Ensimmäinen ristiretki Suomeen
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
Ensimmäinen ristiretki Suomeen on kertomus Ruotsista nykyiseen Suomeen noin vuonna 1155 tehdystä ristiretkestä. Kuvausta pidettiin 1900-luvun alkuun asti suhteellisen paikkansapitävänä, mutta uudemmat tutkijat pitävät kertomusta legendana.
[muokkaa] Retki
On uskottu, että kyseisenä vuonna Ruotsin kuningas Eerik Pyhä (Eerik IX Jedvardinpoika) ja Uppsalan piispa Henrik matkasivat Ruotsista Lounais-Suomeen sotajoukon kanssa. Kun kuningas palasi takaisin Ruotsiin, piispa jäi järjestelemään Suomen kirkollisia oloja. Työ päättyi kuitenkin Henrikin yllättävään kuolemaan.
Tiedot ensimmäisestä ristiretkestä perustuvat 1200-luvulla kirjoitettuun Pyhän Eerikin legendaan, jota ei kuitenkaan voi pitää luotettavana lähteenä. Piispa Henrikin kohtalosta kertovat puolestaan latinankielinen keskiaikainen pyhimyslegenda (aikaisintaan 1200-luvun lopulta) sekä Piispa Henrikin surmavirsi. Jälkimmäinen on suomenkielinen, kalevalamittainen kansanruno, joka kirjoitettiin muistiin vasta 1600-luvulla, vaikka luultavasti syntyikin jo keskiajalla. Surmavirren mukaan talonpoika Lalli tappoi Henrikin kieron vaimonsa valheiden yllyttämänä.
[muokkaa] Ristiretken syyt
Pyhän Eerikin legenda kertoo muun muassa Suomeen tehdystä ristiretkestä. Legendan mukaan suomalaiset tekivät ryöstöretkiä nykyisen Ruotsin alueelle saaden aikaan suurta tuhoa, minkä johdosta Eerik Pyhä päätti lähteä valloittamaan Suomen ja käännyttämään pakanoita kristinuskoon. Legendan historiallinen lähdearvo on kuitenkin usein kyseenalaistettu tutkimuksessa, joten varmuutta ensimmäisen ristiretken todenperäisyydestä ei ole.
Kristinusko oli joka tapauksessa alkanut levitä Suomeen jo aiemmin, viimeistään 1000-luvulla. Toisaalta Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon asema Suomessa vakiintuivat lopullisesti vasta 1200-luvun kuluessa, ilmeisesti niin sanotun toisen ristiretken yhteydessä.
Yhtenäinen valtakunta ei ollut vakiintunut Ruotsissakaan vielä 1100-luvulla. Sverkerin kuningassuku hallitsi Itä-Götanmaata ja Sveanmaata, Erikin suku puolestaan Länsi-Götanmaata. On spekuloitu, että oletettu Suomeen tehty sotaretki olisi liittynyt sukujen keskinäiseen valtataisteluun. Voitokas sotaretki ja kristinuskon edistäminen olisivat voineet olla tehokkaita välineitä kirkon tuen ja yleisen kannatuksen tavoittelussa.
[muokkaa] Ristiretken todenperäisyydestä
Pyhän Eerikin legendan mukaista kuvaa ensimmäisestä ristiretkestä pidettiin suhteellisen luotettavana 1900-luvulle saakka. Ajatus verisestä Suomen valloituksesta sopi hyvin yhteen nationalistisen historiakäsityksen kanssa sekä Ruotsissa että Suomessa. Kuvan luotettavuutta alettiin kyseenalaistaa 1900-luvun alussa, mutta käsitys ristiretkestä jäi silti elämään historiankirjoituksessa ja varsinkin historianopetuksessa.
Monet nykytutkijat pitävät kuitenkin mahdollisena, ettei koko ristiretkeä koskaan tehty. Tällöin kyseessä olisi myöhemmin sepitetty taru, jolla pyhimyksenä palvotulle Eerik-kuninkaalle rakennettiin sankarin mainetta. Toisaalta on mahdollista, että ristiretkitaru perustuu johonkin todelliseen tapahtumaan, jota legendassa on paisuteltu ja dramatisoitu.
