Symboli

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uskonnollisia symboleita

Symboli on asia, joka edustaa jotakin toista asiaa siten, että niiden välillä on vain sopimuksenvarainen yhteys. Esimerkiksi lippu voi edustaa tiettyä valtiota.

Sana tulee kreikan kielen sanasta symbolon (sopimus, tunnus; sanaosat syn adverbi: yhteen ja ballein verbi: heittää, liittää) tai sen latinankielisesta vastineesta symbolum. Mainittuja sanoja vastaa suomenkielessä lähinnä vertauskuva ja tunnusmerkki.

Alun perin symbolon on merkinnyt tunnusmerkkinä käytettyä, tietyn piirin tuntemasta esineestä murrettua palasta, johon viestin tai lähetin vastaanottajalla on ollut sopiva vastinekappale.

Toisen selityksen mukaan sana on johdettavissa kreikan sanasta symballein, mikä merkitsee yhteen, kokoon heittämistä. Selityksen mukan näkymätön aate ja näkyväinen esine on symbolissa yhdistynyt kokonaisuudeksi. [1]

Erityisessä, semantiikassa eli merkitysopissa käytetyssä merkityksessä symboli on sana, aate, asia, mielikuva tai kuva, joka liittää yhteen kaksi tai useamman asian. Symboli ei tässä täsmennetyssä merkityksessä siis ole merkki (ennalta sovittu, tunnettu lyhennys, katso semiotiikka) tai vertaus (tietoinen allegoria, eli merkitysopissa tunnettu, rajallinen edustaja).

Symboleja käytetään esineellisinä, kuvallisina ja sanallisina merkkeinä lähes kaikilla inhimillisen elämän piiriin kuuluvilla aloilla. Henkisen ja hengellisen elämän aloilla symbolien käyttö on erityisen laajaa. Vanhan testamentin julistus rakentuu monimutkaisten vertauskuvien varaan, esimerkkinä psalmi 18:3;" Herra on minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni."

Monet käytössä olevat symbolit ovat peräisin hyvin kaukaisilta ajoilta ja niiden alkuperä on häipynyt esihistoriallisten aikojen hämärään. [2]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Käsityksiä symboleista

Freudilaisessa syvyyspsykologiassa symbolin on ajateltu koostuvan osittain tiedostamattomasta materiaalista. Sigmund Freudin käsitys oli, että symboli edustaa aiemmin tunnettua, mutta (kielteisenä) tietoisuudesta torjuttua aineistoa joka alitajunnasta esiintyy esimerkiksi unissa, kuvitelmissa ja niin edelleen vääristyneenä ja jota voi loppujen lopulta rajallisena ja analyysin kautta tulkita, esimerkiksi viettipohjaisena merkkinä.

C.G. Jungin näkemys, pohjautuen assosiaatiokokeisiinsa ja kompleksiteoriaansa, oli että todellinen symboli on neutraali ilmentymä tiedostamattomasta tietoisuuteen (uni, oire, mielikuva) sellaisille asioille jotka ovat tietoisuudelle uusia tai kehittämättömiä ja näin eivät vielä voineet saada selvää tunnettua määritystä. Symboli on kuin sana mielikuva (saksan Sinnbild), osa mieltä eli tietoisuutta, ja osa kuvaa, joka "kertoo enemmän kuin tuhat sanaa". Symboli on Jungin analyyttisen psykologian mukaan paras mahdollinen ja ajankohtaisin sovitteluratkaisu tietoisuuden ja tiedostamattoman välillä, ja näin ei ulkopuolista tulkintaa periaatteessa tarvita, koska se voi rajata ja ehdyttää symbolin. Symboli on Jungin mielestä silta jota kautta tiedostamattoman kompleksin psyykkinen energia voi tulla tietoisen käyttöön kun symboli on ymmärretty/sisäistetty, mikä tapahtuu analyyttisen ja synteettisen/terapeuttisen työn tuloksena.

[muokkaa] Lähteet

  1. Rafael Saarto, Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset, Johdanto
  2. Rafael Saarto, Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset, Johdanto

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta symboli.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Lempiäinen, Pentti: Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20405-6.
  • Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin: Kasvit vertauskuvina. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1992. ISBN 951-0-16031-8.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä typografiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Henkilökohtaiset työkalut