Kalliopiirros

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Joutsenen kuva Karjalasta. Piirros

Kalliopiirrokset ovat kallioihin tai suuriin kiviin tehtyjä kuvioita, symboleita tai kuvauksia. Kalliomaalauksista poiketen kalliopiirrokset on naarmutettu, uurrettu, hiottu, kaiverrettu tai hakattu kivipintaan. Joskus harvoin ne on myös värjätty maalilla tai kelta- tai punamullalla. Nykyään useimpia löydettyjä kuvakenttiä valvotaan ja esitellään matkailijoille, jolloin ne maalataan esimerkiksi akryylimaalilla näkyvyyden parantamiseksi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kalliopiirrosten ajoitus

Vanhimmat piirrokset ovat paleoliittiselta kaudelta ja nuorimmat historiallisia. Yksittäisen kalliopiirroksen ajoitus on kuitenkin vaikea tehtävä. Koska kuvion tekemiseen vain irroitetaan vanhasta kalliosta pintaa, ei jälkeen jää ajoitettavaa materiaalia. Joskus irronnut materiaali putoaa kuvan alle maahan, josta sen maakerros voitaisiin ajoittaa. Myös jäkälän kasvunopeutta hyödyntäviä menetelmiä tunnetaan.

Yleensä ajoitusmenetelmät ovat epäsuoria. Yleisin on fennoskandiassa käytettävä maankohoamiseen perustuva menetelmä. Siinä kuvion tai kuvakentän tekemisen ajankohdalle löydetään takaraja, koska kallion pnta on kohonnut merestä tai järven pinnan yläpuolelle. Jos viesrestä tavataan muinainen asuinpaikka, jonka materiaalia voidaan ajoittaa, saadaan epävarma ajoitus läheisille kuvioille. Asuinpaikan väestöllä ei kuitenkaan tarvitse olla tekemistä kuvien kanssa. Kuvioiden tyyli ja aihevalinta saattavat rajata tekohetki tiettyyn ajanjaksoon. Näin on voitu erotella suurikokoisia paleoliittisia ja pienikokoisia mesoliittisia kuvioita toisistaan. Myös tuoreempien kuvien aiheet voivat sisältää moderneja motiiveja kuten esimerkiksi purjelaivoja tai metallikirveen kuvia.

Maankohoamiseen perutuvassa tarkastelussa Gjerde[1] saa Altan, Uikujoen ja Nämforssin kuvien aloitushetkeksi noin 5000 eaa., mikä on myös ensimmäisten suomalisten kalliomaalausten ajoitus. Kun Kanozero liittyy mukaan 1500 vuotta myöhemmin, tuntuu siltä, että merkittävät yhteisöt tekivät kalliomaalauksia ja -piirroksia yhteisestä syystä.

Esihistoriallisia kalliopiirroksia tavataan Suomen lähialueilta esimerkiksi Skandinaviassa, Lapissa ja Karjalassa. Historialliseen aikaan ajoittuvia kalliopiirroksia tunnetaan Suomestakin.

[muokkaa] Tunnettuja kalliopiirrosalueita

[muokkaa] Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa

Kuolan niemimaalla Ponoijoen keskijuoksulla sisämaassa oli muinainen saari, josta on löydetty kalliokuvia. Saaret ovat nykyään suuria kivilohkareita, joista kymmeneen oli piirretty 110 erilaista kuvaa. Kuvista 75% on peuroja ja 16% ihmisiä. Ensimmäiset kuvat hakattiin kiveen 3500-2500 ja loput 2500-1500 vuotta sitten. Kohde löytyi 1973. [2]

Umbajoen varrella on Kanozerojärvi, jonka kolmella saarella ja itärannan kalliossa on vuonna 2008 löydetty noin 1140 kalliopiirrosta. Järvi sijaitsee puolessavälissä ikiaikaista kulkureittiä Kuolan niemimaan läpi Valkoiselta mereltä Barentsinmerelle. Kuvista 25% esittää eläimiä, 21% laivoja, 16% ihmisiä, 21% ihmisen jalanjälkiä tai muita jälkiä, 26% motiivia ei tunnisteta. Eläimistä 67 on valaita, 11 kaloja, 25 hirviä ja 16 peuroja. Kanozerolla on useita metsästyskuvauksia, joista eksoottisimpia ovat 28 erilaista valaanmetsästystä veneestä käsin. Myös karhunmetsästys suksilla, eräs kalastustapahtuma sekä hirvestys keihään avulla on kuvattu kivipiirroksin. [2][3]

Kuvakentät kohteittain ovat: Elovyi-saarella (Еловый) on 6 erillistä kuvakenttää, Gorelyi-saarella (Горелый) on 4 kuvakenttää, Kamennyi-saari (Каменный), jossa on 7 kuvakohdetta ja kuvakentässä nro 7 on yhteensä 430 kuvaa, ja rantakalliolla Odinokaja (скала Одинокая) on yksi kuvakenttä. Kuvat ajoitetaan, vertaamalla niitä Uikujoen kuviin, noin 3700 eaa.. [2][3]

Vanhastaan tunnetuimmat Karjalan kalliopiirrokset sijaitsevat Äänisen itärannikon rantakallioilla ja lähisaarilla. Kuvia on noin 1300 ja ne sijaitsevat 20 km matkalla 25 erillisessä kuvakohteessa. Vodlajoen suulla löytyvät Luigeneemin ja Kotskovon kohteet. Noin 6 km rannasta on Goletsin saarella kuvia rantakallioilla. Noin 15 km Vodlasta etelään sijaitsevat useimmat kuva-alueet. Näitä ovat Karetski, Peri (runsain), Bessov, Kladovets, Koresnitsa ja Gazi sekä Gurji saaret. Aiheina ovat muun muassa saaliseläimet, kuten vesilinnut (44%), hirvet ja peurat (8%) ja muut eläimet (4%), ihmiset (7%),veneet (5%), auringon ja kuun kuvat (13%) sekä lukuisia geometrisiä kuvioita. Kuvat ajoitetaan 6200-4600 vuotta vanhoiksi. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät kuvista on vuodelta 1848. [2][4][5]

Uikujoen kalliopiirrokset sijaitsevat voimalaitoksen lähellä noin 2 km matkalla. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kuvista on vuodelta 1926. Kuvat hakattiin muinoin joen koskissa oleville vaikeapääsyisille saarille. Tiedossa on yhdeksän kuvakenttää, joissa on yhteensä noin 2300 kuvaa (Vuoden 2009 tilanne) ja 26% niistä esittävät veneitä, 17% ihmisiä ja muut peuroja, hirviä, valaita ja vesilintuja. Kuvien ajoitus perustuu vain maankohoamiseen ja ne arvot ilmoitetaan allakin. Kuvien teko alkoi tämän mukaan 5300 eaa. ja päättyi 2030 eaa., mitä tukevat arkeologisten kaivauksien ajoituksetkin. [2][6][7]

[muokkaa] Länsi-Siperiassa

Ural-vuoriston itäpuolella Länsi-Siperiassa tavataan myös kalliopiirroksia. Tomjoelta, joka on Ob-joen sivuhaara, tunnetaan muutamia kuvakenttiä, joiissa on yhteensä yli 600 kuvaa. Suurin kuvakenttä on Tomskaja Pisanitsassa, josta on löydetty 320 kuvaa. Se tunnetaan kirjallisista lähteistä jo 1721 lähtien. Läheisillä kohteilla kuten Novoromanovossa on 177 kuvaa, Tutalskajassa 74 kuvaa ja Nikolskajassa 25 kuvaa sekä lisää Ust-Iskitimskajassa, Krutajassa ja Visjaštši Kamenissa. Kuva-aiheuta ovat hirvet (44%), ihmiset (19%), veneitä (6%) ja erilaiset eläimet (2%). Loput ovat geometrisiä kuvioita (11%). Kuvien ajoitus 4000-3000 eaa. lienee karkea arvio, sillä myös rautakautta on ehdotettu. [8][9]

[muokkaa] Pohjois-Norja

Ofotenin seudulla tunnetaan useita mesoliittisia kalliopiirroskohteita. Ne on tehty uurtamalla ja hiomalla kallion pintaa. Ajoittaminen lähtee siitä olettamuksesta, että kuvat piirrettiin muinaisen meren rannalla. Maankohoamisen seurauksena kuvat sijaitsevat nykyään kymmeniä metrejä merenpinnan yläpuolella. Kuviot ovat varsin suuria, mikä viittaa myös mesoliittiseen kauteen. Leiknesissä on kolme kuvakenttää: Leiknes-1 (alempi, 7605-7585 eaa.), Leiknes-1 (ylempi, 8300-8230 eaa.) ja Leiknes-2 (7050-6830 eaa.). Nesin niemellä sijaitsee neljä kuvakenttää: Jo Sarsaklubben (9250-9185 eaa.), Fjellvika (8730-8630 eaa.), Nes Fort Öst (8730-8630 eaa.) ja Nes Fort Vest (9250-9185 eaa.). Näiden lisäksi on Sagelvan (7310-7080 eaa.) sekä Valle-1 (9150-8840 eaa.) ja Valle-2 (9150-8840 eaa.). [10]

Ofotenissa on myös neljä kuvaryhmittymää nuoremmalta ajalta, koska ne sijaitsevat lähempänä merenpintaa. Näissä piirrokset on tehty hakkaamalla kallion pintaa. Kuvakentät ovat Brennholtet (4040-3970 eaa.), Forselv (4710-4610 eaa.), Sletfjord-1 (5485-5470 eaa.), Sletfjord-2 (3640-3530 eaa.), Sletfjord-3 (3960-3810 eaa.) ja Vik (4330-4240 eaa.). [10]

Altan kaupungin ympäristössä on useita kalliopiirros ja –maalauskohteita, jotka ovat todennäköisesti neoliittiselta ja sitä nuoremmilta kausilta. Ensimmäinen kirjallinen maininta Altan kuvakentistä on vuodelta 1938. Yleisimmät motiivit ovat peurat, hirvet, ihmiset, veneet ja karhut. Kuvapinnat ovat hyvin rikkaat ja kuvakokonaisuudet kertovat suurista tapahtumista, joiden analyysi on kesken. Kuvissa kuvataan muun muassa poron-, hirven-, karhun- ja valaanmetsästyksestä, Edes kaikkien kuvien julkaisua ei ole saatu päätökseen, joten kuvien lukumäärää ei tarkalleen tiedetä. [11]

Piirrosten ja maalausten ajoittamisessa on käytetty hyväksi maankohoamista ja piirrostyylien vertailua sekä huomioimalla arkeologisten kaivauksien tuloksia. Yleisesti kuvien ajoitukset mahtuvat haarukkaan 5300-200 eaa. [11]

[muokkaa] Pohjois- ja Keski-Ruotsi

Padjelantasta on löydetty 40 km Norjan rannikosta Sarek-tunturista pyyntikulttuurista poikkeavia kalliopiirroksia. Kallioon on hakattu kuvia ihmisistä, eläimistä, erilaisia viivoja ja merkkejä sekä kuva laivasta, jolla on masto. Näin tuore aihe viittaa myöhäiseen ajankohtaan. Kuvien tekijänä lienevät saamelaiset noin 800-1300 jaa. [12]

Gärdessä, Krokomin kunnassa Jämtlannissa, pienessä porossa olevan kosken partaalla on kaksi kuvakenttää. Toinen niistä sijaitsee laakeassa kalliosaaressa kosken keskellä. Siihen on piirretty kaksi suurta eläintä ja niiden väliin pienempi eläin. Suurin eläin on 365 cm ja pienin vain 115 cm pitkä. Kuvien ikää on arvioitu piirrostyylin perusteella ja niiden arvellaan olevan mesoliittisia eli noin 9800-8500 BP eli kalibroituna 9200-7500 eaa.. Norjan puolella on löydetty vastaavanlaisia kuvia ja tekijät saattavatkin olla sieltä kotoisin. Toisessa Gärden kuvakentässä kuviot ovat pienempiä. Kaksi hirveä, joita toinen on alle 0,5 metriä pitkä, on piirretty aivan veden äärelle. Toisen hirven vieressä on hirven jalanjälki ja toisen hirven takaa lähestyvät ihmisen jalanjäljet ja hirven jalanjäljet. Tutkijoiden mielestä Nämforssin ja Norrforssin kuvat muistuttavat tyyliltään ja tekotavaltaan Gärden kuvia. Silloin kuvat olisivat edellisiä paljon nuorempia eli myöhäisneoliittisia. [13]

Glösassa, joka sijaitsee Krokomin kunnassa Jämtlannissa, on pienessä purossa olevan kosken niskalla, joka on noin Alsenjärveltä 0,5 km pohjoiseen, olevalle kallioille hakattu 65 pientä kuvaa. Kuvat esittävät hirviä, jotka lähes kaikki ovat menossa samaan suuntaan. Mukana on myös kuvia kahdesta verkosta ja käärmeenkuva. Kuvien ajoitus on tuottanut päänvaivaa ja niitä on pidetty varhaisneoliittisinä tai korkeintaan 2000 eaa. vanhoina. Kuvakenttä esittää ilmeisesti pyyntiä ja paikka on voinut toimia maagisen riitin suorituspaikkana. Läheltä onkin löydetty nuorempia pyyntikuopparivejä, jotka tukevat tätä päätelmää. Kuvista on kirjallisia mainintoja jo vuodelta 1685. [14][15]

Duvedissa on Indalinjoen kosken rantamilla kaksi pientä kuvakenttää. Toisessa, joka on 100 metrin päässä, kuvataan kahta hirveä, josta toinen on 1,5 metriä pitkä. Toisessa kuvakentässä on kolme hirvenkuvaa. Kuvat sijaitsevat puolivälissä reittiä Trondheimfjorden ja Storsjö. Trondheimin ympäristössä on runsaasti kalliopiirroksia ja -maalauksia. Saoin kohteesta itään aukeaa tihein Ruotsissa tunnettu kuvakenttäalue. [16]

Ångermanjoen suurimmassa, mutta nykyään valjastetussa Nämforsenin koskessa on 2400 kalliopiirrosta, mikä tekee siitä Ruotsin suurimman kalliopiirrosalueen. Ensimmäinen maininta kuvista on jo 1705. Kuvien piirtäminen alkoin noin 5000 eaa. jälkeen ja jatkui tuhansia vuosia.

Uumajassa on Uumajanjoen koski Norrforss, jossa on 9 kuvakenttää ja niissä 97 kalliopiirrosta. Kuvat ovat pienessä koskessa olevassa saaressa, jonka koko on 17m x 12m. Hirveä esittää 40 piirrosta, veneitä 10 ja ihmisiä vain 1 piirros. Maankohoamisen takia piirrosten tekemisen takaraja on 2100 eaa. ja ajatellaankin, että ne tehtiin pian tämän jälkeen eli noin 2000 eaa. [17]

[muokkaa] Etelä-Skandinavia

Intiaanien tekemä kalliopiirros Yhdysvaltojen Utahista

Pronssikauden kalliopiirroksia tunnetaan eri puolilta Eurooppaa. Tunnettuja ovat varsinkin Etelä-Skandinavian kalliopiirroskentät. Nekin kuvaavat oman aikansa ja kulttuuripiirinsä ihmiselämää ja mytologioita. Kuvissa on muun muassa härillä kyntämistä, aurinkopyöriä, aseistettuja ratsastajia ja nahkapohjaisia veneitä.

Bornholmin saari Tanskassa kuuluu skandinaviseen pronssikauden yhteisöihin, jotka hakkasivat kiviin ja kallioihin veneen-, ihmisten-, kesytettyjen eläinten ja esineiden kuvia. [18][19]

Tanskassa Själlannin saaren pohjoisosissa on pronssikauden kuvastoa hakattuna kiviin.[20]

Ruotsin Bohuslänin pohjoisosissa ja Norjan Östfoldin eteläosissa tunnetaan rikas kalliokuva-alue, jotka liittyvät pronssikauden todettuun viljely-kalastaja-yhteisöön. Näitä esiintyy muun muassa Tanumissa, Kvillessä, Svarteborgissa ja Svennebyssä. [21]

Etelä-Norjassa on pronssikautista kalliokuvastoa koko rannikolla suojaisissa vuonoissa Oslosta Trodheimiin asti. Muun muassa Grenlandissa, Vest-Agderissa, Rogalandissa, Tröndelagissa ja Hordalandissa on lukuisia kakuvastoja. Hordalandin läänissä lähellä Bergeniä on vuonoissa useita paikkoja, joissa on kalliokuvastoja. Näitä ovat muun muassa Halgjem, Vinnes, Samnöy, Berge, Vangdal, Rykkje, Bakke, Fonnaland, Geithidlaren, Linga ja Flotte. [22]

[muokkaa] Latvian luolapiirrokset

Latviassa Gaujajoen (Koivajoki) ja sen sivuhaarjojen laaksoissa on 25 luolaa tai kallioseinämää, joissa on kalkikiveen hiottuja piirroksia. Valtaosa kuvioista vaikuttaa olevan rinnakkaisia ja ristikkäisiä viivoja, verkkokuvioita, mahdollisesti puumerkkejä, kaiverrettuja kuoppia ja ainakin yksi purjelaiva. Piirrosten arvellaan olevan noin 1000 vuotta vanhoja.[23]

[muokkaa] Suomen kalliopiirrokset

On ihmetelty, miksi nykyisen Suomen alueelta ei tunneta kuin muutamia epävarmoja esihistoriallisen ajan kalliopiirroksia, vaikka niitä on löytynyt naapurimaista. Suomen kalliopiirrosten puuttumista on selitetty sillä, että vedenpinnan vaihtelut eivät täällä ole pitäneet kovinkaan monia kalliopintoja avoimina. Karjalan kalliopiirrokset ovat yleensä löytyneet rannoilta, joiden vedenpinta on pysynyt jokseenkin samalla korkeudella jo vuosituhansia, kuten Äänisellä. Suomessa vedenpinta on vaihdellut, varsinkin laskenut huomattavasti, ja rannan siirtyessä kauemmas on kalliot peittyneet kasvillisuudella.

Eräs epävarma tieto kalliopiirroksesta kuitenkin on, sillä Ounasjoella kerrotaan olleen kalliopiirroksen, joka sittemmin on tuhoutunut.lähde?

[muokkaa] Historiallisia kalliopiirroksia

Kalliopiirroksia, jotka on tehty Suomessa historiallisella ajalla, tunnetaan runsaasti. Niitä on tehty jo keskiajalta lähtien.lähde? Tässä mainitaan vain joitakin vanhimpia tai muuten kiinnostavimpia.

  • Vuonna 2004 löytyi ympyräristejä Kitkajoelta ja Kiiminkijoelta. Näitä ei ole pystytty ajoittamaan, eivätkä ne vaikuta liittyvän mihinkään tunnettuun yhteyteen, mutta niitä arvellaan historiallisena aikana tehdyiksi. Ympyräristiä ei voida yhdistää aukottomasti kristillisyyteen, mutta se kuului kristilliseen kuvastoon varsinkin keskiajalla, jolloin muun muassa kelttiristejä maalattiin ja hakattiin kirkkojen seiniin.
  • Joensuun Kuhasalon keskiaikaisen ortodoksiluostarin sijaintipaikan lähistöllä on rannassa kalliopiirros, jonka arvellaan liittyvän luostariin.
  • Hauensuoli on historiallinen satamapaikka Hangossa. Se tunnetaan runsaista kalliopiirroksistaan, joista vanhimmat säilyneet ovat 1500-luvulta.
  • Kainuunsaaressa Kalajoen sataman kupeessa on silokallion pintaan hakattu nimiä päiväyksiä ainakin vuodesta 1893 lähtien.[24]

[muokkaa] Valokuvia kalliopiirroksista

[muokkaa] Lähteitä

  • Miettinen, Timo: Pyhät kuvat kalliossa. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21930-9.
  • Pentikäinen, Juha & Miettinen, Timo: Pyhän merkkejä kivessä. 2. uudistettu painos. Helsinki: Etnika, 2006. ISBN 951-97889-8-0.
  • Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino, 2003. ISBN 952-5092-97-6. (suomeksi)
  • Zhulnikov, Alexander: Äänisen kalliopiirroksia. (Petroglify Onežskogo ozera.) Kuvat: Oleg Semenenko. Käännös: Ljubov Kolomainen ja Johannes Hidman. Joensuu: Ilias: Pohjois-Karjalan museo, 2009. ISBN 978-952-5679-45-8.
  • Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia. Tromsö, Norway: University of Tromsö, 2010. Gjerde, J.M.: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia (pdf) (viitattu 3.1.2012). (englanniksi)
  • Gorodilov, A.Y. (editor): КОЛЬСКИЙ СБОРНИК-Посвящается 60-летию Владимира Яковлевича Шумкина. Pietari: Russian Academy Of Sciences, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.1.2012). (venäjäksi)

[muokkaa] Viitteitä

  1. Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia., 2009, s.386
  2. a b c d e Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s.221-222
  3. a b Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia., 2009, s.322-347
  4. Stoljar, Abram: Muinaskarjala vaimuvara
  5. Poikolainen, Väinö: Muinaistaideseuran luento: Pohjoisen kalliotaiteen maailma, 2002
  6. Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia., 2009, s.286-321
  7. Zhulnikov, A.M.: The Sites with the Zalavruga I Type Ceramics in the White Sea Region and Selected Issues in Studying White Sea Rock Carvings, s. 102-137. julkaisusta: Gorodilov, A.Y. (editor): КОЛЬСКИЙ СБОРНИК-Посвящается 60-летию Владимира Яковлевича Шумкина. Pietari: Russian Academy Of Sciences, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.1.2012). (venäjäksi)
  8. Ernits, Enn: Pilk Tomi kaljutaidele ja petroglüüfide statistikale, s. 179-193. julkaisusta. Tarto: FB and Media Group of LM, 2000. ISSN 1406-9938. Teoksen verkkoversio (pdf). (viroksi)
  9. Poikolainen, Väinö: Muinaistaideseuran luento: Pohjoisen kalliotaiteen maailma, 2002
  10. a b Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia., 2009, s.196
  11. a b Gjerde, Jan Magne: Rock Art and Landscapes: Studies of Stone Age rock art from Northern Fennoscandia., 2009, s.240-286
  12. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s.26
  13. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s. 122-128
  14. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s.116-121
  15. Historiallinen katsaus Glösan kalliokuviin: Olofsson, Karl-Johan: Glösa–Transfiguring Rock Artlater
  16. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s.155-156
  17. Kivikäs, Pekka: Ruotsin pyyntikulttuurin kalliokuvat suomalaisin silmin, 2003, s.29-38
  18. Bornholmin kalliokuvia pronssikaudelta
  19. Bornholmin kalliokuvat projektisivulla
  20. Valokuvia Tanskalaisita kalliopiirroksista
  21. Ling, Johan: Elevated Rock Art-Maritime images and situations
  22. Wold, Marit: Motivbaserte tolkningsforsök av lokaliteter i Hordaland, 2002
  23. Eniņš, Guntis: [http://www.folklore.ee/tagused/nr17/lyhi.pdf Eestile lähimad kaljujoonised on leitud Põhja-Lätist]
  24. Saari, Maija: Ikuisesti kivessä. Seura, 26.1.2012, 78. vsk, nro 4, s. 38-43. Helsinki: Otavamedia. ISSN 0385-8017.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Katso myös


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä