Uudenkaupungin rauha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle vihreällä merkityn alueen ja karttaan merkitsemättömän Inkerinmaan. Myöhemmin Turun rauhassa Ruotsi luovutti vielä keltaisen alueen. Yhdessä näitä alueita kutsuttiin nimellä Vanha Suomi.

Uudenkaupungin rauha 30. elokuuta 1721 päätti isonvihan ja viimeiseltä rintamaltaan Venäjän ja Ruotsin välillä käydyn suuren Pohjan sodan, jonka aikana koko Suomi oli joutunut venäläisten miehittämäksi. Rauhansopimus yksi niistä Ruotsin ja sen naapurimaiden rauhanneuvotteluista, joilla pyrittiin lopettamaan suuri Pohjan sota.[1]

Neuvottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi solmi rauhansopimukset ensin Preussin, Tanskan, Hannoverin ja Holsteinin kanssa. Ruotsille oli pettymys, että se tämän jälkeen joutui yksin neuvottelemaan Venäjän kanssa eikä saanut sivustatukea esimerkiksi Britannialta. Venäjä ei hyväksynyt brittien läsnäoloa neuvotteluissa, jotka alkoivat 26. toukokuuta 1721 Uudessakaupungissa. Kaupunki oli sodan pahasti runtelema. Ruotsin neuvottelijoina olivat suomalaissyntyinen valtaneuvos Johan Lilienstedt ja maaherra Otto Reinhold Strömfelt. Venäjän neuvottelijoina toimivat kenraaliluutnantti Jacob Bruce ja kanslianeuvos Andrei Osterman. Ruotsin alkuperäiset neuvottelutavoitteet olivat täysin epärealistiset maan huonoon tilanteeseen nähden, ja lopulta neuvottelijoille annettiin lupa suostua venäläisten vaatimuksiin.[1] Lilienstedt pyrki säilyttämään Viipurin Ruotsin omistuksessa, mutta venäläiset eivät suostuneet siihen, ja siksi neuvottelut venyivät niin pitkiksi, että rauhansopimus saatettiin allekirjoittaa vasta 30. elokuuta 1721.

Ainoa neuvottelemalla saatu lievennys oli se, että Lappeenranta jäi Ruotsin puolelle.[1] Näin muodostui niin sanottu Pietari Suuren rauhan raja, johon venäläiset palasivat vuoden 1940 rauhanneuvotteluissa.

Sopimus ja sen seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltaisella Ruotsi ja vihreällä Venäjä. Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi menetti Venäjälle vihreällä vinoviivoitetun alueen.

Ruotsin suurvalta-aika päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisen Karjalankannaksen. Rauhan myötä Ruotsin alueeseen Suomessa tuli kuulumaan entisen Käkisalmen läänin pohjoisosa. Venäjän hallitsija takasi rauhassa saamiensa alueiden asukkaille näiden uskonnon, omaisuuden, lait ja säätyerioikeudet. Ajan tavan mukaan Venäjä maksoi saamistaan alueista Ruotsille rahakorvauksen. Ruotsi sai oikeuden tuoda Baltiasta tullivapaasti 50 000 ruplan arvosta viljaa.[1]

Ruotsin kannalta epäedullinen sopimuskohta oli toteamus, että Venäjä sai toimia Ruotsin hallitusmuodon noudattamisen ja voimassapitämisen takaajana. Näin se pääsi sekaantumaan Ruotsin sisäpolitiikkaan. Historiantutkimuksessa on pohdittu rauhanneuvottelijoiden mahdollisesti saamista lahjuksista. Venäjän neuvottelijoilla oli runsaasti rahavaroja, ja heidän tilinpitonsa mukaan Lilienstedt ja Strömfelt sekä heidän avustajansa olisivat saaneet venäläisiltä rahaa. Venäjälle edullinen rauhansopimus olisi tosin syntynyt ilman lahjuksiakin, koska Ruotsi oli pahasti alakynnessä.[1]

Rajapyykit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savikummunsalon Paljakanvuori Parikkalassa, jonka kallioon yksi rajamerkki eli risti, kolme kirjainmerkkiä ja vuosiluku 1722 hakattiin. Raja noudatti Parikkalassa Täyssinän rauhan rajaa.

Virolahden kunnassa Uudenkaupungin rauhan rajankäynnistä on säilynyt kymmenen rajakiveä: Itäkivi, Everstienkivi, Kirkkotien kivi, Heijarinkivi, Alapihlajan kivi, Sahantauksen kivi, Lepkankaan kivi, Kalliopellon kivi, Käyhkäntien kivi ja Hurppu.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Paloposki, Toivo J.: Suurvallan loppu, s. 291-295. Teoksessa Suomen historia osa 3: Suurvalta-aika. Espoo: Weilin & Göös, 1985. ISBN 951-35-2492-2.
  2. Uudenkaupungin rauhan rajakivet, Museovirasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.