Cervantes (1547–1616), jonka pääteos El Quijote ilmestyi vuonna 1605. Sitä pidetään nykyaikaisen romaanikirjallisuuden perustajana. Kaksitoista vuotta myöhemmin, vuonna 1616 ilmestyi kirjan toinen osa, Don Quijote de la Mancha. Espanjalaisista nykykirjailijoista tunnettu ja palkittu on Antonio Muñoz Molina.

Tunnettu espanjalainen runoilija oli Federico García Lorca. García Lorcan tunnettu runo on Canción de Jinete.

Tunnettu espanjalainen arkkitehti on Antoni Gaudí, joka on tunnettu hyvin omaperäisistä teoksistaan, joista tunnetuin on Barcelonan Sagrada Família.

Espanjalaisia televisiosarjoja ovat muun muassa Serranon perhe ja Francon aika - näin sen koimme ja Naapureina Madridissa.

[muokkaa] Media

Valtion omistama julkisen palvelun Radiotelevisión Española lähettää kahdeksaa televisiokanavaa, näistä TVE1 ja TVE2, uutiskanava, urheilukanava ja lastenkanava ovat valtakunnallisia digitv:n kanavia, lisäksi RTVE:llä on satelliitissa ja kaapelissa näkyviä lisäpalveluja sekä kansainvälisen palvelun kanava TVE Internacional. Yksityisiä kanavia ovat Antena 3, Cuatro, Telecinco ja La Sexta. Digitalisoinnin myötä on syntynyt monia uusia televisiokanavia, kuten Intereconomia ja Siete sekä suurimpien kaupallisten televisioiden rinnakkais. ja teemakanavia. Tärkeimpiä mediakaupunkeja ovat Madrid ja Barcelona.

Espanjan autonomisilla alueilla on omat julkisen palvelun televisioyhtiönsä, joilla on alueellisesti tärkeä merkitys. Katalonian televisiolla on televisiokanavat TV3, 33, nuorten ja lasten teemakanava Canal 3XL, vuonna 2010 aloittanut urheilukanava, kansainvälinen kanava TV3Cat ja uutiskanava 3/24. Sen lisäksi yhtiöllä on radiotoimintaa hoitava Catalunya Radio, jolla on useita eri kanavia, kuten Catalunya Radio ja iCatFM, Catalunya informació. Madridissa on Telemadrid, Andalusiassa Telesur. Julkisen palvelun lähetystoimintaa on näiden lisäksi myös Baskimaassa, Galiciassa, Baleaareilla, Kanariansaarilla ja Aragoniassa muiden muassa. Edellisten lisäksi useissa kaupungeissa on omia televisiokanavia, esimerksiksi Barcelonan BTV.

Espanjan suurimmat lehdet ovat El País, El Mundo, El Periódico, La Vanguardia, ABC ja Público. Näiden rinnalle ovat nopeasti nousseet ilmaisjakelulehdet, jotka ovat saavuttaneet yli miljoona päiväistä lukijaa: 20 minutos, Qué!, Metro Directo ja ADN.

Tunnettuja Suomessa esitettyjä espanjalaisia tv-sarjoja ovat Perhelääkäri, Francon aika - näin sen koimme, Serranon perhe ja Naapureina Madridissa.

[muokkaa] Ruoka- ja juomakulttuuri

Paellaa

Espanjalainen ja yleensä Välimeren alueen ruokalista on kevyt ja terveellinen. Siihen kuuluu paljon kasviksia ja hedelmiä. Yhteistä maan eri kolkille ovat myös oliivit, oliiviöljy, valkosipuli ja vaalea leipä sekä ruokajuomana viini. Leipää syödään kuin Suomessa perunaa pääruoan kanssa eikä espanjalainen ymmärrä ateriaa ilman leipää. Rannikolla syödään kalaa ja äyriäisiä (marisco), mutta maan sisäosissa ja pohjoisessa ruokapöytään kuuluvat myös liharuoat, nauta, sika ja lammas. Kani (conejo) ja kana (pollo) ovat myös yleisiä espanjalaisissa kotitalouksissa. Maaseudulla ruoka on rasvaista oliiviöljyssä paistettua.

Tyypillisiä espanjalaisia kansallisruokalajeja ovat esimerkiksi paella (riisiruoka, joka sisältää mm. kanaa, katkarapuja, simpukoita, herneitä ja sahramia), gazpacho (kylmä vihanneskeitto, joka sisältää mm. valkosipulia, kurkkua, tomaattia, paprikaa, viinietikkaa, oliiviöljyä ja leipäpaloja), sopa de ajo (valkosipulikeitto), linssikeitto, tortilla española (espanjalainen perunamunakas). Erilaiset tapakset kuuluvat Espanjaan. Tapaksina voidaan tarjoilla vaikkapa oliiveja, lihapyöryköitä, katkarapuja, chorizo-makkaraa, kinkkukuutioita, marinoitua paprikaa tai herkkusieniä, täytettyjä artisokanpohjia, kuorittuja manteleita, paneerattuja sipulirenkaita. Kansainvälisesti tunnettu juusto on vain La Manchan maakunnasta kotoisin oleva Queso Manchego.

Nykyisin terveellisiä elämäntapoja korostavassa kulttuurissa Espanjan tavallisin jälkiruoka (postre) on hedelmäkori, joka sisältää muun muassa appelsiinejä, omenoita, banaaneja, persikoita, päärynöitä ja tummanpunaisia kirsikoita. Ravintoloissa jälkiruokana voi olla kauden hedelmiä eli fruta del tiempo. Hedelmien ohella juusto jälkiruokana on säilyttänyt asemansa. Sokeri- ja rasvapitoisuuksista huolimatta Katalonian kuuluisin jälkiruoka on Crema Catalana (vanukas), joka on todellinen kaloripaukku. Se valmistetaan munasta, kermasta ja sokerista. Toinen tunnettu jälkiruoka on "flan" eli paahtovanukas. Sitä voidaan maustaa sitruunan maulla. Flan on melko työläs valmistaa. Se voidaan tarjoilla jäätelön kera. Kolmas omaperäinen espanjalainen jälkiruoka on arroz con leche eli maitoriisi. Jäätelö (helado) on myös tyypillinen espanjalainen jälkiruoka. Churro on makea munkkitanko, joka kastetaan kuumaan kaakaojuomaan. Churro voidaan nauttia aamupalaksi kahvin kera.

Espanjassa kouluruokailusta vastaavat kunkin 17 itsehallintoalueen paikallishallinnot. Ne voivat organisoida kouluruokailun parhaaksi katsomallaan tavalla yhteistyössä kuntien, koulujen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Kustannuksista vastaavat sekä paikallishallinto että vanhemmat. Esimerkiksi Madridin alueella kouluruokaa tarjotaan ala-asteella, jos vanhemmat sitä haluavat. Yläasteilla ei ole ruokailua, mutta tavallisesti kouluissa on kahviot, josta voi ostaa pikkupurtavaa. Pienituloiset perheet ja pitkiä koulumatkoja kulkevat saavat suoraa tukea ruokailukuluihin. Koulujen ruokalistalla on enimmäkseen perinteistä espanjalaista ja paikallista kotiruokaa Välimeren ruokavaliota noudattaen, esimerkiksi linssikeittoa, vihannes- ja kikhernemuhennosta, naudanlihakastiketta ja uunikalaa, jälkiruokana hedelmiä. Koululaisten lempiruokia ovat pastaruoat, ranskanperunat ja paella.^lähde?

Kahvi tarjoillaan mustana (café solo), maitotilkan kera (café cortado) tai kuumaan maitoon sekoitettuna (café con leche). Alkoholiton maitomainen horcata de chufa maistuu mantelilta ja tehdään eräästä makeasta pähkinälajista.

Espanja on tunnettu viinimaana. Maailmalla tunnettuja ovat esimerkiksi Torresin viinit, cava (katalonialainen kuohuviini) ja Andalusiasta, Jerez de la Fronterasta peräisin oleva sherry eli jerez. Sangría on suosittu viini- ja hedelmäjuoma, jota on vahvistettu brandyllä, mutta sitä juovat enemmän matkailijat kuin paikalliset. Ruokajuomana myös olut (cerveza) on suosittu. Espanjalaiset oluet ovat yleensä keveitä ja virkistäviä.

[muokkaa] Juhlapäivät

Päivämäärä	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia
1. tammikuuta	Uudenvuodenpäivä	Año Nuevo
6. tammikuuta	Loppiainen	Epifanía, Día de los Reyes Magos, Reyes	Kolmen itämaan tietäjän päivä. Kansan suussa päivää kutsutaan vain lyhyesti nimellä Reyes.
19. maaliskuuta	Isänpäivä	San José
1. toukokuuta	Vappu	Día del trabajador
25. heinäkuuta	Jaakob apostolin päivä	Santiago Apóstol
15. elokuuta		Asunción	Neitsyt Marian taivaaseenastuminen
12. lokakuuta	Espanjan kansallispäivä	Día de la Hispanidad	Espanjan suojelupyhimyksen (Virgen del Pilar) ja espanjalaisuuden päivä
1. marraskuuta	Pyhäinpäivä	Día de todos los Santos
6. joulukuuta	Perustuslain päivä	Día de la Constitución	Vuoden 1978 perustuslain päivä
8. joulukuuta		Inmaculada Concepción	Neitseellisen sikiämisen kunniaksi vietetty juhla
25. joulukuuta	Joulupäivä	Día de Navidad

Huomaa, että kansallisten juhlapäivien lisäksi Espanjan itsehallintoalueilla, kaupungeilla ja kylillä on suuri määrä erilaisia paikallisia juhlapyhiä, fiestas locales.

[muokkaa] Kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä

Madrid

Barcelona

Valencia

Sevilla

Zaragoza

Teide

Espanjassa on useita kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Oheisesta listasta käyvät ilmi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvat, Espanjassa sijaitsevat monumentit (suluissa vuosiluku, jolloin monumentti on lisätty luetteloon):^[18]ist

Córdoban vanha kaupunki, Córdoba (1984)
Alhambra, Generalife ja Albayzin, Granada (1984)
Burgosin katedraali, Burgos (1984)
Escorialin luostari ja sen ympäristö, Madrid (1984)
Antoni Gaudín työt (Parc Güell, Palau Güell, Casa Milà, Casa Vicens, Sagrada Família, Casa Batlló, Colònia Güell), Barcelona (1984, 2005)
Altamiran esihistoriallinen luola, Santillana del Mar (1985)
Segovian vanha kaupunki ja akvedukti, Segovia (1985)
Oviedon ja Asturian ruhtinaskunnan monumentit, Oviedo ja Asturia (1985, 1998)
Santiago de Compostelan vanha kaupunki, Santiago de Compostela (1985)
Ávilan vanha kaupunki muureineen, Ávila (1985)
Aragonian mudéjar-rakennukset, Aragonia (1986, 2001)
Toledon vanha kaupunki, Toledo (1986)
Garajonayn kansallispuisto, La Gomera (1986)
Cáceresin vanha kaupunki, Cáceres (1986)
Sevillan katedraali, el Alcázar ja Archivo de Indias, Sevilla (1987)
Salamancan vanha kaupunki, Salamanca (1988)
Pobletin luostari, Poblet, Tarragona (1991)
Méridan arkeologiset löydöt, Mérida (1993)
Santa Marían kuninkaallinen luostari, Guadalupe (1993)
Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti, kulkee useiden alueiden halki (1993)
Doñanan kansallispuisto, Huelvan ja Sevillan rajalla (1994)
Cuencan vanha kaupunki ja sen muurit, Cuenca (1996)
La Lonja de los Mercaderes, vanha silkkikauppakeskus, Valencia (1996)
Mont Perdu, Pyreneet, Espanjan ja Ranskan rajalla (1997)
Las Médulas, muinaiset kultakaivokset, León (1997)
Palau de la Música Catalana, katalonialaisen musiikin palatsi, ja Sant Paun sairaala, Barcelona (1997)
San Millánin Yuson ja Suson luostarit, La Rioja (1997)
Kaikki Iberian niemimaan luolamaalaukset, useilla alueilla (1998)
Alcalá de Henaresin yliopisto ja historialliset osat, Alcalá de Henares (1998)
Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri, Ibiza (1999)
San Cristóbal de La Laguna, Santa Cruz de Tenerife (1999)
Muinaisen Tárracon arkeologiset jäänteet, Tarragona (2000)
Elxin / Elchen taatelipalmuviljelmät, Elx / Elche, Alicante (2000)
Lugon roomalaiset muurit, Lugo (2000)
Vall de Boín roomalaistyyliset kirkot, Vall de Boí, Katalonia (2000)
Atapuercan arkeologinen alue, Atapuerca (2000)
Aranjuezin kulttuurimaisema, Aranjuez (2001)
Renessanssiajan muistomerkit, Úbeda ja Baeza (2003)

[muokkaa] Urheilu

Pääartikkeli: Espanjan urheilu

Espanjan Barcelona isännöi Kesäolympialaisia 1992. Se osallistui kisoihin vuonna 1900 ja sitten vuodesta 1920 alkaen. Viime vuosina sillä on ollut keäolympialaisissa noin 300, talviolympialaissa 10-20 urheilijan joukkue.^[19]

Espanjan jalkapallomaajoukkue sijoittui MM-kisoissa neljänneksi vuonna 1950, voitti olympiakultaa kotikisoissaan 1992 ja hopeaa 1920 ja 2000. Espanja voitti jalkapallon euroopan-mestaruuden vuonna 2008 ja maailmanmestaruuden vuonna 2010. Maaliskuussa 2011 se oli FIFAn rankingissa sijalla yksi.^[20]

Moottoriurheilussa ovat menestyneet muun muassa ralliautoilija Carlos Sainz sekä Formula 1 -kuljettaja Fernando Alonso. Formula 1 -osakilpailuja on ajettu Barcelonan lähistöllä vuodesta 1991 alkaen.^[21]

Espanja on menestynyt myös tenniksessä hyvin. Maa on voittanut Davis Cupin neljä kertaa^[22] ja Fed Cupin viisi kertaa.^[23] Maan tunnetuimpiin pelaajiin kuuluu entinen maailmanlistan ykköspelaaja ja vuoden 2010 parhaaksi urheilijaksi valittu Rafael Nadal.^[24]^[25]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

Helminen, Juha & Aura Korppi-Tommola & Juha Korppi-Tommola (1994), Espanja diktatuurista demokratiaan. Helsinki: Kleo ja Nykypäivä.
Vihma, Jyrki (1977), ¡Olé! Herkkuja Espanjasta.
Berlitz Matkaopas Barcelona (2008), Tammi.