Artivismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
”Jos haluat mainostaa tässä, soita 0800 Banksy”. Graffiti Lontoon Brick Lanella.
Ernst-Kirchweger-Haus 2005. Suuressa julkisivun bannerissa lukee "kein tag ohne autonomes zentrum" ("Ei päivääkään ilman sosiaalikeskusta").

Artivismi eli aktivistinen taide[1] on yhdistelmä sanoista taide (engl. art) sekä aktivismi[2]. Se on kehittynyt rinnan Anti-globalisaatio-liikkeen sekä sodanvastaisen liikehdinnän kanssa. Tyypillisesti artivisti ajaa poliittista asiaansa taiteellisin keinoin. Hän voi siirtyä taiteen maailmaan aktivismin kentältä tai osallistua aktivistien toimintaan taidemaailmasta käsin. Toiminta voidaan aktivismin tapaan nähdä suoran toiminnan politiikkana[3].

Artivismi pyrkii osallistumalla muuttamaan asioita, kuten ihmisten elinehtoja. Se ei kuitenkaan säilytä kriittistä etäisyyttä kohteeseensa, kuten poliittinen taide. Puhtaaseen aktivismiin verrattuna artivismissa sosiaalinen toiminta yhdistyy taiteen traditioon. Yleisesti ottaen aktivistinen taide painottaa prosesseja ja emotionaalisuutta.[1]

Artivismin lähi-ilmiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa katutaiteen kentällä on mukana artivistista toimintaa, jolloin pyrkimyksenä voi olla esimerkiksi julkisen tilan tilapäinen haltuunottaminen. Samoin erilaisiin talonvaltaus hankkeisiin on yhdistetty artivistisia tavoitteita. Tällöin osaksi valtaamisen pyrkimyksiä nimetään tilan muuttaminen sosiaalikeskukseksi, joiden tarkoitus on tarjota esimerkiksi harjoittelutiloja yhtyeille, ateljeetiloja ja kokoontumistiloja taiteilijoille tai ryhmille. Myös Adbusters-vastamainoksia voidaan tarkastella artivismina. Taidemaailmaa lähentyen adbustersien toiminta perustuu osittain situationistien ajatteluun [4], erityisesti heidän "detournement"-käsitteeseensä. Artivismi ei ole sidottu tiettyyn välineeseen, joten sen piirteitä on esimerkiksi hakkeri-kulttuurissa, jolloin puhutaan usein haktivismista.

Artivistisella toiminnalla on yhtäläisyyksiä myös yhteisötaiteen kanssa. Kuten yhteisötaide artivistien työt toteutetaan yleensä projekteina, tapahtumina tai työpajoina. Muita toiminnan muotoja voivat olla erilaiset kampanjat, lobbaus tai seminaarien järjestäminen. Taiteilija tai aktivisti voi toimia tapahtuman, mielenosoituksen, teoksen tai ilmiön tuottajana tai ohjaajana. Artivistinen toiminta vaikutuksia voidaan siis nähdä Joseph Beuysin luoman Yhteiskunnallinen kuvanveisto (saks. Die Soziale Plastik) käsitteen kautta. Yhtymäkohtia artivismin ja yhteisötaiteen välille luovat myös nimitykset osallistuva taide ja sosiaalinen taide.

Artivismin toimintaympäristöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminnan kehyksenä toimivat usein kansalaisjärjestöt ja -liikkeet, jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, organisoivat toimintaa ja toimivat äänitorvena. Toimiakseen artismin kentällä ei henkilön kuitenkaan tarvitse kuulua tiettyyn ryhmään. Erotuksena yhteisötaiteesen toimintamallihin artivistit toimivat vertaisyhteisöissä kuten Anonymous ryhmittymä. Erityisesti internet-aikakaudella on kirjoittaminen kansalaisaktiivisuuden muotona tullut yleiseksi. Voidaan sanoakenen mukaan?, että monista yksityisistä blogeista, keskustelupalstoista sekä foorumeista on tullut epävirallisia tietolähteitä ja alustoija joiden avulla ryhmittyvät organisoituvat.

Artivistisia teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dublin 2 -liveroolipelin pakolaisleiri pystytettiin Lasipalatsin aukiolle Helsingissä 5. elokuuta 2011. Kiasma Teatterin URB 11 -festivaaliin kuuluva Dublin2 oli Euroopan Unionin turvapaikkapolitiikkaan liittyvä kaupunkiliveroolipeli Helsingin keskustassa. Peli simuloi tilannetta, jossa joukko eri puolilta maailmaa paenneita ihmisiä yrittää hakea turvapaikkaa aloittaakseen uuden elämän Euroopassa. Peli rakentui "EU:n jäsenvaltioiden turvapaikkamenettelyiden ja niiden tuottamien ilmiöiden visualisoinnin pohjalle[5]". Pelin järjestivät JP Kaljonen, Johanna Raekallio ja Haidi Motola [6][7]

Artivistisia toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisöjä ja järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bureaud, Annick. Magnan, Nathalie (anthologie réalisée par) Art, Réseaux, Media, éd Ensba, Paris, 2002
  • Tribe, mark. Jana, Reena. Art des nouveaux médias, éd. Taschen, 2006

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valkeapää, Leena (toim): Taidehistorian sanasto s 4. (pdf) (ISBN 951-34-0991-0) 2003. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 30.11.2010.
  2. Puhe: Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki Viitattu 28.8.2011 MAKE YOUR MARK GARAGE / GALLERY.
  3. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  4. The Coming Insurrection Viitattu 25.11.2009 Adbusters Magazine.
  5. http://dublin2.fi/ DUBLIN2 Kotisivut
  6. Dublin 2 Suomenkuvalehden artikkeli.
  7. http://www.mustekala.info/node/2363 Mustekala.info: DUBLIN 2 – LAINSÄÄDÄNNÖN VIETÄVÄNÄ]
  8. Uusi Itsenäisyyden julistus

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artivismi.



Nykytaiteen keinot
InstallaatioKäsitetaideMediataidePerformanssiValokuvataideVideotaideYhteisötaideYmpäristötaideÄänitaide