Göteborg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 57°42′25″N, 11°57′59″E

Göteborg
Kuvakollaasi Göteborgista.
Kuvakollaasi Göteborgista.

Göteborg

Koordinaatit: 57°42′25″N, 11°57′59″E
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa ja Bohuslän
Kunta Göteborgin kunta, Mölndalin kunta, Partillen kunta ja Härrydan kunta[1]
Pinta-ala
 – Maa 203,67 km²
Väkiluku 549 839
 – Tiheys 2 699,7 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
Göteborgin kaupunkia Lisebergistä kuvattuna.

Göteborg (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, aik. suom. Göötepori[2]) on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja samannimisen Göteborgin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Göteborg on Länsi-Götanmaan läänin pääkaupunki, ja aiemmin se oli Göteborgin ja Bohusin läänin pääkaupunki.

Vuoden 2010 lopussa Göteborgin kaupunkitaajamassa oli 549 839 asukasta. Kaupunkitaajama ulottuu myös joidenkin naapurikuntien alueelle.[1] Toisaalta Göteborgin kuntaan kuuluu keskustaajaman lisäksi myös maaseutualueita ja joitakin pienempiä taajamia. Useita kuntia käsittävässä Suur-Göteborgissa oli vuoden 2011 lopussa 938 580 asukasta.[3]

Göteborg sai kaupunkioikeudet kuningas Kustaa II Aadolfilta vuonna 1621.[4]

Kaupungissa on kaksi yliopistoa: vuonna 1891 perustettu Göteborgin yliopisto, joka on Skandinavian suurin yliopisto, ja vuonna 1829 perustettu yksityinen Chalmersin teknillinen korkeakoulu.[5] Molempien yhteisenä yksikkönä toimii Göteborgin IT-yliopisto.

Perinteisesti kaupungin taloutta on hallinnut metalliteollisuus, kuten auto- ja laivateollisuus, mutta sittemmin sen rooli on vähentynyt, ja nykyään kaupunki on viihteen, koulutuksen, tieteen, finanssialan ja palveluyrittäjyyden keskus. Kaupunki ei ole kuitenkaan taloudellisesti aivan yhtä vauras kuin maan pääkaupunki Tukholma.

Sisällysluettelo

Historia [muokkaa]

40 kilometriä nykyisestä Göteborgista pohjoiseen sijainnut Lödöse oli keskiajalla Ruotsin kauppakeskus ja satama länteen. Kaupunki siirrettiin lähemmäksi merta, koska norjalainen Bohusin linnoitus alempana joen varressa oli sille uhka. Myös uudella asutuksella, Nya Lödösellä (Uusi Lödöse), oli kuitenkin ongelmia ja kaupungin asukkaiden täytyi etsiä suojaa Älvsborgin linnoitukselta.

1600-luvun alussa Ruotsi hallitsi vain yhtä paikkaa länsirannikolla. Yritys perustaa Göteborg-niminen kaupunki läheiselle Hisingenin saarelle vuonna 1607 oli epäonnistunut Kalmarin sodan vuoksi, mutta toinen yritys kuningas Kustaa II Aadolfin johtamana onnistui vuonna 1621

Menestyksekkäiden sotien jälkeen kaikki Tanskan itäiset provinssit luovutettiin Ruotsille Roskilden rauhassa vuoteen 1658 mennessä. Sen seurauksena Göteborgista etelään sijainneesta Hallandista ja pohjoiseen sijainneesta Bohuslänistä tuli Ruotsin alueita, mikä turvasi Göteborgin asemaa ja mahdollisti kaupungin kasvamisen länsirannikon tärkeäksi satamakaupungiksi ja kaupan keskukseksi.

Kaupungin keskusta on rakennettu alavalle ja suoperäiselle maalle. Tästä syystä jotkut nykyisistä kaduista ovat olleet alun perin kanavia, joiden rakentamiseen hankittiin apua hollantilaisilta.

Maantiede [muokkaa]

Göteborg sijaitsee Kattegatin itärannalla ja Götajoen suulla. Skandinaviaa lämmittävän Golfvirran ja rannikon läheisyyden vuoksi kaupungin ilmasto on lauhkea ja melko sateinen. Göteborgin saaristo koostuu rosoisista, paljaista kivistä ja rantakallioista.

Vuorokauden keskilämpötilat kuukausittain:

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
1 1 3 7 12 15 18 17 13 9 4 1

Väestönkehitys [muokkaa]

Göteborgin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
 443 843
1965
  
 471 619
1970
  
 485 785
1975
  
 470 529
1980
  
 456 684
1990
  
 465 474
1995
  
 480 839
2000
  
 495 822
2005
  
 510 491
2010
  
 549 839
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6] Göteborg kasvoi yhteen Näsetin kanssa vuonna 1965, Agnesbergin ja Hjällbon kanssa 1970, Askimin, Kärran ja Skintebon kanssa 1975, Rannebergenin kanssa 1980, Tuven kanssa 1990 ja Torslandan kanssa 2010.[6]

Väestö [muokkaa]

Göteborgissa, kuten useimmissa Ruotsin suurkaupungeissa, on paljon maahanmuuttajia. Vuoden 2007 tietojen mukaan kunnassa asuu 103 083 maahanmuuttajaa, mikä on noin 21 % koko väestöstä. Iranilaiset ja muut Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat, sekä entisestä Jugoslaviasta tulleet ovat keskittyneet koillisen esikaupunkeihin kuten Bergsjön, Lärjedalen, Gunnared ja Biskopsgården. Bergsjössä yli puolet asukkaista on syntynyt muualla kuin Ruotsissa.[7] Vuonna 1998 Göteborgissa asui 9 700 suomalaista (2,1 % kunnan väkiluvusta). Biskopsgården on Göteborgin tärkeä suomalaisten asuttama kaupunginosa.[8]

Liikenne [muokkaa]

Göteborgin raitiovaunut ovat suosittuja kulkuvälineitä kaupungin sisäisessä liikenteessä.

Göteborgin päälentoasema on kaupungista 20 kilometriä itään sijaitseva Landvetter – pienempi lentoasema Göteborg City Airport taas sijaitsee 14 kilometriä kaupungista luoteeseen. Kaupungin keskusrautatieasemalta (Centralstationen) on junayhteyksiä eri puolille Ruotsia sekä Osloon ja Kööpenhaminaan. Göteborgiin pääsee myös lautalla Frederikshavnista, Kielistä, Kristiansandista ja Newcastlesta. Göteborgin satama on Skandinavian suurin 36,9 miljoonan tonnin rahtiliikenteellä[9]. Kaupungin sisäisessä liikenteessä tärkeässä asemassa ovat raitiovaunut, ja 150 kilometrin pituinen verkosto onkin pisin Pohjois-Euroopassa. Lisäksi kasvava lähijunaliikenne (Pendeltåg) palvelee metropolialuetta ja lähikaupunkeja kuten Alingsås ja Kungsbacka.

Kaupungissa otettiin käyttöön ruuhkamaksu arkipäivisin tammikuun 2013 alussa.[10][11]

Urheilu [muokkaa]

Jalkapallo on kaupungin seuratuin urheilulaji. Göteborgista ovat kotoisin perinteikkäät jalkapalloseurat IFK Göteborg, GAIS ja BK Häcken. Menestynein seura on IFK Göteborg, joka on moninkertainen Ruotsin mestari. IFK:lla on toimintaa myös muissa urheilulajeissa.

Kaupungin jääkiekkoseura Frölunda HC pelaa Ruotsin jääkiekon Elitserienissä ja jääpalloseura GAIS Bandy pelaa jääpallon Elitserienissä. Göteborg on isännöinyt yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1995 ja yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2006.

Kulttuuri [muokkaa]

Eurovision laulukilpailu 1985 järjestettiin Göteborgissa Scandinavium-areenalla.

Eräs metallimusiikin alalajeista, melodinen death metal, sai alkunsa Göteborgista 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Melodisen death metalin pioneereja olivat göteborgilaiset yhtyeet Dark Tranquillity, At the Gates ja In Flames. Toisinaan tätä genreä kutsutaankin ”Göteborg-metalliksi”.

Nähtävyydet [muokkaa]

Ystävyyskaupungit [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. ↑ a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ Pieni Tietosanakirja, s. 1071 Viitattu 15.10.2011
  3. ↑ Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  4. ↑ Om Göteborg Kaupungin kotisivu (ruotsiksi) Viitattu 11.8.2009
  5. ↑ Encyclopedia Britannica
  6. ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Utrikes födda 2007 Perspektiv Göteborg. Göteborgs stadskansli. Viitattu 11.8.2009. (ruotsiksi)
  8. ↑ Snellman, Hanna, Sallan suurin kylä -Göteborg (2003)
  9. ↑ www.portgot.se
  10. ↑ Kokkonen, Yrjö: Göteborgissa otettiin käyttöön ruuhkamaksu 2.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 2.1.2013.
  11. ↑ Juhola, Teemu: Tietullit käyttöön Göteborgissa 30.12.2012. Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2013.

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Göteborg.
Västra Götaland vapen.svg
Länsi-Götanmaan läänin kuntien keskustaajamat
Alingsås • Bengtsfors • Bollebygd • Borås • Ed (Dals-Edin kunta) • Falköping • Färgelanda • Grästorp • Gullspång • Göteborg • Götene • Henån (Orustin kunta) • Herrljunga • Hjo • Karlsborg • Kinna (Markin kunta) • Kungshamn (Sotenäsin kunta) • Kungälv • Lerum • Lidköping • Lilla Edet • Lysekil • Mariestad • Mellerud • Munkedal • Mölndal • Mölnlycke (Härrydan kunta) • Nossebro (Essungan kunta) • Nödinge-Nol (Alen kunta) • Partille • Skara • Skärhamn (Tjörnin kunta) • Skövde • Stenungsund • Strömstad • Svenljunga • Tanumshede (Tanumin kunta) • Tibro • Tidaholm • Tranemo • Trollhättan • Töreboda • Uddevalla • Ulricehamn • Vara • Vårgårda • Vänersborg • Åmål • Öckerö
Katso myös: Luettelo Ruotsin taajamista • Luettelo Ruotsin kunnista
Ruotsin lippu Ruotsin 30 suurinta taajamaa väkiluvun mukaan (31.12.2010)
1. Tukholma* 1 372 565 7. Linköping 104 232 13. Gävle 71 033 19. Växjö 60 887 25. Borlänge 41 734
2. Göteborg* 549 839 8. Helsingborg 97 122 14. Borås 66 273 20. Halmstad 58 577 26. Tumba* 37 852
3. Malmö* 280 415 9. Jönköping 89 396 15. Eskilstuna 64 679 21. Sundsvall 50 712 27. Upplands Väsby 37 594
4. Uppsala 140 454 10. Norrköping 87 247 16. Södertälje 64 619 22. Luulaja 46 607 28. Falun 37 291
5. Västerås 110 877 11. Lund 82 800 17. Karlstad 61 685 23. Trollhättan 46 457 29. Kalmar 36 392
6. Örebro 107 038 12. Uumaja 79 594 18. Täby* 61 272 24. Östersund* 44 327 30. Kristianstad 35 711

Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB) * = taajama kuuluu useaan kuntaan

Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2011/1.1.2012)
1. Ruotsin lippu Tukholma 881 235 11. Suomen lippu Vantaa 203 001 21. Ruotsin lippu Norrköping 132 124 31. Tanskan lippu Vejle 107 948 41. Tanskan lippu Viborg 93 725
2. Norjan lippu Oslo 613 285 12. Ruotsin lippu Uppsala 202 625 22. Suomen lippu Jyväskylä 132 062 32. Ruotsin lippu Borås 104 867 42. Ruotsin lippu Halmstad 93 231
3. Suomen lippu Helsinki 595 384 13. Tanskan lippu Aalborg 200 790 23. Ruotsin lippu Helsingborg 132 011 33. Suomen lippu Lahti 102 308 43. Ruotsin lippu Nacka 92 873
4. Tanskan lippu Kööpenhamina 547 087 14. Tanskan lippu Odense 191 434 24. Ruotsin lippu Jönköping 129 478 34. Ruotsin lippu Huddinge 101 010 44. Ruotsin lippu Södertälje 89 473
5. Ruotsin lippu Göteborg 526 089 15. Suomen lippu Turku 178 630 25. Norjan lippu Stavanger 127 506 35. Tanskan lippu Frederiksberg 100 025 45. Tanskan lippu Kolding 89 331
6. Tanskan lippu Aarhus 314 094 16. Norjan lippu Trondheim 176 348 26. Islannin lippu Reykjavík 118 814 36. Ruotsin lippu Eskilstuna 98 765 46. Tanskan lippu Silkeborg 89 261
7. Ruotsin lippu Malmö 307 758 17. Ruotsin lippu Linköping 148 521 27. Ruotsin lippu Uumaja 117 294 37. Suomen lippu Kuopio 97 433 47. Suomen lippu Kouvola 87 567
8. Norjan lippu Bergen 263 762 18. Suomen lippu Oulu 143 909 28. Tanskan lippu Esbjerg 115 010 38. Ruotsin lippu Sundsvall 96 687 48. Ruotsin lippu Karlstad 86 929
9. Suomen lippu Espoo 252 439 19. Ruotsin lippu Västerås 140 499 29. Norjan lippu Bærum 114 489 39. Ruotsin lippu Gävle 96 170 49. Ruotsin lippu Botkyrka 86 274
10. Suomen lippu Tampere 215 168 20. Ruotsin lippu Örebro 138 952 30. Ruotsin lippu Lund 112 950 40. Tanskan lippu Randers 95 711 50. Tanskan lippu Herning 86 274
Ruotsi: Statistiska centralbyrån Tanska: Danmarks Statistik Suomi: Tilastokeskus Norja: Statistisk sentralbyrå Islanti: Statistics Iceland

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Göteborg&oldid=13009704