Francisco de Goya

Wikipedia

Omakuva vuodelta 1795.

Goya vuonna 1826

Francisco José de Goya y Lucientes (30. maaliskuuta 1746 Fuendetodos, Espanja – 16. huhtikuuta 1828 Bordeaux, Ranska) oli espanjalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kaivertaja, joka edusti romantiikan suuntausta.

Sisällysluettelo

1 Elämä
2 Maalaukset
- 2.1 Teoksia
3 Elämäkertoja
4 Elokuvia
5 Lähteet
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämä

Goya syntyi Fuendetodosissa, Espanjassa ja eli myöhemmin lähinnä Madridissa. Hän varttui Zaragozassa ja meni 14-vuotiaana oppipojaksi isänsä taiteilijaystävälle (José Luzan). Hän avioitui Francisco Bayeuin siskon Josefa Bayeuin kanssa vuonna 1773.

Goyan myöhempi vaikutus taiteessa on huomattava, sillä hänen taiteensa oli mullistavaa ja henkilökohtaista aikakautena, jolloin nämä piirteet eivät olleet vallalla. Hänen töissään korostui etuala ja häipyvä tausta, mikä edelsi Maneta.

Goya oli hovin muotokuvamaalari ja historian kirjaaja, joka valmisti 80 satiirisen piirroksen sarjan nimeltä Los Caprichos. Hän maalasi Espanjan kuningasperhettä Madridin hovissa, Kaarle IV:tä (Kaarle IV perheineen, 1800) ja Ferdinand VII:a. Hänen teemansa muuttuivat iloisista juhlista sodan, taistelun ja ruumiiden kuvauksiin, mikä kuvasi hänen luonteensa synkkenemistä. Nykyään lääkärit epäilevät pigmenteissä olleen lyijyn myrkyttäneen hänet ja aiheuttaneen vuodesta 1792 ilmenneen kuurouden.^[1] Nämä synkät maalaukset edeltävät ekspressionismia.

Goya vetäytyi Quinta del Sordoon ("Kuuron miehen huvila") sen jälkeen kun Napoleonin ranskalaiset joukot ottivat vallan Espanjassa. Eräät Goyan maalaukset kuvaavat Iberian niemimaan sodan julmuuksia, kuten maalaus Kolmas toukokuuta 1808 ja sarja Sodan kauhut.

Goya kuoli vapaaehtoisessa, itselleen asettamassa maanpaossa Bordeaux'ssa 16. huhtikuuta 1828. Kuurouduttuaan jo aiemmin taiteilija vietti viimeiset elinvuotensa kuulonäkövammaisena.

Goya on vaikuttanut useisiin myöhempiin taiteilijoihin: esimerkiksi säveltäjä Enrique Granados (1867–1916) sai tunnettuun pianosarjaansa Goyescasiin inspiraation juuri Goyan maalauksista.

[muokkaa] Maalaukset

Useat Goyan maalauksista ovat esillä Pradon museossa. Kaksi Goyan kuuluisinta maalausta ovat Puettu Maja ("La Maja vestida") ja Alaston Maja ("La Maja desnuda"). Ne kuvaavat samaa naista samassa asennossa, puettuna ja alastomana. Puetun version Goya maalasi alastonkuvan (desnuda) espanjalaisessa yhteiskunnassa aiheuttaman kohun jälkeen. Goya kieltäytyi lisäämästä alastonkuvaan naiselle vaatteita, joten hän yksinkertaisesti teki uuden maalauksen.

Alaston Maja

Puettu Maja

Yksi Goyan kuuluisimmista maalauksista on Saturnus ahmii poikaansa, joka esittää antiikin mytologiaan liittyvän kohtauksen, jossa Saturnus-jumala (kreikkalaisten Kronos) nielaisee lapsensa.

Goyan mukaan on nimetty Espanjan elokuvataide- ja tiedeakatemian jakama vuosittainen Goya-palkinto.