Göteborg

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Göteborg
Kuvakollaasi Göteborgista.
Kuvakollaasi Göteborgista.

Göteborg

Koordinaatit: 57°42′25″N, 11°57′59″EKoordinaatit: 57°42′25″N, 11°57′59″E

Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa ja Bohuslän
Kunta Göteborgin kunta, Mölndalin kunta, Partillen kunta ja Härrydan kunta[1]
Pinta-ala
 – Maa 203,67 km²
Väkiluku 549 839
 – Tiheys 2 699,7 as./km²
 – Metropolialue 960 779
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
Göteborgin taajama vuoden 1990 rajauksen mukaan.
Göteborgin kaupunkia Lisebergistä kuvattuna.

Göteborg (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, aik. suom. Göötepori[2]) on Ruotsin toiseksi suurin kaupunki ja samannimisen Göteborgin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Göteborg on Länsi-Götanmaan läänin pääkaupunki, ja aiemmin se oli Göteborgin ja Bohusin läänin pääkaupunki.

Vuoden 2010 lopussa Göteborgin kaupunkitaajamassa oli 549 839 asukasta. Kaupunkitaajama ulottuu myös joidenkin naapurikuntien alueelle.[1] Toisaalta Göteborgin kuntaan kuuluu keskustaajaman lisäksi myös maaseutualueita ja joitakin pienempiä taajamia. Useita kuntia käsittävässä Suur-Göteborgissa oli vuoden 2011 lopussa 938 580 asukasta.[3]

Göteborg sai kaupunkioikeudet kuningas Kustaa II Aadolfilta vuonna 1621.[4]

Kaupungissa on kaksi yliopistoa: vuonna 1891 perustettu Göteborgin yliopisto, joka on Skandinavian suurin yliopisto, ja vuonna 1829 perustettu yksityinen Chalmersin teknillinen korkeakoulu.[5] Molempien yhteisenä yksikkönä toimii Göteborgin IT-yliopisto.

Perinteisesti kaupungin taloutta on hallinnut metalliteollisuus, kuten auto- ja laivateollisuus, mutta sittemmin sen rooli on vähentynyt, ja nykyään kaupunki on viihteen, koulutuksen, tieteen, finanssialan ja palveluyrittäjyyden keskus. Kaupunki ei ole kuitenkaan taloudellisesti aivan yhtä vauras kuin maan pääkaupunki Tukholma.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

40 kilometriä nykyisestä Göteborgista pohjoiseen sijainnut Lödöse oli keskiajalla Ruotsin kauppakeskus ja satama länteen. Kaupunki siirrettiin lähemmäksi merta, koska norjalainen Bohusin linnoitus alempana joen varressa oli sille uhka. Myös uudella asutuksella, Nya Lödösellä (Uusi Lödöse), oli kuitenkin ongelmia ja kaupungin asukkaiden täytyi etsiä suojaa Älvsborgin linnoitukselta.

1600-luvun alussa Ruotsi hallitsi vain yhtä paikkaa länsirannikolla. Yritys perustaa Göteborg-niminen kaupunki läheiselle Hisingenin saarelle vuonna 1607 oli epäonnistunut Kalmarin sodan vuoksi, mutta toinen yritys kuningas Kustaa II Aadolfin johtamana onnistui vuonna 1621

Menestyksekkäiden sotien jälkeen kaikki Tanskan itäiset provinssit luovutettiin Ruotsille Roskilden rauhassa vuoteen 1658 mennessä. Sen seurauksena Göteborgista etelään sijainneesta Hallandista ja pohjoiseen sijainneesta Bohuslänistä tuli Ruotsin alueita, mikä turvasi Göteborgin asemaa ja mahdollisti kaupungin kasvamisen länsirannikon tärkeäksi satamakaupungiksi ja kaupan keskukseksi.

Kaupungin keskusta on rakennettu alavalle ja suoperäiselle maalle. Tästä syystä jotkut nykyisistä kaduista ovat olleet alun perin kanavia, joiden rakentamiseen hankittiin apua hollantilaisilta.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Göteborg sijaitsee Kattegatin itärannalla ja Götajoen suulla. Skandinaviaa lämmittävän Golfvirran ja rannikon läheisyyden vuoksi kaupungin ilmasto on lauhkea ja melko sateinen. Göteborgin saaristo koostuu rosoisista, paljaista kivistä ja rantakallioista.

Vuorokauden keskilämpötilat kuukausittain:

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
1 1 3 7 12 15 18 17 13 9 4 1

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Göteborgin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
443 843
1965
  
471 619
1970
  
485 785
1975
  
470 529
1980
  
456 684
1990
  
465 474
1995
  
480 839
2000
  
495 822
2005
  
510 491
2010
  
549 839
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6] Göteborg kasvoi yhteen Näsetin kanssa vuonna 1965, Agnesbergin ja Hjällbon kanssa 1970, Askimin, Kärran ja Skintebon kanssa 1975, Rannebergenin kanssa 1980, Tuven kanssa 1990 ja Torslandan kanssa 2010.[6]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Göteborgissa, kuten useimmissa Ruotsin suurkaupungeissa, on paljon maahanmuuttajia. Vuoden 2007 tietojen mukaan kunnassa asuu 103 083 maahanmuuttajaa, mikä on noin 21 % koko väestöstä. Iranilaiset ja muut Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat, sekä entisestä Jugoslaviasta tulleet ovat keskittyneet koillisen esikaupunkeihin kuten Bergsjön, Lärjedalen, Gunnared ja Biskopsgården. Bergsjössä yli puolet asukkaista on syntynyt muualla kuin Ruotsissa.[7] Vuonna 1998 Göteborgissa asui 9 700 suomalaista (2,1 % kunnan väkiluvusta). Biskopsgården on Göteborgin tärkeä suomalaisten asuttama kaupunginosa.[8]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Göteborgin raitiovaunut ovat suosittuja kulkuvälineitä kaupungin sisäisessä liikenteessä.

Göteborgin päälentoasema on kaupungista 20 kilometriä itään sijaitseva Landvetter – pienempi lentoasema Göteborg City Airport taas sijaitsee 14 kilometriä kaupungista luoteeseen. Kaupungin keskusrautatieasemalta (Centralstationen) on junayhteyksiä eri puolille Ruotsia sekä Osloon ja Kööpenhaminaan. Göteborgiin pääsee myös lautalla Frederikshavnista, Kielistä, Kristiansandista ja Newcastlesta. Göteborgin satama on Skandinavian suurin 36,9 miljoonan tonnin rahtiliikenteellä[9]. Kaupungin sisäisessä liikenteessä tärkeässä asemassa ovat raitiovaunut, ja 150 kilometrin pituinen verkosto onkin pisin Pohjois-Euroopassa. Lisäksi kasvava lähijunaliikenne (Pendeltåg) palvelee metropolialuetta ja lähikaupunkeja kuten Alingsås ja Kungsbacka.

Kaupungissa otettiin käyttöön ruuhkamaksu arkipäivisin tammikuun 2013 alussa.[10][11]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo on kaupungin seuratuin urheilulaji. Göteborgista ovat kotoisin perinteikkäät jalkapalloseurat IFK Göteborg, GAIS ja BK Häcken. Menestynein seura on IFK Göteborg, joka on moninkertainen Ruotsin mestari. IFK:lla on toimintaa myös muissa urheilulajeissa.

Kaupungin jääkiekkoseura Frölunda HC pelaa Ruotsin jääkiekon Elitserienissä ja jääpalloseura GAIS Bandy pelaa jääpallon Elitserienissä. Göteborg on isännöinyt yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1995 ja yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2006.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurovision laulukilpailu 1985 järjestettiin Göteborgissa Scandinavium-areenalla.

Eräs metallimusiikin alalajeista, melodinen death metal, sai alkunsa Göteborgista 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Melodisen death metalin pioneereja olivat göteborgilaiset yhtyeet Dark Tranquillity, At the Gates ja In Flames. Toisinaan tätä genreä kutsutaankin ”Göteborg-metalliksi”.

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Pieni Tietosanakirja, s. 1071 Viitattu 15.10.2011
  3. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  4. Om Göteborg Kaupungin kotisivu (ruotsiksi) Viitattu 11.8.2009
  5. Encyclopedia Britannica
  6. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes födda 2007 Perspektiv Göteborg. Göteborgs stadskansli. Viitattu 11.8.2009. (ruotsiksi)
  8. Snellman, Hanna, Sallan suurin kylä -Göteborg (2003)
  9. www.portgot.se
  10. Kokkonen, Yrjö: Göteborgissa otettiin käyttöön ruuhkamaksu 2.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 2.1.2013.
  11. Juhola, Teemu: Tietullit käyttöön Göteborgissa 30.12.2012. Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Göteborg.