Pohjoismaat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pohjoismaat
Liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska.

Pohjoismaat (joskus myös Pohjola) muodostavat maantieteellisen ja kulttuurisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi ja Tanska. Myös Tanskan itsehallinnolliset alueet, Färsaaret ja Grönlanti, Norjan Huippuvuoret ja Jan Mayen sekä Suomen itsehallinnollinen maakunta Ahvenanmaa kuuluvat Pohjoismaihin. Yhteistyöelin on Pohjoismaiden neuvosto. Pohjoismaissa asuu yhteensä noin 25 miljoonaa ihmistä.

Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet, ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaiden kansalaiset voivat liikkua vapaasti maasta toiseen ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa. Pohjoismaita yhdistävät myös liput: jokainen lippu pohjautuu Dannebrogiin. Pohjoismaiden välillä on passivapaus.

Joskus huolimattomassa kielenkäytössä varsinkin englannin ja saksan kielissä Skandinavia ja Pohjoismaat samastetaan toisiinsa. Tällainen Skandinavia-sanan käyttö on harhaanjohtavaa, koska Skandinavia tarkoittaa vain Skandinavian niemimaata, jonka muodostavat suunnilleen koko Ruotsi ja Norja lukuun ottamatta Ruijaa. Myöskään sanaa Fennoskandia ei pitäisikenen mukaan? käyttää merkityksessä Pohjoismaat, koska Fennoskandiaan kuuluu myös osia Venäjästä ja toisaalta ei Tanskaa, Islantia eikä Grönlantia. Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on paljon yhteistä historiaa. 1400-luvulla kaikki Pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Suomi on ollut Ruotsin osa, Tanska on puolestaan hallinnut Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja kuului Ruotsiin.

Ruotsin, norjan ja tanskan kielet, erityisesti norja ja tanska keskenään, ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Skandinaavisten kielten keskinäinen ymmärrettävyys heikkenee kuitenkin radikaalisti, kun mantereen kieliä verrataan saarien kieliin, kuten islantiin. Kielitieteellisesti skandinaaviset kielet voidaan katsoa saman kielen murteiksilähde?. Historiallisista syistä ne lasketaan eri kieliksi. Ääntämyksessä on kuitenkin huomattavia eroja. Ruotsia ja norjaa taitaville puhuttu tanska tuottaa yleensä vaikeuksia.

Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella. Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa Pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin.

Pohjoismaita on pidetty myös sisäpolitiikan suhteen yhteneväisinä; kaikilla on korkea verotusaste, mikä mahdollistaa laajan ilmaisten tai edullisten julkisten palvelujen ylläpitämisen (nk. pohjoismainen hyvinvointivaltio). Lisäksi työttömyys on yritetty pitää mahdollisimman pienenä. Tosin mallin ennustetaan joutuvan haasteiden eteen huoltosuhteen heiketessä väestön ikääntymisestä johtuen. Pieniä eroavaisuuksia on havaittaessa; esim. Tanskassa on joustavammat työmarkkinat ja vapaampi talouspolitiikka ylipäätään kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ja Norjassa valtio on aktiivisessa roolissa joidenkin suuryritysten omistajana. Muuallakin Länsi-Euroopassa yhä useammilla mailla on ollut mahdollisuus tarjota Pohjoismaiden kaltaista sosiaaliturvaa vaurastumisensa vuoksi. Kulttuurissa ja poliittisessa liturgiassa korostetaan avoimuutta, tasa-arvoisuutta ja byrokratian vähäisyyttä; Pohjoismaat ovat nk. sopimusyhteiskuntia.lähde?

Sisällysluettelo

[muokkaa] Poliittinen historia

Vuosisata Pohjoismaat
2000-luku Tanska (EU) Färsaaret Islanti Norja Ruotsi (EU) Suomi (EU)
1900-luku Tanska Ruotsi Suomi
1800-luku Tanska Ruotsi-Norja Suomen suuriruhtinaskunta
1700-luku Tanska-Norja Ruotsi
1600-luku
1500-luku
1400-luku Kalmarin unioni
1300-luku Tanska Norja Ruotsi
1200-luku
1100-luku Färsaaret Islanti Norja
Kansat Tanskalaiset Färsaarelaiset Islantilaiset Norjalaiset Ruotsalaiset Suomalaiset

[muokkaa] Suurimmat kaupungit

Kaupunki Asukasluku
Ruotsin lippu Tukholma 825 057
Norjan lippu Oslo 590 041
Suomen lippu Helsinki 588 195
Tanskan lippu Kööpenhamina 528 208
Ruotsin lippu Göteborg 508 714
Tanskan lippu Århus 293 932
Ruotsin lippu Malmö 293 882
Suomen lippu Espoo 246 905
Norjan lippu Bergen 239 209
Suomen lippu Tampere 212 885
Suomen lippu Vantaa 199 678
Ruotsin lippu Uppsala 195 373
Suomen lippu Turku 177 342
Tanskan lippu Aalborg 163 000
Norjan lippu Trondheim 154 351

[muokkaa] Maat suuruusjärjestyksessä (asukasmäärän mukaan)

Maa Asukasluku
Ruotsin lippu Ruotsi 9 354 462
Tanskan lippu Tanska 5 432 335
Suomen lippu Suomi 5 359 742
Norjan lippu Norja 4 858 200
Islannin lippu Islanti 306 694

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä