Gustav Vigeland

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Gustav Vigeland (11. huhtikuuta 186912. maaliskuuta 1943) oli norjalainen kuvanveistäjä.

Gustav Vigeland (1929)

Vigeland syntyi puuseppämestarin poikana Mandalissa, pienessä rannikkokaupungissa Etelä-Norjan rannikolla. Nuorena hän oppi lukemaan ja vuolemaan puuta paikallisessa koulussa. Vuosina 1884-1885 Vigeland oli puusepän oppipoikana Kristianiassa (nyk. Oslo). Isän kuolema pakotti Vigelandin palaamaan kotiin auttamaan perhettään. Vuonna 1888 hän kuitenkin palasi Kristianiaan. Siellä hänestä tuli kuvanveistäjä Brynjulf Bergslienin oppipoika. Hän työskenteli jonkin aikaa myös Mathias Skeibrokin ateljeessa. Vuonna 1889 Vigeland debytoi näyttelyssä teoksella Hagar ja Ismael. Seuraavina vuosina hän työskenteli ja vietti aikaa muun muassa Kööpenhaminassa, Pariisissa, Berliinissä ja Firenzessä.

Ensimmäisen oman näyttelynsä Vigeland piti vuonna 1894. Vastaanotto oli ristiriitainen, mutta kriitikot arvostivat Vigelandia. Oma tuotanto ei kuitenkaan elättänyt taiteilijaa, joten vuonna 1897 hän aloitti Nidarosin katedraalin restauraatiotyöt Trondheimissa. Vuosina 1900–1910 Vigeland teki useita muotokuvaveistoksia, jotka nostivat hänet suureen suosioon Norjassa.

Vuonna 1921 Vigeland teki Oslon kaupungin kanssa sopimuksen, jossa kaupunki lupautui rakentamaan taiteilijalle ateljeen ja asunnon. Samalla Vigeland lupautui luovuttamaan kaupungille kaikki siihen astiset työnsä ja tulevien veistostensa luonnokset. Ateljee museoitiin Vigelandin kuoleman jälkeen.

Vigelandin töissä tärkeitä teemoja olivat kuolema ja naisen ja miehen suhde. Nykyään Vigeland muistetaan Oslossa sijaitsevasta Vigelandin puistosta.

Gustav Vigelandin veli taidemaalari Emanuel Vigeland (1875-1948) tuli tunnetuksi erityisesti lasimaalausten tekijänä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gustav Vigelund Vigelund – museet og parken

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gustav Vigeland.