Pohjoismaat
Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Myös Tanskan itsehallinnolliset alueet, Färsaaret ja Grönlanti, Norjan Huippuvuoret ja Jan Mayen sekä Suomen itsehallinnollinen maakunta Ahvenanmaa kuuluvat Pohjoismaihin. Yhteistyöelin on Pohjoismaiden neuvosto. Pohjoismaissa asuu yhteensä noin 25 miljoonaa ihmistä.
Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet, ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaiden kansalaiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa. Pohjoismaita yhdistävät myös liput: jokainen lippu pohjautuu Dannebrogiin.
Joskus huolimattomassa kielenkäytössä varsinkin englannin ja saksan kielissä Skandinavia ja Pohjoismaat samastetaan toisiinsa. Tällainen Skandinavia-sanan käyttö on harhaanjohtavaa, koska Skandinavia tarkoittaa vain Skandinavian niemimaata, jonka muodostavat suunnilleen koko Ruotsi ja Norja lukuun ottamatta Ruijaa. Myöskään sanaa Fennoskandia ei pitäisi käyttää merkityksessä Pohjoismaat, koska Fennoskandiaan kuuluu myös osia Venäjästä ja toisaalta ei Tanskaa, Islantia eikä Grönlantia. Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on paljon yhteistä historiaa. 1400-luvulla kaikki Pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Suomi on ollut Ruotsin osa, Tanska on puolestaan hallinnut Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja kuului Ruotsiin.
Ruotsin, norjan ja tanskan kielet, erityisesti norja ja tanska keskenään, ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Skandinaavisten kielten keskinäinen ymmärrettävyys heikkenee kuitenkin radikaalisti, kun mantereen kieliä verrataan saarien kieliin, kuten islantiin. Kielitieteellisesti skandinaaviset kielet voidaan katsoa saman kielen murteiksilähde?. Historiallisista syistä ne lasketaan eri kieliksi. Ääntämyksessä on kuitenkin huomattavia eroja. Ruotsia ja norjaa taitaville puhuttu tanska tuottaa yleensä vaikeuksia.
Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella. Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa Pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin.
Pohjoismaita on pidetty myös sisäpolitiikan suhteen yhteneväisinä; kaikilla on korkea verotusaste, mikä mahdollistaa laajan ilmaisten tai edullisten julkisten palvelujen ylläpitämisen (nk. pohjoismainen hyvinvointivaltio). Lisäksi työttömyys on yritetty pitää mahdollisimman pienenä. Tosin mallin ennustetaan joutuvan haasteiden eteen huoltosuhteen heiketessä väestön ikääntymisestä johtuen. Pieniä eroavaisuuksia on havaittaessa; esim. Tanskassa on joustavammat työmarkkinat ja vapaampi talouspolitiikka ylipäätään kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ja Norjassa valtio on aktiivisessa roolissa joidenkin suuryritysten omistajana. Muuallakin Länsi-Euroopassa yhä useammilla mailla on ollut mahdollisuus tarjota Pohjoismaiden kaltaista sosiaaliturvaa vaurastumisensa vuoksi. Kulttuurissa ja poliittisessa liturgiassa korostetaan avoimuutta, tasa-arvoisuutta ja byrokratian vähäisyyttä; Pohjoismaat ovat nk. sopimusyhteiskuntia.lähde?
Sisällysluettelo |
Poliittinen historia [muokkaa]
Suurimmat taajamat [muokkaa]
Seuraavassa taulukossa on lueteltu Pohjoismaiden 45 suurinta taajamaa. Osa taajamista saattaa sijaita useamman kuin yhden kunnan alueella ja toisaalta samannimisessä kunnassa saattaa sijaita myös muita pienempiä taajamia. Jos kuntasarakkeessa ei lue mitään, niin siinä tapauksessa kunta ja taajama on käsitelty samassa artikkelissa. Lihavoidut taajamat ovat valtioiden pääkaupunkeja.
| Sija | Taajama | Kunta | Taajaman väkiluku |
Ajankohta | Kunnan väkiluku |
Ajankohta | Valtio |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | Tukholma | Tukholman kunta | 1 372 565[1] | 31.12.2010 | 864 324[2] | 31.12.2011 |  Ruotsi |
| 2 | Kööpenhamina (Hovedstadsområdet) | Kööpenhaminan kunta | 1 213 822[3] | 1.1.2012 | 547 087[4] | 1.1.2012 |  Tanska |
| 3 | Helsinki | Helsingin kaupunki | 1 159 211[5] | 31.12.2011 | 606 165[6] | 31.3.2013 |  Suomi |
| 4 | Oslo | 925 242[7] | 1.1.2012 | 613 285[8] | 1.1.2012 |  Norja |
|
| 5 | Göteborg | Göteborgin kunta | 549 839[1] | 31.12.2010 | 520 374[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 6 | Tampere | Tampereen kaupunki | 313 058[5] | 31.12.2011 | 215 168[6] | 31.12.2011 | Suomi |
| 7 | Malmö | Malmön kunta | 280 415[1] | 31.12.2010 | 302 835[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 8 | Turku | Turun kaupunki | 252 468[5] | 31.12.2011 | 178 630[6] | 31.12.2011 | Suomi |
| 9 | Aarhus | Aarhusin kunta | 252 213[3] | 1.1.2012 | 314 094[4] | 1.1.2012 | Tanska |
| 10 | Bergen | 238 098[7] | 1.1.2012 | 263 762[8] | 1.1.2012 | Norja |
|
| 11 | (Suur-)Reykjavik | 201 831[9] | 1.1.2013 | 119 764[10] | 1.1.2013 |  Islanti |
|
| 12 | Stavanger/Sandnes | 201 353[7] | 1.1.2012 | Stavanger 127 506 Sandnes 67 814[8] |
1.1.2012 | Norja |
|
| 13 | Oulu | 185 440[5] | 31.12.2011 | 143 909[6] | 31.12.2011 | Suomi |
|
| 14 | Odense | Odensen kunta | 168 798[3] | 1.1.2012 | 191 434[4] | 1.1.2012 | Tanska |
| 15 | Trondheim | 167 598[7] | 1.1.2012 | 176 348[8] | 1.1.2012 | Norja |
|
| 16 | Uppsala | Uppsalan kunta | 140 454[1] | 31.12.2010 | 200 001[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 17 | Jyväskylä | 116 480[5] | 31.12.2011 | 132 062[6] | 31.12.2011 | Suomi |
|
| 18 | Lahti | 115 897[5] | 31.12.2011 | 102 308[6] | 31.12.2011 | Suomi |
|
| 19 | Västerås | Västeråsin kunta | 110 877[1] | 31.12.2010 | 138 709[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 20 | Örebro | Örebron kunta | 107 038[1] | 31.12.2010 | 137 121[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 21 | Fredrikstad/Sarpsborg | 105 545[7] | 1.1.2012 | Fredrikstad 75 583 Sarpsborg 53 333[8] |
1.1.2012 | Norja |
|
| 22 | Aalborg | Aalborgin kunta | 104 885[3] | 1.1.2012 | 200 790[4] | 1.1.2012 | Tanska |
| 23 | Linköping | Linköpingin kunta | 104 232[1] | 31.12.2010 | 147 334[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 24 | Drammen | 101 995[7] | 1.1.2012 | 64 597[8] | 1.1.2012 | Norja |
|
| 25 | Helsingborg | Helsingborgin kunta | 97 122[1] | 31.12.2010 | 130 626[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 26 | Jönköping | Jönköpingin kunta | 89 396[1] | 31.12.2010 | 128 305[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 27 | Porsgrunn/Skien | 88 860[7] | 1.1.2012 | Porsgrunn 35 219 Skien 52 509[8] |
1.1.2012 | Norja |
|
| 28 | Norrköping | Norrköpingin kunta | 87 247[1] | 31.12.2010 | 130 623[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 29 | Pori | 84 294[5] | 31.12.2011 | 83 133[6] | 31.12.2011 | Suomi |
|
| 30 | Lund | Lundin kunta | 82 800[1] | 31.12.2010 | 111 666[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 31 | Kuopio | 82 268[5] | 31.12.2011 | 97 433[6] | 31.12.2011 | Suomi |
|
| 32 | Uumaja | Uumajan kunta | 79 594[1] | 31.12.2010 | 116 465[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 33 | Esbjerg | Esbjergin kunta | 71 579[3] | 1.1.2012 | 115 010[4] | 1.1.2012 | Tanska |
| 34 | Gävle | Gävlen kunta | 71 033[1] | 31.12.2010 | 95 428[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 35 | Kristiansand | 70 204[7] | 1.1.2012 | 83 243[8] | 1.1.2012 | Norja |
|
| 36 | Borås | Boråsin kunta | 66 273[1] | 31.12.2010 | 104 106[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 37 | Vaasa | 64 795[5] | 31.12.2011 | 60 398[6] | 31.12.2011 | Suomi |
|
| 38 | Eskilstuna | Eskilstunan kunta | 64 679[1] | 31.12.2010 | 97 596[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 39 | Södertälje | Södertäljen kunta | 64 619[1] | 31.12.2010 | 87 685[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 40 | Joensuu | 63 490[5] | 31.12.2011 | 73 758[6] | 31.12.2011 | Suomi |
|
| 41 | Karlstad | Karlstadin kunta | 61 685[1] | 31.12.2010 | 86 409[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 42 | Täby | Täbyn kunta | 61 272[1] | 31.12.2010 | 64 558[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 43 | Randers | Randersin kunta | 61 121[3] | 1.1.2012 | 95 711[4] | 1.1.2012 | Tanska |
| 44 | Växjö | Växjön kunta | 60 887[1] | 31.12.2010 | 83 710[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
| 45 | Halmstad | Halmstadin kunta | 58 577[1] | 31.12.2010 | 92 294[2] | 31.12.2011 | Ruotsi |
Maat suuruusjärjestyksessä (asukasmäärän mukaan) [muokkaa]
| Maa | Asukasluku |
| Ruotsi |
9 495 113 |
| Tanska |
5 580 516 |
| Suomi |
5 400 519 |
| Norja |
5 002 942 |
| Islanti |
318 452 |
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pohjola-Norden – Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto
- Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto
- Haloo Pohjola – Pohjoismaiden ministerineuvoston tietopalvelu yrityksille ja yksityishenkilöille
- www.norden.org - Pohjoismaiden neuvosto
- The Nordic social model: Sustainable prosperity and welfare?
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Nyt fra Danmarks Statistik: Byopgørelsen 1. januar 2012 (PDF) Danmarks Statistik. Viitattu 13.2.2013. (tanskaksi)
- ↑ a b c d e f Befolkningens udvikling efter kommune, bevægelsesart og køn (2006-2012) (valinta Befolkningen primo eli vuoden alussa) Danmarks Statistik. Viitattu 13.2.2013. (tanskaksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2011 8.2.2013. Tilastokeskus. Viitattu 22.3.2013.
- ↑ a b c d e f g h i j KUNTIEN ASUKASLUVUT AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ1 Väestörekisterikeskus. Viitattu 27.4.2013.
- ↑ a b c d e f g h Tabell 1 Tettsteder. Folkemengde og areal, etter kommune. 1. januar 2012 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 13.2.2013. (norjaksi)
- ↑ a b c d e f g h Berekna folkemengd 1. januar 2013 og berekna folkevekst i 2012. Fylke og kommunar Statistisk sentralbyrå. Viitattu 13.2.2013. (norjaksi)
- ↑ Population by locality, age and sex 1 January 2011-2013 Statistics Iceland. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Population by municipalities, sex and age 1 January 1998-2013 - Current municipalities Statistics Iceland. Viitattu 13.2.2013. (englanniksi)
