Göteborg

Göteborgs kommun
vaakuna sijainti
Lääni	Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta	Länsi-Götanmaa, Bohuslän
Keskuspaikkakunta	Göteborg
Pinta-ala	450 km²
Väkiluku - Väestötiheys	508 714 (31/03 2010) 1078 as/km²
Verkkosivut	www.goteborg.se
Kuntakoodi	1480

Göteborgin kaupunkia Lisebergistä kuvattuna.

Göteborg ( kuuntele ääntämys^?, aik. suom. Göötepori ) on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja Länsi-Göötanmaan läänin pääkaupunki. Itse kunnan asukasluku on noin 510 000 (2010) ja metropolialueen noin 920 000 asukasta. Kaupunki sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Göta-joen suussa Kattegatin rannalla. Se sai kaupunkioikeudet kuningas Kustaa II Aadolfilta vuonna 1621.

Kaupungissa on kaksi yliopistoa: vuonna 1891 perustettu Göteborgin yliopisto, joka on Skandinavian suurin yliopisto, ja vuonna 1829 perustettu yksityinen Chalmersin teknillinen korkeakoulu. Molempien yhteisenä yksikkönä toimii Göteborgin IT-yliopisto.

Perinteisesti kaupungin taloutta on hallinnut metalliteollisuus, kuten auto- ja laivateollisuus, mutta sittemmin sen rooli on vähentynyt, ja nykyään kaupunki on viihteen, koulutuksen, tieteen, finanssialan ja palveluyrittäjyyden keskus. Kaupunki ei ole kuitenkaan taloudellisesti aivan yhtä vauras kuin maan pääkaupunki Tukholma.

Historia

40 kilometriä nykyisestä Göteborgista pohjoiseen sijainnut Lödöse oli keskiajalla Ruotsin kauppakeskus ja satama länteen. Kaupunki siirrettiin lähemmäksi merta, koska norjalainen Bohusin linnoitus alempana joen varressa oli sille uhka. Myös uudella asutuksella, Nya Lödösellä (Uusi Lödöse), oli kuitenkin ongelmia ja kaupungin asukkaiden täytyi etsiä suojaa Älvsborgin linnoitukselta.

1600-luvun alussa Ruotsi hallitsi vain yhtä paikkaa länsirannikolla. Yritys perustaa Göteborg-niminen kaupunki läheiselle Hisingenin saarelle vuonna 1607 oli epäonnistunut Kalmarin sodan vuoksi, mutta toinen yritys kuningas Kustaa II Aadolfin johtamana onnistui vuonna 1621

Menestyksekkäiden sotien jälkeen kaikki Tanskan itäiset provinssit luovutettiin Ruotsille Roskilden rauhassa vuoteen 1658 mennessä. Sen seurauksena Göteborgista etelään sijainneesta Hallandista ja pohjoiseen sijainneesta Bohuslänistä tuli Ruotsin alueita, mikä turvasi Göteborgin asemaa ja mahdollisti kaupungin kasvamisen länsirannikon tärkeäksi satamakaupungiksi ja kaupan keskukseksi.

Kaupungin keskusta on rakennettu alavalle ja suoperäiselle maalle. Tästä syystä jotkut nykyisistä kaduista ovat olleet alun perin kanavia, joiden rakentamiseen hankittiin apua hollantilaisilta.

Maantiede

Göteborg sijaitsee Kattegatin itärannalla ja Göta-joen laskukohdalla. Skandinaviaa lämmittävän Golfvirran ja rannikon läheisyyden vuoksi kaupungin ilmasto on lauhkea ja melko sateinen. Göteborgin saaristo koostuu rosoisista, paljaista kivistä ja rantakallioista.

Vuorokauden keskilämpötilat kuukausittain:

tammi	helmi	maalis	huhti	touko	kesä	heinä	elo	syys	loka	marras	joulu
1	1	3	7	12	15	18	17	13	9	4	1

Väestö

Göteborgissa, kuten useimmissa Ruotsin metropoleissa, on paljon maahanmuuttajia. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan kunnassa asuu 103 083 maahanmuuttajaa, mikä on noin 21 % koko väestöstä. Iranilaiset ja muut Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat, sekä entisestä Jugoslaviasta tulleet ovat keskittyneet koillisen esikaupunkeihin kuten Bergsjön, Lärjedalen, Gunnared ja Biskopsgården. Bergsjössä yli puolet asukkaista on syntynyt muualla kuin Ruotsissa. Vuonna 1998 Göteborgissa asui 9 700 suomalaista (2,1 % kunnan väkiluvusta). Biskopsgården on Göteborgin tärkeä suomalaisten asuttama kaupunginosa.

Liikenne

Göteborgin raitiovaunut ovat suosittuja kulkuvälineitä kaupungin sisäisessä liikenteessä.

Göteborgin päälentoasema on kaupungista 20 kilometriä itään sijaitseva Landvetter – pienempi lentoasema Göteborg City Airport taas sijaitsee 14 kilometriä kaupungista luoteeseen. Kaupungin keskusrautatieasemalta (Centralstationen) on junayhteyksiä eri puolille Ruotsia sekä Osloon ja Kööpenhaminaan. Göteborgiin pääsee myös lautalla Frederikshavnista, Kielistä, Kristiansandista ja Newcastlesta. Göteborgin satama on Skandinavian suurin 36,9 miljoonan tonnin rahtiliikenteellä (2004, [1]). Kaupungin sisäisessä liikenteessä tärkeässä asemassa ovat raitiovaunut, ja 150 kilometrin pituinen verkosto onkin pisin Pohjois-Euroopassa. Lisäksi kasvava lähijunaliikenne (Pendeltåg) palvelee metropolialuetta ja lähikaupunkeja kuten Alingsås ja Kungsbacka.

Urheilu ja viihde

Göteborgista on kotoisin mm. perinteikäs urheiluseura IFK Göteborg ja jääkiekkojoukkue Frölunda HC. Göteborg on isännöinyt yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1995 ja yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2006. Myös Eurovision laulukilpailu 1985 järjestettiin Göteborgissa Scandinavium-areenalla.

Eräs metallimusiikin alalajeista, melodinen death metal, sai alkunsa Göteborgista 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Melodisen death metalin pioneereja olivat göteborgilaiset yhtyeet Dark Tranquillity, At the Gates ja In Flames. Toisinaan tätä genreä kutsutaankin ”Göteborg-metalliksi”.

Nähtävyydet

• Aeroseum-ilmailumuseo
• Liseberg-huvipuisto
• Universeum
• Nordstan - Skandinavian suurin ostoskeskus
• Lilla Bommen
• Göteborgshjulet-maailmanpyörä
• Slottskogen
• Göteborgin kasvitieteellinen puutarha
• Haga
• Göteborgin ooppera
• Feskekörka
• Vinga
• Göteborgin tuomiokirkko
• Göteborgs-Utkiken
• Skansen kronan
• Sjöfartsmuseet (merenkulkumuseo)

Ystävyyskaupungit

• Bergen
• Turku
• Århus
• Lyon
• Port Elizabeth
• Shanghai

• 

  Itä-Intian kauppakomppianian purjealus Götheborg

• 

  Maailmankulttuurin museo

• 

  Göteborgin sisäsatama Göta-joen suulla

• 

  Liseberg-huvipuiston sisäänkäynti

• 

  Ullevi on Pohjoismaiden suurin stadion

• 

  Göteborgin yliopisto

• 

  Lilla Bommen

• 

  Göteborgin tuomiokirkko

Aiheesta muualla

• Kunnan virallinen kotisivu (ruotsiksi)
• Virallinen turistisivu (myös suomeksi)
• VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto – Göteborg

Länsi-Götanmaan läänin kunnat

Ale - Alingsås - Bengtsfors - Bollebygd - Borås - Dals-Ed - Essunga - Falköping - Färgelanda - Grästorp - Gullspång - Göteborg - Götene - Herrljunga - Hjo - Härryda - Karlsborg - Kungälv - Lerum - Lidköping - Lilla Edet - Lysekil - Mariestad - Mark - Mellerud - Munkedal - Mölndal - Orust - Partille - Skara - Skövde - Sotenäs - Stenungsund - Strömstad - Svenljunga - Tanum - Tibro - Tidaholm - Tjörn - Tranemo - Trollhättan - Töreboda - Uddevalla - Ulricehamn - Vara - Vårgårda - Vänersborg - Åmål - Öckerö

Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)

1. Tukholma	810 120	7. Örebro	132 277	13. Borås	101 487	19. Nacka	85 661	25. Haninge	74 968
2. Göteborg	500 197	8. Norrköping	128 060	14. Sundsvall	94 955	20. Södertälje	84 753	26. Luulaja	73 406
3. Malmö	286 535	9. Helsingborg	126 754	15. Eskilstuna	94 785	21. Karlstad	83 994	27. Kungsbacka	72 676
4. Uppsala	190 668	10. Jönköping	125 154	16. Huddinge	94 209	22. Växjö	81 074	28. Skellefteå	71 862
5. Linköping	141 863	11. Uumaja	112 728	17. Gävle	93 509	23. Botkyrka	80 055	29. Solna	65 289
6. Västerås	134 684	12. Lund	107 351	18. Halmstad	90 241	24. Kristianstad	77 977	30. Järfälla	64 355

Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)

1. Tukholma	810 100	11. Vantaa	196 200	21. Norrköping	128 100	31. Lahti	100 300	41. Södertälje	84 800
2. Helsinki	578 100	12. Uppsala	190 700	22. Helsingborg	126 800	32. Frederiksberg	95 000	42. Karlstad	84 000
3. Oslo	560 500	13. Turku	175 700	23. Jönköping	125 200	33. Sundsvall	95 000	43. Växjö	81 100
4. Kööpenhamina	518 600	14. Trondheim	165 200	24. Reykjavík	119 800	34. Eskilstuna	94 800	44. Botkyrka	80 100
5. Göteborg	500 200	15. Odense	158 700	25. Stavanger	119 600	35. Huddinge	94 200	45. Kristiansand	78 900
6. Malmö	286 500	16. Linköping	141 900	26. Uumaja	112 700	36. Gävle	93 500	46. Kristianstad	78 000
7. Bergen	247 700	17. Oulu	137 400	27. Bærum	108 100	37. Kuopio	92 000	47. Pori	76 400
8. Espoo	242 400	18. Västerås	134 700	28. Lund	107 400	38. Halmstad	90 200	48. Haninge	75 000
9. Aarhus	239 900	19. Örebro	132 300	29. Aalborg	101 500	39. Kouvola	88 400	49. Luulaja	73 400
10. Tampere	209 700	20. Jyväskylä	128 200	30. Borås	101 500	40. Nacka	85 700	50. Kungsbacka	72 700