Symbolismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Carlos Schwabe: Kuolema ja haudankaivaja, yksityiskohta, 1890-luku.

Symbolismi oli 1800-luvun loppupuolen Ranskasta ja Belgiasta alkanut taidesuuntaus, joka vaikutti runoudessa ja muussa taiteessa ja jolle oli ominaista symbolien käyttö. Ranskalainen symbolismi oli toisaalta vastareaktio realismiin ja naturalismiin, jotka vaativat todellisuuden kuvaamista "sellaisena kuin se on", toisaalta jatkoa romantiikan perinteelle. Symbolistit olivat kiinnostuneet ihmisen sielunelämästä, mielikuvituksesta ja unista ja uskoivat, että "suurten totuuksien" lähestyminen vaatii epäsuoria keinoja, kuten voimakkaasti vaikuttavia symboleja ja metaforia. Symbolismi vaikutti huomattavasti modernismin syntyyn.

Runoudessa symbolismin esikuvana oli Charles Baudelairen kokoelma Pahan kukat ja tunnettuja edustajia muun muassa Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine ja Arthur Rimbaud. Kuvataiteessa symbolismi jatkoi romantiikan "tummempaa" perinnettä, mutta oli kurinalaisempaa ja harkitumpaa kuin kiihkeä ja kapinallinen romantiikka.

Symbolismin varsinainen kuvataiteellinen vastine kirjalliselle symbolismille oli lähtöisin Paul Gauguinilta, jonka mukaan vaistonvaraisesti koettu idea tai elämys tuli voida esittää taiteellisin vastinein. Viiva ja väri eivät enää perustuneet luonnonhavaintoon, vaan niillä vihjattiin ensisijaisesti omiin mielikuviin ja mielentiloihin. Gauguinin seuraajat kehittivät symbolistisen taiteen teoriaa ja ilmaisutapoja edelleen. Suosittiin pelkistävää ilmaisua ja pintaa korostavaa tyylittelyä, jotta idealistisuus ja yksinkertainen, koristeellinen suuruus nousisivat esille. Ajatuksessa taideteoksen koristeellisesta luonteesta piili alkuaskel seuraavan vuosisadan abstraktille taiteelle.

Symbolismi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa symbolismin aikakausi sekoittui pitkälti karelianismin kanssa. Suomen kansalliseepos Kalevala antoi innoituksen lähteen aikakauden kirjailijoille, säveltäjille ja kuvataiteilijoille. Kuuluisia symbolisteja Suomessa olivat muun muassa Hugo Simberg, Aino Kallas, Juhani Aho ja Eino Leino.

Symbolismi Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän symbolismi oli yksi eurooppalaisen symbolismin merkittävistä haaroista, joka ajoittui Venäjän kulttuurin Hopeakaudelle 1890–1917, pääosin ennen modernismin nousua mutta osittain sen kanssa päällekkäin. Venäjän symbolismi tunnetaan erityisesti tuon ajan runoilijoiden teoksista, mutta se näkyi kaikilla taiteenaloilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Symbolismi.



Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.