Adolf Erik Nordenskiöld

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
A. E. Nordenskiöld
Adolf Erik Nordenskiöldin muotokuva
Nordenskiöldin matka Koilisväylälle
Adolf Erik Nordenskiöld muotokuva vuodelta 1886

Adolf Erik Nordenskiöld (oik. Nils Adolf Erik, 18. marraskuuta 1832 Helsinki – 12. elokuuta 1901 Dalby, Ruotsi) oli aikansa merkittävimpiä ja arvostetuimpia suomalaisia tiedemiehiä – geologi, mineralogi ja naparetkeilijä. Hänet kutsuttiin kymmenien tieteellisten seurojen ja useiden akatemioiden jäseneksi tai kunniajäseneksi. [1]

Hän oli ensimmäinen Koillisväylän kautta Jäämereltä Tyynellemerelle purjehtinut tutkimusmatkailija. Vuonna 1878 Nordenskiöld purjehti hieman yli 13 kuukaudessa Vega-laivalla Euroopan ja Aasian pohjoisrantoja seuraillen Tyynellemerelle. Vaikeissa olosuhteissa tehdyt matkat tekivät hänestä sankarin myös suuren yleisön silmissä.[1]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elämänvaiheet

Ruotsinkielinen Nordenskiöld syntyi ja opiskeli Suomessa. Hän asui lapsuutensa ja suurimman osan nuoruudestaan Mäntsälässä perheen kartanossa. Tieteellisen koulutuksensa hän sai Helsingin yliopistossa.[1]. Lahjakas Nordenskiöld nimitettiin 26-vuotiaana Ruotsin valtion mineralogisen osaston johtajana toimivaksi professoriksi 1858.[1] Nordenskiöld joutui maanpakoon Ruotsiin 1857, koska hänellä oli liian vapaamielisiä näkemyksiä Venäjän politiikasta. Hän oli vuodesta 1863 lähtien avioliitossa Anna Maria Mannerheimin kanssa. Anna Maria Mannerheim oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin täti. C.G.E. Mannerheimin on arveltu saaneen purjehtijasukulaiseltaan esimerkin omaan Aasian-matkaansa.[1]

Pohjoisten merialueiden kartoittajana Nordenskiöldiä kiinnostivat erityisesti näiden alueiden kartat, matkakertomukset, purjehduskuvaukset sekä edeltäjiensä usein traagisesti päättyneet yritykset.[2] Omat retkensä hän teki aikana, jolloin meneillään oli ankara "kilpajuoksu" Pohjoisnavan löytämiseksi. Hänen kirjoittamastaan kaksiosaisesta Vegan matkakertomuksesta tuli todellinen myyntimenestys ja se käännettiin 10 kielelle. Tulot hän käytti muun muassa laajan karttakokoelmansa täydentämiseen. Nordenskiöld huomasi, ettei käytettävissä ollut luotettavaa yleisesitystä karttakuvan ja kartanteon kehityksestä. Hänestä tulikin kartografian isä julkaistuaan alan perusteokset Facsimile-atlas (1889) ja Periplus (1897). Etenkin edellinen säilytti asemansa niin, että siitä otettiin vielä 1970-luvulla näköispainoksia. [3]

Adolf Erik Nordenskiöld keräsi karttakokoelman, jonka veroisia on vain Lontoon, Pariisin ja Münchenin suurissa kirjastoissa. Se sisältää muun muassa 123 inkunaabelia. Kokoelmaa säilytetään Kansalliskirjastossa Helsingissä. [4]

[muokkaa] Huomionosoituksia

Nordenskiöldinkatu sijaitsee Helsingin Töölössä. Myös Nordenskiöldin lapsuuden pitäjässä Mäntsälässä on Nordenskiöldintie.

Tutkimusmatkailija Nordenskiöldin muistomerkki paljastettiin 13. toukokuuta 1985 Helsingissä Kaivopuiston eteläkärjessä. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan muotoilemat kolme graniittipaatta kuvaavat ahtojäitä ja jäävuoria. Merta katselevan Nordenskiöldin rintakuvan on veistänyt Häiväojan tytär Johanna Häiväoja.

Vuonna 2007 Rahapaja Moneta julkaisi Nordenskiöldin kunniaksi kymmenen euron hopearahan A.E. Nordenskiöld ja Koillisväylä [5]. Vuonna 2008 Suomen ja Grönlannin postit julkaisivat Nördenskiöld-aiheistet postimerkkiarkit.[6]

Myös Aku Ankka -piirtäjä Keno Don Rosa piirsi A. E. Nordenskiöldin tarinaansa Temppeliherrojen kätketty kruunu.

[muokkaa] Nordenskiöldin teoksia

(useimmat painettu Tukholmassa)

  • 1855: Beskrifning öfver de i Finland funna mineralier. (uusittu painos 1863)
  • 1863: Geografisk och geonostisk beskrifning öfver nordöstra delen af Spetsbergen och Hinlopen Strait.
  • 1867: Svenska expeditionen till Spetsbergen år 1864 om bord på Axel Thordsen.
  • 1871: Redogörelse för en expedition till Grönland år 1870.
  • 1874: Om kosmiskt stoft, som med nederbörden faller till jordytan.
  • 1875: Redogörelse för den svenska polarexpeditionen år 1872 - 1873.
  • 1877: Redogörelse för en expedition till mynningen af Jenissej och Sibirien år 1875.
  • 1880: Om möjligheten att idka sjöfart i det Sibiriska ishafvet.
  • 1880-1881: Vegas färd kring Asien och Europa I - II.
    (suom. Vegan matka Asian ja Europan ympäri, 1-2. Viipuri 1881)
  • 1881: Om norrskenen under Vegas öfvervintring vid Berings sund.
  • 1882-1887: Vega-expeditionens vetenskapliga iakttagelser I - V.
  • 1883: Studier och forskningar : föranledda af mina resor i höga Norden.
  • 1885: Den andra Dicksonska expeditionen till Grönland.
  • 1889: Facsimile-atlas till kartografiens äldsta historia innehållande afbildningar af de vigtigaste kartor, tryckta före år 1600.
  • 1895-1897: Periplus : utkast till sjökortens och sjöböckernas äldsta historia.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Viikingeistä Nordenskiöldiin. Yliopisto, 1992, nro 22, s. 25.
  2. ↑ Viikingeistä Nordenskiöldiin. Yliopisto, 1992, nro 22, s. 25,26.
  3. ↑ Viikingeistä Nordenskiöldiin. Yliopisto, 1992, nro 22, s. 26.
  4. ↑ Viikingeistä Nordenskiöldiin. Yliopisto, 1992, nro 22, s. 26, 27.
  5. ↑ Uusi hopearaha: A.E. Nordenskiöld 14.2.2007. Kolikot.com.
  6. ↑ Nordenskiöldistä upeat postimerkit Suomessa ja Grönlannissa. Ilta-Sanomat 2.10.2008

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adolf Erik Nordenskiöld.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Adolf_Erik_Nordenski%C3%B6ld
Henkilökohtaiset työkalut